Uusi laki kunnallisille viranhaltijoille
Uuden kunnallista viranhaltijaa koskevan lain ja kuntalain henkilöstöä koskevan lainsäädännön muutoksilla on kunnallisen viranhaltijan oikeusasema säännelty nyt kattavasti.
Edellinen eduskunta hyväksyi viime töinään uuden lain kunnallisista viranhaltijoista (304/03) ja lain kuntalain muuttamisesta (305/03) siten, että ne tulevat voimaan 1.11.2003. Lakien tullessa voimaan kumoutuvat kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettu edellinen laki (484/96) ja kuntalain (365/95) 44 a, 44 b sekä 47-49 pykälä.
Virkasäännön asema
Uudistus kumoaa mm. kuntalain virkasääntöjen antamista koskevan valtuutussäännöksen. Sellaiset kunnallista viranhaltijaa koskevat määräykset, joita lain mukaan kunta voi antaa jatkossa, annetaan johtosäännöissä. Lainmuutoksen tultua voimaan kunnat ja kuntayhtymät eivät enää voi hyväksyä uusia virkasääntöjä. Ne eivät myöskään saa soveltaa niitä nykyisten virkasääntöjen määräyksiä, joista on laintasoisesti säädetty uudessa viranhaltijalaissa tai jotka ovat ristiriidassa sen kanssa.
Muilta osin uuden lain tullessa voimaan voimassaolevia virkasääntöjä voidaan noudattaa enintään 31.10.2004 saakka.
Uuden lain sisältö
Uudessa laissa on luovuttu aikaisemmasta jaosta vakinaisiin, väliaikaisiin ja tilapäisiin viranhaltijoihin. Viranhaltija otetaan palvelukseen toistaiseksi tai määräajaksi.
Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilöstö on joko virkasuhteessa tai työsuhteessa. Tehtävä, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan nyt niin kuin aikaisemminkin virkasuhteessa. Lääkärien kunnalliset palvelussuhteet tulevat jatkossa olemaan aikaisempaa vastaavalla tavalla näin ollen virkasuhteisia.
Uuteen viranhaltijalakiin sisältyy myös eräitä aineellisia uudistuksia ja täsmennyksiä, joista merkittävimmät muutokset koskevat liikkeen luovutusta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Liikkeenluovutuksella tarkoitetaan viranhaltijalaissa kuntatyönantajan toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jolloin viranhaltija voi jatkaa uudella työnantajalla muiden edellytysten täyttyessä entisin ehdoin.
Viranhaltijan velvollisuus korvata työnantajan oikeudenkäyntikuluja laajenee uuden lain myötä. Kunnallisvalituksen tehnyt viranhaltija on vaadittaessa velvollinen korvaamaan työnantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, mikäli valitus koskee viranhaltijalaissa tarkoitettua asiaa eikä valitusta hyväksytä. Tämä ei kuitenkaan koske valitusta, jossa on kysymys virkaanottamisesta tai jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin on ollut perusteltu syy tai oikeudenkäyntikulujen korvaamista on muutoin pidettävä asian laatu tai olosuhteet huomioonottaen kohtuuttomana.
Menetettyjen ansioiden korvaaminen
Tämä viranhaltijalain 45. pykälä:n säännös on uusi. Se koskee viranhaltijan oikeutta saada korvaus virkasuhteen lainvastaisen päättämisen johdosta menettämistään ansioista, korvauksesta tehtäviä vähennyksiä sekä lainvastaisen virkasuhteen päättymisen huomioonottamista viranhaltijan eläketurvassa. Uuden lain pääsäännön mukaan viranhaltijalla on oikeus saada virkasuhteen päättymisen johdosta menettämänsä säännöllisen työajan ansio, mistä kuitenkin vähennetään samalta ajalta muissa palvelussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaittu vastaava ansio, jota viranhaltija ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Lisäksi vähennetään vastaavalta ajalta maksettu työttömyysturva ja sairausvakuutuslain mukaiset päivä- ja äitiysrahat.
Sivutoimi ja kilpaileva toiminta
Aikaisemmin virkasäännöissä (mallivirkasääntö 13. pykälä) olleet määräykset on otettu uuden lain 18. pykälä:ään.
Uuden lain säännös vastaa pääosin sisällöltään aikaisempia virkasääntöjen määräyksiä (sivutoimilupa ja -ilmoitus). Uuden lain 18. pykälä:n 3. momentissa on säädetty seikoista, joita sivutoimiluvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon (esteellisyyskysymykset, sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävien hoidossa eikä haitata viranhaltijan tehtävien asianmukaista hoitamista eikä sivutoimena saa harjoittaa työnantajaa ilmeisesti vahingoittavaa kilpailevaa toimintaa). Aikaisemmin virkasäännöissä ei em. määräyksiä nimenomaisesti ollut, joskin sivutoimiluvan myöntämistä koskevissa kysymyksissä näihin on käytännössä huomiota kiinnitetty. Uuden säännöksen 4. momentissa kielletään edelleen sellaisen kilpailevan toiminnan valmistelevat toimenpiteet virkasuhteen aikana, joita ei edellisen 3. momentin mukaan voida pitää hyväksyttävinä.
Huomattakoon, että uuden viranhaltijalain sivutoimia koskevan hallituksen esityksen (HE 196/2002) perustelujen mukaan tarkoituksena ei ole muuttaa aikaisempaa, uutta lakia edeltänyttä tilannetta, vaikka pykälän muotoilu on uusi.
KHO 14.8.1995 t 3044
Sairaanhoitopiiri kielsi sivutoimet osastonylilääkäriltään (tulosyksikön johtaja) ja osaston hoitajalta sekä eräiltä erikoislääkäreiltä. Perusteena oli se, että sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva viranhaltija ei saa kilpailla samojen tuotteiden myynnistä oman työnantajansa kanssa itsenäisenä yrittäjänä tai toisen palveluksessa, koska tällainen kilpaileva toiminta aiheuttaa haittaa sairaanhoitopiirille. Osastonylilääkärin sivutoimi oli yhdistyksen vastaava ylilääkäri ja osastonhoitajan sivutoimi yhtiön toimitusjohtaja. Erikoislääkärit myivät oman erikoisalansa palveluja alueen terveyskeskuksille itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työsuhteessa. Lääninoikeus piti voimassa kieltopäätökset. KHO katsoi, että piirillä oli oikeus kieltää tulosyksikön johtajana toimivan osastonylilääkärin ja osastonhoitajan sivutoimet. Muiden eri nimikkeillä toimivien yrittäjätoiminnan KHO ei katsonut haittaavan sairaanhoitopiirin toimintaa ja kumosi heidän osaltaan sivutoimien kieltopäätökset.
Muitakin uudistuksia
Uuteen lakiin on otettu esim. säännökset virkasuhteeseen ottamisesta ja virkavapauden hakemisesta, joista aikaisemmin oli määritelty kunnallisissa virkasäännöissä.
Uuteen lakiin sisältyvät mm. uudet säännökset viranhaltijan velvollisuudesta antaa terveystietoja virkasuhteen aikana.
Virkasääntöjen poistuessa ja uuden viranhaltijalainsäädännön toteutuessa on välttämätöntä seurata seikkaperäisesti uuden lainsäädännön toteuttamista.