Tutkimus: Työhyvinvointi pitkäjänteisen kehittämistyön tulosta
Hyvää tasoa oleva työhyvinvointi ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kehittämisen tulosta. Työhyvinvoinnin parantaminen onnistui parhaiten niissä työpaikoissa, joissa hyvät käytännöt oli omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. Tämä käy ilmi maan hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman teettämästä tutkimusraportista Työhyvinvointi ei ole sattumaa.
Tutkimuksen mukaan hyvien käytäntöjen työpaikoilla saa apua muilta, vastuunjako on selkeä, esimies antaa tunnustusta ja työyhteisön jäseniin voi luottaa. Tutkimuksen tekijöiden mielestä on tärkeää, että tätä työelämän kehittämistutkimuksen tulosta sovelletaan työpaikoilla omassa työssä ja työkäyttäytymisessä niin johtajuudessa kuin työyhteisön jäsenenä.
Tutkimusryhmää johtanut Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Veijo Notkola kiteytti työhyvinvointikyselyn tulokset seuraavasti: hyvää tasoa oleva työhyvinvointi ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kehittämisen tulosta.
Hyvien käytäntöjen työpaikoilla henkilöstö viihtyi paremmin, oli tyytyväisempi työhönsä ja arvioi johtamistyylin paremmaksi kuin suomalaiset yleensä. Hyvien käytäntöjen työpaikoilla työntekijöillä oli selvästi vähemmän stressioireita kuin suomalaisilla työssä käyvillä yleensä.
Tutkimuksen kohteena olleet työpaikat edustavat sekä yksityistä että julkista sektoria ja ne sijaitsevat eri puolilla Suomea. Työpaikat ovat Tuusulan kunta, Raflatac Oy, Oulun yliopistollinen sairaala, Outokumpu Zinc Oy, Oy Metsä-Botnia Ab, Ruoka-Saarioinen Oy, optikkoliikkeiden verkostohanke, Elektro-Tyky-hanke ja Keski-Uudenmaan verotoimisto.
Näiden työpaikkojen kehittämistoimet kohdistuivat ennen kaikkea työn itsenäisyyden ja vastuun lisäämiseen, työn tavoitteiden selkiyttämiseen, yhteistyön ja osallistumisen lisäämiseen sekä tiedonkulun parantamiseen.
Kaikkein vaikuttavimpia ovat olleet ne hankkeet, joissa idea ja toimintamalli on lähtenyt vahvasti työpaikan sisältä, joissa johdon tuki on ollut alusta lähtien vahvasti mukana ja jotka on toteutettu ei-projektimaisesti. Ongelmaksi koettiin sellainen työssä jaksamisen kehittämistoiminta, jota ei ole riittävästi nivottu mukaan arjen työhön.
AJATTELEMISEN AIHETTA TYÖPAIKOILLE
Tutkimuksen julkistamistilaisuudessa Työssä jaksamisen ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja, työministeri Tarja Filatov kiinnitti erityistä huomiota työyhteisöjen kehittämistyön pitkäjänteisyyteen, jonka merkitys nousi tutkimuksessa työhyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeiseksi.
Hän katsoi tämän tuloksen antavan vakavaa ajattelemisen aihetta suomalaisille työpaikoille, joiden kehittämisinto on näyttänyt taloudellisen taantuman aikana laantuneen.
Filatovin mukaan yritysten kannattaa juuri tässä vaiheessa sitoutua kehittämistoimintaan ja nähdä taantuman yli. Tätä näkemystä vahvistavat myös työministeriön muut tutkimukset, joiden mukaan ne yritykset ja yhteisöt, jotka toimivat ennakoivasti, pärjäsivät laman yli.
Hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman 2000-2003 yhtenä tavoitteena on hyvien käytäntöjen levittäminen. Ohjelma käynnisti alkuvuodesta 2001 Hyvien käytäntöjen vaikuttavuus -tutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää jo toteutuneiden ja raportoitujen hyvien käytäntöjen vaikuttavuutta työssä jaksamisen kannalta.
Tutkimus pohjautuu kirjalliseen aineistoon, haastatteluihin ja työyhteisökyselyyn. Se antaa monipuolisen kuvan erilaisissa työyhteisöissä käytetyistä kehittämisvälineistä ja menetelmistä, hankkeiden pysyvyydestä ja niiden siirrettävyydestä muille työpaikoille. Tutkimusryhmä kartoitti myös kohdetyöpaikkojen nykytilannetta työhyvinvoinnin kannalta ja vertasi sitä muihin vastaavan tyyppisiin suomalaisiin työpaikkoihin.
Tutkijoiden mukaan lyhytjänteinen yritys ottaa riskin myös ammattitaitoisen työvoiman pysyvyyden ja uusien osaajien rekrytoinnin osalta. Lähivuosina kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, ammattitaitoista ja työkykyistä työvoimaa tarvitaan entistä kipeämmin. Yritys tai yhteisö, jonka työntekijät viestivät kiireestä, kuormittumisesta ja työntekijöiden huonosta arvostuksesta, jää työvoimasta kilpailtaessa häviölle.
Osaajat puolestaan valitsevat yrityksen, jossa on määrätietoisesti panostettu työyhteisön johtamiseen, jokaisen yhteisön jäsenen vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen ja tiedonkulun parantamiseen eli asioihin, jotka osoittautuivat myös Hyvien käytäntöjen vaikuttavuus -tutkimuksessa hyvän työpaikan tunnusmerkeiksi.
SOSIAALISIIN TYÖOLOIHIN ENEMMÄN PAINOA
Tutkimuksessa havaittiin tietty ero henkilöstön esittämien toiveiden ja suomalaisilla työpaikoilla yleensä tehdyn kehittämistyön välillä.
Yleensä työhyvinvoinnin parantaminen on Työterveyslaitoksen mukaan kohdentunut pääosin työtilojen ja työvälineiden toimivuuden ja turvallisuuden kehittämiseen sekä hankalien työasentojen vähentämiseen. Lisäksi on pienennetty koneiden ja laitteiden käytöstä aiheutuvia haittoja.
Kehittämisessä on keskitytty eniten fyysisten työolojen parantamiseen ja pienemmältä osin henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Työyhteisön kehittäminen on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle.
Hyvien käytäntöjen vaikuttavuus -tutkimuksen kyselyn vastaajat toivoivat työssä jaksamista ja työhyvinvointia kehittävien toimenpiteiden kohdistuvan tasaisemmin sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten työolojen kehittämiseen. Etenkin sosiaalisten työolojen kehittämiselle on vastaajien näkemyksen mukaan jatkossa pantava painoa.
