Työaikalaki HYKS:ssa Sairaalanjohtaja Arvo Relanderin haastattelu
Koska valtakunnalliset neuvottelut kuntatyönantajan ja Lääkäriliiton välillä eivät johtaneet tulokseen työaikalain soveltamisessa lääkärikuntaan, käynnistyi paikallinen neuvottelukierros sairaanhoitopiireissä. Ensimmäisenä päästiin paikalliseen neuvottelutulokseen HYKS:ssa. Kävimme haastattelemassa sairaalanjohtaja Arvo Relanderia neuvottelukuvioista.
Oliko HYKS:lle yllätys, että työaikalain soveltamisessa tuli näin kiire ja että jouduttiin paikallistasolle?
- Kiire syntyi Työministeriön kannan mukaan. Kunnallisella sektorillahan elettiin siinä uskossa, että työaikalaki tulee voimaan vasta vuoden kuluttua. Lääkäriliittokin sitä paitsi kannatti työaikalakia.
Mikä on HYKS:n erityisasema ja kilpailukyky jatkossa lääkärityövoimasta? Norjaan ja Englantiin tällä hetkellä värvätään sekä sairaalaspesialisteja että tk-lääkäreitä, samoin Ruotsiin on ollut selvää siirtymistä.
- Kyllä se vähän niin on. HYKS:ssa me haluamme kyllä säilyttää työvoiman. Tässä pääkaupunkiseudulla kunnat ovat pitäneet HYKS:n taloutta paljon tiukemmalla kuin näissä naapureissa. Meillä ei itse asiassa ole viiteen vuoteen tapahtunut palkkarintamalla mitään. Ja vaikka minä en halua kustannuksia lisää, niin kyllä HYKS:lla täytyy olla mahdollisuus liukumankin käyttöön ja näin on talousarvion perusteluihinkin kirjattu. Tulosyksiköillä on oikeus yksiköllisiinkin palkantarkastuksiin. Kyllä meillä on viestejä siitä, että meiltä valuu lääkärityövoimaa muualle myös ulkomaille. Aikaisemmin virkaehtosopimus sääteli paljon tarkemmin palkkoja ja liukumat olivat hyvin ahtaat tai niitä ei ollut. Minä jo vuosia sitten vaadin ja onnistuinkin saamaan, että erikoislääkärivirassa täytyy olla 5-6 palkkaluokkaa välystä.
- Meillä on ihan tavallisia erikoislääkäreitä, mutta meillä on myös niitä, jotka ovat professorin viranhaussa jääneet toiseksi, ja jotka ovat jonkun spesialiteetin ykkösnimiä ihan koko maassa. Kyllä me haluamme pitää nämä kaverit täällä. Näitä lääkäreitä nimitetään pohjoismaihin professoreiksi ja sitten he harkitsevat menevätkö. Yleensä he eivät haluaisi lähteä, mutta meidän pitää maksaa siitä, ettei aivovuotoa tapahtuisi. Tämmöistä väljyyttä pitää olla lisääntyvässä määrin palkkauksessa. Tämä asia on saatu Jouni Ekurin aikana muuttumaan. VES ei tässä asiassa aseta tänä päivänä enää estettä. Se on kuntien talous, joka tässä rajoittaa.
Mikä oli HYKS:n näkemys työaikalaista?
- Työaikalakikysymyksessä HYKS lähti siitä, että lakia on pakko noudattaa ja lääkärisopimusta on pakko noudattaa. Työvoimamme me haluamme pitää. Ei meillä missään nimessä nyt ollut varaa konfliktiin. Nyt on saatu tämä paikallinen sopimus ja nämä perustavoitteet toteutuivat. Konfliktitilanne olisi ollut täysin kestämätön.
