Lääkäriliiton uusi valtuuskunta on nyt valittu kolmeksi vuodeksi. Erikois-, sairaala ja yksityislääkärien vaalirengas nousi valtuuskunnan suurimmaksi ryhmäksi 25 edustajalla ja lisäsi paikkalukuaan yhdellä. NLY:n vaalirengas sai 23 edustajaa menettäen kaksi paikkaa. Perusterveydenhuollon vaalirengas sai 12 edustajaa, joten se lisäsi paikkalukuaan yhdellä. Äänestysprosentti laski kolmen vuoden takaisista vaaleista 64,3 prosentista 61,2 prosenttiin.

Kysyimme, mitä SELY:n, NLY:n ja Kunnallislääkärien puheenjohtajat tuumivat vaalien tuloksesta.

Valtuuskunnan vaalien ääniharava oli SELY:n puheenjohtaja Kari Pylkkänen. Hän haluaa kiittää lämpimästi äänestäjiään ja toivoo voivansa osoittavan, että he tekivät viisaan valinnan. Suomen Erikoislääkäriyhdistys, SELY nousi valtuuskunnan suurimmaksi ryhmäksi 512 äänen erolla.

- Edellisissä vaaleissa se menetti tämän aseman 5 äänellä. Sekä Kunnallislääkärit että SELY lisäsivät äänimääräänsä. Vaalissa voittaneet ryhmät ovat profiloituneet rajatun lääkäriryhmän edustajiksi, erikoislääkärit ja perusterveydenhuollon lääkärit. Ne kilpailivat yleispuolueena profiloituneen NLY:n kanssa, joka menetti ääniään molemmille. Tämä merkinnee tiettyä polarisoitumista lääkärikunnan sisällä - ja varmasti myös jatkossa ryhmien sisällä, tuumii Pylkkänen.

Hän katsoo, että tällainen kehitys on haaste valituille ja korostaa tarvetta yhtenäisyyteen liiton toiminnassa.

- Kurjistuvan terveydenhuollon ongelmien tasapuolinen korjaaminen on yhteinen huoli kaikille.

Hänen mielestään SELY:n osalta vaalin tulos heijastelee sitä, että erikoislääkärien kurjistuva asema terveydenhuollossa on lisännyt tarvetta vahvistaa yhteistä identiteettiä samastumalla selkeästi omaan ryhmään, jolla on samanlaisia haasteita edessään.

- Vaalituloksen välittömät seuraamukset lienevät vähäisiä, koska tulos ei muuta perusrakenteita SLL:ssa.

Pylkkänen katsoo, että tulevan valtuuskunnan tärkein tehtävä on valita toimintakykyinen hallitus. Hän toteaa, että äänestysprosentti oli parempi kuin kunnallisvaaleissa, mutta huonompi kuin edellisissä valtuuskuntavaaleissa.

- Kokonaisäänimäärä oli nyt lähes täsmälleen sama kuin kolme vuotta sitten, nyt jaettiin 5 ääntä vähemmän. Vaikka SLL:n vaalien äänestysprosentti on järjestökentässä edelleen hyvin korkea, sen aleneminen on piirre, johon tulee suhtautua vakavasti. Alentunut aktiivisuus merkitsee jonkinlaista vieraantumista yhteisiksi koetuista tavoitteista. Muutos on erityisen selkeä, jos verrataan näiden vaalien äänestysaktiivisuutta viime VES-kierroksen sopimuksen hyväksymisestä koskeneeseen jäsenäänestykseen.

Pylkkänen arvelee, että aleneva äänestysaktiivisuus on tulkittava jäsenistön etääntymiseksi suhteessa omaan liittoonsa.

- Tämä uhkakuva liiton tulee pystyä toiminnallaan torjumaan. Jäsenpalvelu on ensisijainen toiminta, joka on pystyttävä priorisoimaan ohi muiden. Edunvalvontaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä, joka antaa pohjaa luottamukselle liiton toimintaan ja oman äänen vaikuttavuuteen.

UUDET VALTUUTETUT TUOVAT INTOA JA RÄVÄKKYYTTÄ

Valtuuskuntaan uudelleen valittu NLY:n puheenjohtaja Jan Schugk toteaa, että vaalit olivat yllättävän vaisut.

- NLY oli ainoa yhdistys, joka kampanjoi vähän mittavammin ja ehdokkaatkin tyytyivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta olemaan varsin hissukseen.

Hän muistuttaa, että valtuuskunnan paikkajako ei olennaisesti muuttunut, eikä liiton hallituksen voimasuhteissa tule tapahtumaan muutoksia.

- Merkittävää on naisten pieni määrä uudessa valtuuskunnassa samoin kuin suuri vaihtuvuus valtuutettujen joukossa. NLY:n 23 valtuutetusta vain kahdeksan oli mukana edellisessä valtuuskunnassa. Tämä tuo valtuuskuntaan varmasti uutta intoa ja räväkkyyttä.

Mistä mahtaa johtua NLY:n tappio ja onko asialla mitään seurausvaikutuksia?

- Tätä olen paljolti pohtinut. Vaikka NLY:n tappio ei ollut suuri, odottivat kaikki kuitenkin pikemminkin päinvastaista. Ei äänimäärän putoamista voi ainakaan minään merkittävänä kannustuksena jäsenkunnalta pitää.

Hän arvelee, että NLY on ehkä kärsinyt tyypillisen hallituksen vastuunkantajan kohtalon.

