Työllistämistuet lääkärien työllistämisessä ja koulutuksessa
Työllistämistuet uudistuivat huhtikuun 1995 alussa työministeriön asettaman selvitysmiehen tekemien ehdotusten pohjalta. Tukimuotojen määrä vähenee viiteen varsinaiseen tukimuotoon; aiemmin tukimuotoja oli 19. Vähimmäistyöttömyysehto poistuu ja pitkäaikaistyöttömyyden määritelmä muuttuu.
Työllistämistukea voidaan myöntää sellaisten työttömien työllistämiseen, joita ei voida työllistää työvoimapalvelujen avulla tai muilla työllistymistä edistävillä toimenpiteillä. Työllistämistuki voidaan lisäksi yhdistää työllistymisedellytyksiä parantavaksi palvelukokonaisuudeksi siten, että työttömälle järjestetään työllistämistukeen yhdistettynä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta tai työllistymistä edistävää kuntoutusta.
Yhtäjaksoisen 12 kuukauden työttömyyden sijaan pitkäaikaistyöttömäksi katsotaan sellainen, joka on ollut useammassa jaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä.
Työllistämistukia voidaan edelleen myöntää työnantajille, työllistettäville ja osa-aikatyöhön siirtyvälle.
TYÖnANTAJALLE MAKSETTAVAT TUET
Työllistämistuen vähimmäismäärä on noin 2 500 markkaa ja enimmäismäärä 4 500 markkaa kuukaudessa työllistettyä kohti. Täysimääräinen tuki voidaan myöntää sellaiseen työhön, jossa työaika on vähintään 85 % kokoaikaisesta työajasta. Tukea voidaan myöntää enintään 10 kuukauden ajaksi. Työvoimatoimistoilla on huomattavasti enemmän liikkumavaraa yksittäistapauksissa kuin aikaisemmin. Kuntiin ja kuntayhtymiin sovelletaan samoja tukimääriä ja kestoja.
Työnantajalle maksettava työllistämistuki ei ole muodostanut ongelmaa lääkärien työllistämisessä tai heidän työnsä hyväksymisessä koulutukseen, koska tässä on kysymys aina työsuhteesta työnantajan ja lääkärin välillä.
TYÖLLISTETTÄVÄLLE MAKSETTAVAT TUET
Työllistämistukea voidaan edelleen maksaa starttirahana yrittäjäksi ryhtyvälle, esimerkiksi lääkärille, joka ryhtyy harjoittamaan ammat-tiaan. Tässä ei synny ongelmia.
Työharjoittelutuki on entisellään ja tässä syntyy ongelma lääkärien osalta sekä työn tekemisessä että koulutuksessa, koska kyseessä ei ole työsuhde.
Työllistettävälle, osa-aikatyöhön ryhtyvälle maksettava osa-aikalisä
Osa-aikalisä on entisellään vuoden 1995 loppuun. Sitä voidaan maksaa osa-aikatyöhön siirtyvälle työntekijälle, jonka työtä otetaan tekemään toinen työntekijä. Osa-aikalisästä ei työllistettävälle synny ongelmia, koska kyseessä on työsuhde. Sen sijaan ongelmia saattaa syntyä sen takia osa-aikatyöhön siirtyvälle, että hänen kokemuslisiensä kertyminen hidastuu samassa suhteessa kuin työ muuttuu osa-aikaiseksi ja lisäksi eläkeasioissa saattaa tulla muutoksia lähiaikoina. Viimeaikaisilla muutoksilla ei ole suosittu osa-aikatyöhön siirtymistä.
Työllistymistukien käyttö lääkärien koulutuksessa
Ongelmalliseksi on nähty työllistettävälle itselleen maksettava työharjoittelutuki, koska tällöin ei synny työsuhdetta.
1. Amanuenssipalvelu
Amanuenssiohjesäännön mukaan amanuenssipalvelun voi suorittaa koko maassa amanuenssina ja apulaislääkärinä tai muussa lääkärin virassa. Amanuenssin tehtävistä sanotaan myös: "Sairaalan palkallisena työntekijänä amanuenssin suoritettavaksi kuuluu rutiiniluonteisia tehtäviä, jotka amanuenssi ehkä jo hallitsee... Opiskelijana amanuenssi ei kuitenkaan voi ottaa täysin itsenäisesti vastuuta potilaista, vaan hänen toimintaansa valvoo muu henkilökunta".
2. Ns. ov-palvelu
Asetus lääkärintoimen harjoittamisesta 2. pykälä edellyttää, että saadakseen oikeuden harjoittaa itsenäisesti lääkärinammattia tulee lääketieteellisen perustutkinnon tai ulkomaan korkeakoulussa suoritetun vastaavan tutkinnon lisäksi toimia yhden vuoden ajan apulaislääkärin virassa, toimessa tai tehtävässä sanotun lain 2. pykälä:n ensimmäisessä momentissa tarkoitetussa laitoksessa.
3. Erikoislääkärin tutkinto
Erikoislääkärin tutkinnon suorittamiseksi lääkärin tulee palvella koulutusohjelmaan soveltuvassa päätoimisessa lääkärinvirassa, toimessa tai tehtävässä yleiskoulutuksena vähintään kaksi vuotta ja palvella koulutusyksikön hyväksymässä erikoistumisvirassa täysipäiväisenä opiskeluna vähintään neljä vuotta.
Koulutusyksikkö päättää lääkärin suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyvksymisestä koulutukseen kuuluvaksi.
4. Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat pysyväismääräykset
Luonnoksessa todetaan mm.: "Palvelunsa aikana koulutettava lääkäri toimii vastuullisena työntekijänä noudattaen niitä säädöksiä ja määräyksiä, joita tehtävistä on erikseen annettu".
SUOSITUS
Suomen Lääkäriliitto ei edellä mainituin perustein suosittele lääkärille itselleen maksettavan työharjoittelutuen tai omatoimisen työllistämisen tuen turvin tehtäväksi lääkärin työtä eikä suosittele edellä mainittuja palveluja hyväksyttäväksi koulutukseen.
Muut työllistämistuet ovat käyttökelpoisia.