- Tietysti on niin, että kunnat pitävät meitä kauhean ahtaalla ja ylimääräistä rahaakaan ei saisi näihin kulua. Se oli kyllä lähtökohta. Ja heti aluksi olisi pitänyt huomioida HYKS:n erityisasema. Meillä on näitä muutamia avainpisteitä, joissa kaikki ylityötunnit paukkuvat yli. Näitä ei voida hoitaa palkkaamalla lisää väkeä, kun ei ole sellaisia, jotka osaavat. Ennen kaikkea elinsiirtokirurgia ja pienten lasten sydänkirurgia ovat tämmöisiä aloja. Jo ensi vuonna pääsemme vahvistamaan sitä aluetta, mutta se tapahtuu vähitellen ja koulutuksen kautta. Sellainen yksikkö on erittäin haavoittuvaa, joka koostuu 2-3 spesialistista. Näiden alueiden ongelma on sellainen, että jos oikein tiukasti tulkitaan, niin palveluita täytyy ryhtyä ostamaan Ruotsista. Siinä ei taas ole mitään järkeä ja se tulisi tolkuttoman kalliiksi.
HYKS:ssa tehtiin tutkimus siitä kuinka paljon eri pisteissä on näitä ylityöpiikkejä uuden lain mukaan. Useimmat muut pisteet ovat sen tyyppisiä ja lääkärimiehitys sen verran vahva, että päivystyksiä tasaamalla voidaan tämä asia hoitaa. Ne ovat vain nämä muutamat avainpisteet, jotka ovat ongelma. Eivätkä nämä erityiset toimintapisteetkään saa olla jatkossa niin haavoittuvia.
Mitä mieltä olette tämän syksyn neuvottelukuvioista? Oliko tilanteen äkillinen kärjistyminen ja KT:n menettelytapa Teille yllätys?
- No, en tässä mielelläni arvostele kumpaakaan osapuolta. Se, että keskusneuvotteluissa jämähdettiin bunkkereihin, siinä on syytä tietysti molemmissa osapuolissa. Kyllä tällaiset asiat pitäisi ratkaista valtakunnallisesti, ettei tarvitse mennä tähän paikalliseen kädenvääntöön. Kyllä valtakunta varmasti tarvitsee valtakunnallisia ja keskitettyjä sopimuksia. Yleissopimus keskitettynä on tarpeen ja varmasti maassa on paljon pieniä työnantajia, joilla ei ole mahdollisuuksia edes tällaiseen sopimusprosessiin.
- Meille HYKS:ssa taas sopii paremmin sellainen väljä yleissopimus ja enemmän neuvottelisimme täällä paikallisesti. En tarkoita sitä, että KT pitäisi lakkauttaa, kyllä valtakunta tarvitsee tällaisen yhteisten sopimusten tekijän ja tämä ei suinkaan koske vain akavalaista porukkaa ja Lääkäriliittoa. Otan esimerkiksi tämän TNJ:n viimeisen lakon. Ei sitä olisi koskaan tullut, jos se olisi saatu sopia täällä paikallisesti. Ammattiyhdistysliike Suomessa on varsin konservatiivinen. SAK:ssa on vielä enemmän sitä, ettei olla itsenäisiä ollenkaan, vaan ohjeet tulevat keskustasolta
- KT:n kirjeessä oli tämä ärsyttänyt vuorotyö-sana. Täällä HYKS:ssa meillä oli ehdottomasti tavoitteena säilyttää työrauha. Meillä oli työryhmä, joka tutki asiaa ja sitä auttoi se, että mukana oli yksi edustaja myös Lääkäriliitosta. Täällä oli erittäin voimakas pyrkimys saavuttaa työrauha. Me HYKS:ssa olemme tottuneet tähän päänavaajan rooliin. Muut odottavat, mitä HYKS tekee. Pidämme yhteyttä muiden yliopistosairaaloiden kanssa ja pohdimme yhteisiä linjoja. Sitten on tullut lisäksi tämä seudun oma aktiivisuus eli tässä paikallisesti pitäisi olla yhteisiä linjoja Uudenmaan ja Helsingin kanssa.
