Euroopan erikoislääkäriliitto (UEMS) antoi vuosikokouksessaan loppuvuodesta Münchenissä tunnustuksen EU:n uuden tutkintojen tunnustamisdirektiivin muokkaamiseksi tehdystä työstä viimeisten kolmen vuoden aikana. Lopputulos on lääkärikunnan kannalta varsin myönteinen. Hannu Halilan kausi järjestön puheenjohtajana päättyi vuoden 2005 lopussa, uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kardiologi Zlatko Fras Sloveniasta.

UEMS (Union Européenne des Médecins Spécialistes, European Union of Medical Specialists) on vanhin eurooppalaisista lääkärijärjestöistä. Se on perustettu Brysselissä vuonna 1958. Erikoislääkärikoulutuksen harmonisointi on ollut järjestön päätoiminta-alue. Harmonisoinnin ja tätä koskevien tutkintojen tunnustamisdirektiivien kautta lääkärityövoiman liikkuvuus on mahdollistunut EU:ssa. Viime vuosina UEMS:n toiminta on laajentunut myös erityisesti täydennyskoulutukseen ja lääkärien ammatilliseen kehittymiseen, lääkärin työn laadunvarmistukseen sekä terveyspolitiikkaan.

UEMS:n jäseninä ovat Liettuaa lukuun ottamatta kaikki EU-maat. Lisäksi täysjäseninä ovat Norja, Islanti ja Sveitsi. Lisäksi järjestöllä on viisi liitännäisjäsentä. Jäseninä ovat yleensä maiden kansalliset lääkäriliitot.

UEMS:n korkeimmassa päättävässä elimessä Councilissa Suomea viime vuosina ovat edustaneet Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja, psykiatri

Kari Pylkkänen

sekä Lääkäriliiton hallituksen jäsen ja Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen puheenjohtaja, anestesiologi

Olli Meretoja

sekä Lääkäriliiton koulutusjohtaja, gynekologi

Hannu Halila

. Hannu Halila on toiminut järjestön presidenttinä kolmivuotiskauden lokakuusta 2002 vuoden 2005 loppuun.

Erittäin tärkeän osan UEMS:n toiminnasta muodostavat erikoisalakohtaiset ns. sektiot sekä näiden yhteydessä toimivat European Boards, jotka ovat erityisesti keskittyneet koulutuskysymyksiin. Erikoisalakohtaisia sektioita on tällä hetkellä 39 ja lähes kaikissa niissä on myös suomalaisedustus mukana. Lääkäriliitto on Suomesta UEMS:n pääjärjestön jäsen, sektioissa toimii asianomaisten erikoislääkäriyhdistysten ja liiton alaosastojen esittämiä ja Lääkäriliiton nimeämiä edustajia.

Uusi tutkintojen tunnustamisdirektiivi

UEMS:n Council kokoontuu kahdesti vuodessa, maaliskuussa Brysselissä ja lokakuussa kiertäen eri Euroopan maissa. Järjestön syyskokous järjestettiin vuonna 2000 Helsingissä. Lokakuussa 2005 Council kokoontui Münchenissä. Council esitti UEMS:n työvaliokunnalle kiitokset monipuolisesta toiminnasta ja vaikuttamisesta EU:n uuteen tutkintojen tunnustamisdirektiiviin. Direktiivin käsittely kesti reilut kolme vuotta alkaen komission alkuperäisestä esityksestä keväältä 2002. Lopullinen uusi tutkintojen tunnustamisdirektiivi hyväksyttiin ministerineuvostossa kesäkuussa 2005.

Uusi direktiivi yhdistää aiemmat alakohtaiset direktiivit, joten erillistä lääkäridirektiiviä ei enää ole olemassa. Kaikki vanhassa direktiivissä mainitut 52 lääketieteen erikoisalaa ovat jatkossakin tutkintojen tunnustamisjärjestelmän piirissä. Uusia erikoisaloja voidaan hyväksyä 2/5-periaatteella (erikoisala edustettuna vähintään 10:ssä EU:n jäsenvaltiossa 25:stä).

Direktiivin käsittelyvaiheessa saatiin mukaan mahdollisuus osa-aikaiseen erikoistumiseen sekä turvattiin yleislääketieteen spesialiteetin asema esimerkiksi Suomessa. Nämä molemmat olivat uhattuina komission alkuperäisessä esityksessä. Samoin estettiin mahdollisuus siirtyä maasta toiseen väliaikaista 16 viikon työskentelyä varten ilman minkäänlaista tutkinnon tunnustamista, mikä olisi ollut huomattava uhka potilasturvallisuudelle.

