Viime kevään EU-puheenjohtajamaa Slovenia on jo seitsemäs maa, joka yrittää saada ehdotuksensa hyväksytyksi uudeksi EU:n työaikadirektiiviksi. Komissio ja parlamentti esittivät omat kantansa vuosina 2004 ja 2005. Ehdotuksen eteneminen on sen jälkeen pysähtynyt, koska uudistuksesta ei ole saavutettu riittävää yksimielisyyttä. Suomen vuoden 2006 ja Portugalin viime vuonna tekemän ehdotuksen pohjalta Slovenia on nyt tehnyt esityksensä. Koko ajan vaikeinta on ollut sopia opt-out -järjestelmästä, jossa työnantajalla ja yksittäisellä työntekijällä on mahdollisuus sopia, ettei työsuhteessa noudateta enimmäisviikkotyöaikaa koskevia direktiivin säädöksiä. Suomi ei ole sitä käyttänyt ja on koko ajan suhtautunut siihen hyvin kriittisesti. Mutta varsinkin Britannia ja sen liittolaismaat haluavat järjestelmän säilyvän nimenomaan terveydenhuollon henkilökunnalla. Muille työntekijäryhmille sitä ilmeisesti ei niissäkään maissa tarvittaisi.

Slovenian ehdotus on nyt syksyn aikana parlamentin käsittelyssä. Keskimääräinen viikkotyöaika saisi olla enintään 48 tuntia neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana. Tätä tarkastelujaksoa voitaisiin pidentää 12 kuukauteen, jos maassa ei olisi käytössä opt-out -järjestelmää. Päivystyksen inaktiiviaikaa ei laskettaisi työaikaan, mutta se ei olisi myöskään lepoaikaa. Työrupeaman jälkeinen lepoaika olisi järjestettävä kohtuullisessa ajassa. Jos opt-out -järjestelmä olisi käytössä, ei lyhyissä työsuhteissa tarvitsisi soveltaa työaikamääräyksiä lainkaan.

Euroopan lääkärijärjestöt ehdottavat työaikadirektiiviehdotuksen hylkäämistä ja esittävät seuraavia vaatimuksia: keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 48 tuntia, kaikki työpaikallaolo on laskettava työajaksi, tasoittumisjakso saa olla enintään kuusi kuukautta, erikoistuvat lääkärit eivät saa käyttää opt-out -järjestelmää, myös lyhytaikaisissa työsuhteissa on noudatettava työaikamääräyksiä ja korvaava lepo on saatava heti työrupeaman jälkeen.

Liiton edunvalvontavaliokunnassa käsiteltiin sekä neuvoston esitystä että vuonna 2005 tehtyä parlamentin kantaa. Neuvoston esityksessä määritellään työ- ja lepoaika sekä kolmas erikseen määritelty aika eli inaktiivi päivystysaika, jota ei laskettaisi työaikakertymiin mutta se ei olisi lepoaikaakaan. Tällöin se olisi hyvin lähellä Suomen nykykäytäntöä. EVA:n mielestä vuoden mittainen tasoittumisjakso on mahdollinen, jos päivystyskäsite sisältyy direktiiviin. Muuten olisi sovittava lyhyemmästä, enintään neljän kuukauden jaksosta. EVA piti erittäin tärkeänä, että direktiivissä ei tehtäisi poikkeuksia erikoistuvien lääkärien ja lyhyitä työsuhteita tekevien osalta. Työrupeaman jälkeen vuorokausilepo halutaan annettavaksi heti ja viikkolevon osalta enintään kahden viikon odotusaikaa pidettiin kohtuullisena. Opt-out:n käyttöä pitäisi vähentää kaikissa Euroopan maissa.

Parlamentin raportoija Cercas on tehnyt oman mietintönsä, joka on myös pohjana parlamentin käsittelyssä. Sen mukaan opt-out poistettaisiin kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen. Inaktiivinen päivystysaika laskettaisiin työajaksi, mutta siitä olisi mahdollisuus myös sopia toisin. Korvaava lepo olisi järjestettävä heti työnteon jälkeen. Ehdotukset ovat niin poikkeavia, että voi olla vaikea saavuttaa hyväksyttävää kompromissia, ja koko prosessi pitää taas aloittaa alusta.