Lääkäriliittoon päin tuli paljon yhteydenottoja ja viestejä siitä, että HYKS:ssakin lääkärikunta oli hyvin tuohtunut ja kävi kuumana jossakin vaiheessa. Miten se välittyi hallintoon?
- Se välittyi johtoon sillä tavalla, että minulla on säännölliset tapaamiset kliinisten tulosyksiköiden johtavien lääkärien kanssa ja heidän kauttaan lääkärien mielipide välittyy. Suoranaisia kirjelmiä ei tänne tullut lääkäreiltä kuin yksi ja minä rauhoittelin tulosjohtajia, että me hoidamme tämän homman ilman konflikteja. Ei se suinkaan päässyt konfliktin asteelle. Lääkäreiden huoli välittyi kyllä selvästi. Tällä kertaa täällä hallinnossa ei käynyt lääkäreiden lähetystöjä niin kuin edellisellä kierroksella päivystysneuvotteluiden yhteydessä.
Näillä piirikohtaisilla ja paikallisilla sopimuksilla on saatu aikalisä ja työrauha siirtymäkaudeksi. Aikaa on vain reilu vuosi saada rakennettua uusi VES työaikalain puitteisiin ja Lääkäriliitossa on huoli siitä, ettei neuvotteluja työnantajapuolen kanssa ole saatu vielä käyntiin. Eikö nyt olisi syytä jättää tämä vanhasta VES:sta riiteleminen ja keskittyä uuteen sopimukseen ja tulevaan neuvottelukierrokseen?
- Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä. Minun mielestäni lääkärisopimus on niin bresnevinajan sopimus, että se pitää kirjoittaa uudestaan ihan alusta. HYKS ei voi tehdä uutta lääkärisopimusta, sen kyllä täytyy tulla valtakunnallisella tasolla. Kyllä KT:n ja Lääkäriliiton täytyy saada se aikaiseksi. Uuteen lääkärisopimukseen pitää ajaa sellaista rakenteellista muutosta, että painopiste on peruspalkkauksessa ja päivystyskorvaus, mikä sen nimi sitten onkaan, muuttuisi urakkapalkkauksen suuntaan. HYKS:n puolesta on tarkoitus esittää neuvotteluosapuolille meidän näkemyksiämme ja tarpeitamme tästä asiasta. Ettette nyt taas viimeisenä yönä tee sellaisia hölmöjä sopimuksia, joista sitten tapellaan täällä kentällä. Nyt tässä on vuosi aikaa ja tässä kevään aikana oikeastaan pitäisi uusi palkkausmalli saada aikaan.
Eiköhän palkkarakenteen pitäisi olla valmiina jo hyvissä ajoin keväällä ja viime päivien ja viimeisen yön vääntö olisi sitten ainoastaan penneistä.
- Kyllä näin on. Menneisyydestä minullakin on kokemusta näistä viimeisen yön neuvotteluista ollessani aikoinaan AKAVAn varapuheenjohtaja ja olen kyllä istunut näitä viimeisiä öitä. Minä luen ansiokseni sen, että inflaatiotarkistukset otettiin verotaulukoihin käyttöön. Oli yksi yö ja istuttiin Katajanokan Kasinolla ja minä johdin AKAVAn hallituksessa puhetta. Puheenjohtaja ja neuvottelupäällikkö olivat Smolnassa neuvottelemassa. Kello kaksi yöllä jo Lääkäriliiton Aarno Schreykin antoi periksi, mutta minä en antanut. Minä lähetin neuvottelijat vielä Smolnaan kaksi kertaa ja kello viisi aamulla asia sitten ratkesi.
No, tällä hetkellä teillä taas on työrauha täällä HYKS:ssa?
- Tällä hetkellä on työrauha.