Edelleen direktiiviin sisältyy merkittävä konsultaatiomekanismi, jonka mukaan EU:n komission tulee erikoisalojen koulutusvaatimuksia kehitettäessä konsultoida lääkärikuntaa edustavia järjestöjä. Erikoislääkärikoulutuksen suhteen UEMS on paras asiantuntijataho tässä työssä ja tästä asiasta UEMS on ollut useaan otteeseen yhteydessä komission tutkintojen tunnustamisyksikköön. UEMS onkin jo aloittanut työn, jonka tarkoituksena on käydä läpi eri jäsenvaltioissa olevat erikoisalat ja niiden koulutuspituudet, jotta tilanne saatetaan ajan tasalle.

Palveludirektiivi- ja työaikadirektiiviehdotukset

Kokoukselle raportoitiin myös näistä merkittävistä lainsäädäntöhankkeista. Lääkärikunnan ja terveydenhuollon kannalta palveludirektiivissä keskeinen kysymys on se, sisällytetäänkö terveydenhuolto mukaan direktiiviin. UEMS:n ja muiden eurooppalaisten lääkärijärjestöjen kanta on, että nykymuotoiseen direktiiviehdotukseen terveydenhuoltoa ei pitäisi sisällyttää. Työaikadirektiivin käsittely on ollut umpikujassa, kun parlamentti ja ministerineuvosto ovat useista kysymyksistä eri linjoilla. Vuoden 2005 loppupuoliskolla Englannin EU-puheenjohtajakauden aikana asia ei ole edennyt, koska Englannilla ei omasta sisäisestä tilanteestaan johtuen ole ollut minkäänlaista intressiä säädellä nykyistä enemmän varsinkaan lääkärien työaikoja.

Medical Act

Muutamassa aiemmassa kokouksessa on käsitelty alun perin silmätautien sektiosta tullutta ehdotusta määritellä ns. Medical Act, joka kuvaisi ne tehtävät terveydenhuollossa, jotka kuuluvat lääkärille. Suomessahan asia on varsin tarkkaan määritelty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa, mutta useimmissa muissa EU-maissa tilanne ei ole näin selkeä. Ongelma on syntynyt silmätautien alalla erityisesti sen vuoksi, että rajankäyntiä on silmälääkärien ja toisaalta optikoiden ja optometristien toiminnassa. Samanlaisia rajankäyntejä esiintyy monilla muillakin erikoisaloilla lääkärien ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien välillä.

UEMS:n hyväksymän määritelmän mukaan lääketieteelliseksi ja lääkäriin liittyväksi toiminnaksi katsotaan kaikki ammatillinen toiminta (tieteellinen, koulutuksellinen, kliininen ja lääketieteellis-teknologinen), joka tehdään terveyden edistämiseksi, sairauksien ennalta ehkäisemiseksi, diagnoosin tekemiseksi tai hoidon tarjoamiseksi potilaille, yksilöille, ryhmille tai yhteisöille. Edelleen todetaan, että vastuu tästä on lääkärin ja toiminta tulee olla lääkärin suorittamaa tai hänen valvonnassaan ja/tai määräyksestään tehtävää. Pitkällisen käsittelyprosessin jälkeen määritelmä on melko pitkä. UEMS:n tarkoituksena on tämän aloitteen pohjalta käynnistää keskustelua muissa eurooppalaisissa lääkärijärjestöissä lääkärin toiminnasta ja ammatillisesta autonomiasta.

Guidelines International Network

UEMS on jo jonkun aikaa neuvotellut yhteistyöstä kansainvälisen Guidelines International Network (GIN) -järjestön kanssa. GIN on laaja yhteistyöverkosto, jossa ovat edustettuina erilaiset kansalliset kliinisiä hoitosuosituksia laativat tahot. GINin uusi puheenjohtaja on FinOHTAn johtaja

Marjukka Mäkelä

Suomesta.

Useat UEMS:n sektiot ovat ilmaisseet kiinnostuksensa olla mukana yhteistyössä laatimassa eurooppalaisia hoitosuosituksia ja ennen kaikkea niiden implementoinnissa erikoislääkärikunnalle. Council päätti hyväksyä yhteistyösuunnitelman GINin kanssa, mahdollisesta jäsenyydestä tullaan päättämään myöhemmin.

Len Harvey kunniajäseneksi

Kokous päätti työvaliokunnan esityksestä valita englantilaisen gynekologi

Len Harveyn

UEMS:n kunniajäseneksi. Len Harvey on tehnyt uskomattoman uran UEMS:ssa. Hän on ollut kaiken kaikkiaan 24 vuotta Councilin jäsen, niistä 6 vuotta puheenjohtaja ja viimeiset 6 vuotta Liaison Officer. Harvey toimi aikoinaan myös EU:n lääkärikoulutuskomitean ACMT:n (Advisory Committee on Medical Training) puheenjohtajana.

Uusi työvaliokunta valittiin

Hannu Halilan seuraajaksi UEMS:n uudeksi presidentiksi valittiin slovenialainen kardiologi

Zlatko Fras

, joka voitti äänestyksessä saksalaisen vastaehdokkaansa. Järjestön pääsihteerinä valittiin jatkamaan belgialainen patologi

Bernard Maillet

. Yhdeksi neljästä varapuheenjohtajasta valittiin ruotsalainen sisätautilääkäri

Gunilla Brenning

, joka samalla on ensimmäinen nainen UEMS:n työvaliokunnassa.

Vuotta aikaisemmin Ranska oli valitettavasti jouduttu erottamaan järjestön jäsenyydestä maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi. Ranska päätettiin onneksi nyt hyväksyä uudelleen UEMS:n jäseneksi, kun rahoitusongelmat oli saatu ratkaistua.

Katsaus menneeseen kauteen

Kuluneen puheenjohtajakauden merkittävin yksittäinen hanke on tutkintojen tunnustamisdirektiivin hyväksyminen lopulta lääkärikunnan kannalta varsin myönteisessä muodossa.

Kuluneiden kolmen vuoden aikana UEMS:n alainen EACCME (European Accreditation Council for Continuing Medical Education) on muodostunut tunnustetuksi toimijaksi eurooppalaisessa lääkärien täydennyskoulutuksessa. EACCME akkreditoi eurooppalaisia täydennyskoulutustilaisuuksia ja myöntää näille "CME-pisteitä", joita useiden EU-maiden lääkärit tarvitsevat omissa maissaan toimilupansa ylläpitämiseksi. EACCME:n akkreditointi perustuu toisaalta kansallisten täydennyskoulutuksen akkreditointielinten sekä toisaalta UEMS:n erikoisalakohtaisten sektioiden lausuntoihin koulutuksen laadusta. Vuositasolla EACCME on hyväksynyt jo yli 500 eurooppalaista täydennyskoulutustilaisuutta ja sillä on yhteistyötä mm. American Medical Associationin kanssa täydennyskoulutustilaisuuksien vastavuoroisesta hyväksymisestä Euroopan ja USA:n välillä.

UEMS on myös laajentanut toimialuettaan lääkärin työn laadunvarmistamiseen sekä potilasturvallisuuden alueelle.

Yhteydenpito EU-elimiin (komissio, parlamentti, ministerineuvosto) on ollut tiivistä ja lobbausmekanismit ovat kehittyneet. Samoin yhteistyö muiden eurooppalaisten lääkärijärjestöjen kanssa on kehittynyt viime vuosien aikana. Tähän on luonut oivat edellytykset se, että

Markku Äärimaa

oli Euroopan lääkärien pysyvän komitean (CPME:n) puheenjohtaja vuosina 2000-2001 ja

Nina Tiainen

Euroopan nuorten lääkärien järjestön PWG:n puheenjohtaja vuosina 2002-2005.

EU:n laajenemisen myötä myös UEMS:n jäsenjärjestöjen määrä on lisääntynyt. Tämä on luonut haasteita järjestölle, mutta pääosin uudet jäsenvaltiot ovat hyvin integroituneet toimintaan mukaan ja niiden erikoislääkärikoulutus vastaa EU-vaatimuksia. Yhtenä osoituksena aktiivisesta toiminnasta on slovenialaisen lääkärin valinta järjestön puheenjohtajaksi.

Toiminta eurooppalaisen lääkärijärjestön puheenjohtajana on ollut haastava ja mielenkiintoinen oppimisprojekti EU:n päätöksentekomekanismeihin sekä eri maiden ja spesialiteettien väliseen yhteistyöhön. Se on korostanut edelleen sitä näkemystä, että Suomesta katsoen raja lääkärien kotimaisen ja eurooppalaisen edunvalvonnan välillä on hyvin häilyvä. Useat suomalaisten lääkärien koulutukseen ja toimintaan vaikuttavat muutokset viime vuosina ovat seurausta EU-direktiiveistä. Sen vuoksi on tärkeää olla mukana vaikuttamassa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa.