Onko potilasasiamiehen isäntä potilas vai sittenkin työnantaja, jolta potilasasiamies saa leipänsä? Varmaa on ainakin, että potilasasiamiehen kaksoisrooli nakertaa potilaiden luottamusta asiamiesten työhön. Valtakunnallinen potilasasiamiesselvitys ehdottaa ratkaisuksi asiamiesten riippumattomuuden varmistamista nykyistä selkeämmin.

Lapin lääninhallitus selvitti sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä potilasasiamiestoiminnan organisointitapoja, asiakkaiden yhteydenottojen luonnetta ja työn kehittämistarpeita eri puolilla maata. Kyselyyn vastasi 254 potilasasiamiestä.

Selvityksessä korostetaan, että potilasasiamiehen on vastakin työskenneltävä lähellä terveydenhuollon henkilökuntaa ja potilaita. Hoitoprosessiin hän ei kuitenkaan voi osallistua vaarantamatta riippumattomuuttaan.

- Jääviyssyistä potilasasiamiehenä ei pidä toimia laitoksen johtajan tai muun hallinnollisessa esimiesasemassa olevan, huomautti Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtaja Eija Bärlund-Toivonen, joka puhui toissa viikolla eduskunnassa Potilasasiamiestoiminta tänään -seminaarissa.

Seminaarissa julkistetun selvityksen mukaan potilasasiamiehet kokevat ongelmaksi lääke- ja oikeustieteellisen tiedon puutteen. Selvityksessä ehdotetaan perustettavaksi työryhmää, joka tutkisi mahdollisuutta järjestää potilasasiamiehille täydennyskoulutusta esimerkiksi yliopistoissa.

- Suurimmat haasteet liittyvät kysymykseen siitä, pitääkö potilasasiamiehille säätää lailla kelpoisuusvaatimukset, sanoi ylilääkäri Hanna Mäkäräinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Pienten yksiköiden tehtävät keskitettävä

Vain neljännes kyselyyn osallistuneista potilasasiamiehistä on tehtävässä omasta halustaan. Muut enemmän tai vähemmän määrättiin työhön, kun laki potilaan asemasta ja oikeuksista teki tehtävästä lakisääteisen 1993.

Potilasasiamiehiä vaivaa aikapula, koska moni hoitaa tehtävää varsinaisen työnsä ohella. Selvityksen mukaan pienten yksiköiden potilasasiamiesten tehtävät voitaisiin yhdistää yhdelle koulutetulle ja kokopäiväiselle asiamiehelle.

- Tämä palvelisi potilaan oikeusturvaa ja parantaisi palvelujen saatavuutta, uskoo selvityksen tehnyt Lapin lääninhallituksen suunnittelija Johanna Aho.

Tavallisimmat syyt ottaa yhteyttä asiamiehiin liittyvät hoitoon tai tutkimuksiin, hoitoon pääsyyn, lääkkeiden määräämiseen, todistuksiin tai lausuntoihin, salassapitovelvollisuuteen, potilaan kohteluun, tiedonsaantiin ja asiakasmaksuihin. Potilaiden lisäksi asiamiesten puoleen kääntyvät omaiset, lääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilökunta.