Suomalaiset olisivat valmiita maksamaan julkisen sektorin lääkäreille peruspalkkaa enemmän kuin mitä he nykyisellään ansaitsevat. Väestön mielestä olisi esimerkiksi nuorelle erikoistuvalle sairaalalääkärille sopiva palkkataso säännölliseltä työajalta 17 942 markkaa kuukaudessa, kun todellinen ansioiden keskiarvo on 15 544 markkaa.

Tämä käy selville Suomen Gallup Oy:n tekemästä tutkimuksesta, joka toteutettiin Lääkäriliiton toimeksiannosta.

Tutkimus tehtiin viime marraskuun lopulla. Haastatteluissa selvitettiin mm. mielipiteitä sopivasta palkkatasosta julkisella sektorilla ilman päivystyskorvauksia sekä väestön suhtautumista mahdolliseen lääkärien työtaisteluun. Otos edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan 1 010. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin vuonna 1997.

Ikä on yhteydessä siihen, mitä lääkäreille oltaisiin halukkaita maksamaan. Mitä varttuneempia ikäluokkia tarkastellaan, sitä enemmän palkkaa maksettaisiin. Eri ammattiryhmistä eniten lääkäreille maksaisivat ylemmät toimihenkilöt ja eläkeläiset. Opiskelijat puolestaan maksaisivat jonkin verran vähemmän kuin muut ryhmät.

Jos asiaa tarkastellaan koulutustason perusteella, maksaisivat kansa- tai peruskoulun käyneet erikoistuvalle lääkärille 21 025 markkaa kuukaudessa. Puoluekannan perusteella suopeimpia olivat tässä suhteessa vasemmistoliiton kannattajat: 19 100 markkaa.

KOLMASOSAN MIELESTÄ PALKKATASO EI VASTAA TYÖN VAATIVUUTTA

Tutkimuksessa selvitettiin väestön käsitystä myös siitä, miten hyvin tai huonosti lääkärien peruspalkkataso vastaa työn vastuullisuutta ja vaativuutta. Väestön arviointien taustaksi haastattelija luetteli esimerkkejä sairaalalääkärien peruspalkkatasosta.

Reilu kolmasosa (35 %) kansalaisista arvioi lääkärien peruspalkkatason vastaavan työn vastuullisuutta ja vaativuutta vähintäänkin melko huonosti.

Sukupuolella on yhteyttä mielipiteisiin. Naiset ovat hieman tyytymättömämpiä lääkärien peruspalkkatasoon kuin miehet. Myös ikä erottelee mielipiteitä. Kaikkein heikoimmaksi palkkatason arvioivat eläkeläiset. Heistä melkein puolet (46 %) sanoo, että palkkataso vastaa huonosti työn vastuullisuutta ja vaativuutta.

Eri ammattiryhmistä palkkatasoa huonona pitäviä löytyy keskimääräistä enemmän ylempien toimihenkilöiden, yrittäjien ja eläkeläisten keskuudesta. Myös koulutustaso on yhteydessä mielipiteisiin. Mitä korkeampi on ammatillinen koulutus, sitä huonommaksi koetaan lääkärien peruspalkkataso suhteessa työn vaativuuteen ja vastuullisuuteen.

Kokoomuksen kannattajissa on keskimääräistä enemmän heitä, joiden mielestä lääkärien peruspalkka vastaa melko huonosti tai huonosti työn vastuullisuutta ja vaativuutta. Tätä mieltä oli lähes puolet (48 %).

YLI PUOLET HYVÄKSYISI LAKON

Haastateltavilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, kuinka he suhtautuisivat siihen, että lääkärit menisivät lakkoon peruspalkkatasonsa parantamiseksi.

Väestön mielipiteet hajoavat kahtia. Yli puolet (55 %) hyväksyisi lakon ja reilu kaksi viidesosaa tuomitsisi. Mielipiteet ovat muuttuneet siten vuodesta 1997, että aiempaa suurempi osa väestöstä suhtautuisi lääkärilakkoon hyväksyvästi. Silloin lakon olisi hyväksynyt 45 % kansalaisista. Nyt työtaistelun hyväksyntä on suurinta 25-34-vuotiaiden keskuudessa (61 %).

Naiset suhtautuvat mahdolliseen lääkärilakkoon miehiä myönteisimmin. Heistä lakon hyväksyisi 58 prosenttia.

Puoluekannan mukaiset erot ilmenevät siten, että myönteisimmin suhtautuvat Sdp:n ja Vasemmistoliiton kannattajat. Sdp:n kannattajista suhtautui 66 prosenttia täysin tai jossain määrin hyväksyvästi lääkärien mahdolliseen lakkoon palkkatason parantamiseksi, vasemmistoliiton kannattajista 75 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista myönteisesti suhtautuu 59 prosenttia. Keskimäärää enemmän varauksellista suhtautumista on Keskustan kannattajien keskuudessa.