Turussahan lääkärikunnan tunnelmat olivat erittäin tuliset ja TYKS:ssa keskusteltiin irtisanoutumisistakin. Lääkäriliiton puolesta täytyy todeta, että oikeastaan voisi olla melkein kiitollinen KT:lle siitä asiasta, että he saivat kerralla lääkärikunnan jalkeille ja valveutumaan työehtoasioista.
- No sen se teki kyllä.
Kaiken kaikkiaan HYKS:lle siis sopisi, että olisi valtakunnallinen suhteellisen väljä raami ja sitten paikallisesti sovittaisiin lisää?
- Kyllä, jos sovitaan yleiskorotuksista valtakunnallisesti, koska niiden tulee olla jossakin linjassa muiden alojen sopimusten kanssa. Ja kuinka pitkälle alakohtaisissa sopimuksissa mennään, niin niiden täytyy olla yleissopimuksen luonteisia. Kyllähän yhteiskunta viimeiset viisi vuotta on mennytkin tähän suuntaan, että enemmän paikallisesti sovitaan. Mutta sitten on jämähdetty johonkin Lehtisen aikaiseen lääkärisopimukseen. Sehän nyt on täysin vanhentunut. Nykyisistä virkaehtosopimusteksteistä on mahdottoman vaikea saada selvää. Sitä pystyy lukemaan ainoastaan toinen virkaehtosopimusjuristi. Tänä päivänä Suomessa muutenkin koko lainvalmistelu on aivan kelvottomalla tasolla. Eläkkeelle jäänyt kollegani Linsuri Oulusta kertoi, että Oulussa noudatetaan lakia vain siinä tapauksessa, että se on järkevä.
Mikä olisi se motivointikeino, jolla saataisiin uudesta sairaalalääkäreiden palkkarakenteesta valtakunnalliset neuvottelut käyntiin?
- Kyllä HYKS:n näkökulma ja toivomukset uudesta palkkarakenteesta aiotaan esittää molemmille neuvotteluosapuolille. Neuvottelut olisi syytä saada käyntiin. Ja vaikka joku asia kuuluisikin työnantajan direktio-oikeuden piiriin, niin yhteisymmärrys olisi siitä huolimatta hyvä löytää. Välttämättähän ei aina neuvotteluvelvollisuutta ole, mutta kuulemiset täytyy järjestää ja yhteisymmärrys olisi viisasta löytää. Jos hankalia asioita ja riitoja on, niin meidän henkilöstökeskuksella on kyllä tarve tavata työntekijäpuolen edustajia ja hakea hyviä ratkaisuja ja yksimielisyyttä.
Tämän syksyn neuvotteluprosessi on ollut erittäin vaikea eikä se johtanut valtakunnallisella tasolla tulokseen. Monella työpaikalla työilmapiiri ehti tärveltyä ja kestänee pitkään ennen kuin tilanne palautuu normaalitasolle. Tämä julkisen sektorin jatkuva sisällissota heikentää työtehoa huomattavasti.
- Olen kyllä ajatellut kutsua itseni kylään Lääkäriliittoon keskustelemaan näistä asioista. Kaiken kaikkiaan nyt olisi hyvä unohtaa vanhat erimielisyydet ja keskittyä täysin uuden sopimuksen valmisteluun.
Tervetuloa kylään Lääkäriliittoon.
Kysymykset: Kati Myllymäki
HYKS faktat:
, HYKS:n palveluksessa 1 104 Lääkäriliiton jäsentä.
, HYKS:aan kuuluu viisi sairaalaa.
, 1 710 sairaansijaa
, Henkilökuntaa kokonaisuudessaan 6 850
, Hoidetaan 95 800 potilasta/vuosi
, Hoitopäivät 478 189
, Pkl-potilaita 654 337/vuosi
, Päivystyskäynnit 106 795
, Keskimääräinen hoitoaika 5,0 vrk
, Taseen loppusumma 2 773 643 468,15 mk
, Vuoden 1995 alijäämä 12,6 milj.mk