- Yleensähän oppositiossa ollut ryhmä aina seuraavissa vaaleissa nousee suurimman ryhmän pudotessa ja juuri näinhän NLY:n ja SELY:n äänimäärät ovatkin aaltoilleet viimeisten neljän vaalin aikana. Ensi kerralla me tulemme taas.

Schugk epäilee myös, että nuorempi kollegakunta on äänestänyt varsin passiivisesti, ainakin passiivisemmin kuin varttuneempi väki.

- Sehän näkyy heti NLY:n äänisaaliissa. SELY:n merkittävin valtti on yhdistyksen nimi. Valtaosa suomalaisista lääkäreistä on erikoistunut, joten he samaistuvat helposti erikoislääkäriyhdistykseen, kun eivät nyt enää niin nuoriakaan koe olevansa.

- Voi myös kysyä, onko NLY kasvanut yleispuolueena liitoksi liiton sisällä. Pääsisimmekö loppujen lopuksi paremmin tavoitteisiimme, jos NLY jakautuisi esimerkiksi Nuorten Sairaalalääkärien Yhdistykseksi sekä Nuorten Avoterveydenhuollon Lääkärien Yhdistykseksi, jotka sitten voisivat vapaammin ja aggressiivisemmin keskittyä hoitamaan juuri omiensa asioita, hän kysyy.

Schugk toteaa, että NLY tulee joka tapauksessa ensi vuoden aikana paneutumaan lujasti omien visioidensa sekä toimintastrategiansa kehittämiseen.

Hänen näkee, että uuden valtuuskunnan tärkein tehtävä tulee ilman muuta olemaan edelleenkin lääkärien palkkaedunvalvonta.

- Ratkaisut on löydettävä niin sairaalapuolen kehnoihin päiväaikaisiin ansioihin kuin terveyskeskustyön kuormittavuuteenkin. Päivystykseen liittyy monia työsuojelullisia näkökohtia, jotka eivät ole suoranaisia virkaehtosopimusasioita.

Schugkin mielestä vaisu äänestysprosentti oli ikävä asia, joskaan ei varsinainen yllätys.

-Jo ehdokkaiden löytäminen oli kohtalaisen hankalaa, mikä kieli lääkärikunnan passiivisuudesta sekä ilmeisestä turhautumisesta edunvalvontaan. Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin ajatella, että tällä äänestysprosentilla demokratian periaatteet vielä jotenkuten toteutuivat.

- Lääkäreiden keskuudessa näyttää olleen käsitys, että tuleva sopimuskierros ei ole erityisen kriittinen, mikä varmasti myös vaikutti äänestämiseen. Tämä on kuitenkin harhaa, sillä edessä on todella tiukka kierros, joka saattaa jopa johtaa työtaisteluun, hän toteaa.

LIITON YHTENÄISYYS VAATII JÄRKEVIÄ RATKAISUJA

Kunnallislääkärien puheenjohtaja Pirkko Valtola valittiin uutena jäsenenä valtuuskuntaan.

- Vaalit sujuivat ainakin osaltamme myönteisissä merkeissä, mitään ylilyöntejä puolin tai toisin ei tapahtunut. Vaalit olivat Lääkäriliiton yhtenäisyyttä tukevat, emme juuri vaipuneet toistemme sättimiseen, vaan kukin oli omalla osallaan korrekti, hän tuumii.

Valtola kertoo, että Kunnallislääkäreissä oli koko vuoden ajan pyritty lisäämään yhdistyksen jäsenmäärää ja työskentelemään ihmisten herättelemiseksi vaikuttamiseen.

- Äänimäärän lisääntyminen ja suhteessa ainakin yhtä hyvin kuin SELY:lläkin oli mukava havaita. Olemme pikku hiljaa toivottavasti valtaamassa lisää tilaa ja selvemmin vielä profiloitumaan terveyskeskuslääkäreiden edunvalvojaksi. Tavoitteenamme oli saavuttaa ne lääkärit, jotka tällä erää työskentelevät terveyskeskuksissa ja aikomuksena suunnata elämäntyönsä yleislääkärin työsaralle.

Hän toteaa, että valtuuskunnan vaaleissa saatu lisäpaikka toi vahvistusta.

- Ottamallamme linjalla on kannatusta ja olemme ainakin jossain näkyneet. Vaikeutemme perusterveydenhuollossa ovat toisenlaiset kuin sairaaloissa ja meillä pitää olla myös omat oikeutemme ja mahdollisuutemme määrittää kipukohtamme itse ja toisaalta vaatia tasapuolista ratkaisua sektoreittain. Yhteistyötä työterveyslääkäreiden ja yleislääketieteen yhdistyksen kanssa on ollut hyvä tehdä. Voitoksi tässä tätä täytyy kutsua. Onhan tämä se suunta, jota haluammekin eli kullakin on oman edustamansa ryhmittymän, meillä tk-lääkärit, lääkärimäärän mukaan valtuuskuntapaikkoja.

Valtolan mielestä valtuuskunnan tärkein tehtävä taitaa odottaa sitä heti uuden vuoden tultua.

- Kyse on siitä, kuinka luotsata tämä liitto nyt jäseniä tyydyttävään ratkaisuun seuraavassa VES-kierroksessa. Liiton yhtenäisyys vaatii järkeviä ratkaisuja. Jotta julkinen terveydenhuolto selviää, tarvitsemme positiivista merkkiä ja jos sitä ei tuoteta vastapuolen suunnasta, on sitä itse saatava aikaan. Julkinen terveydenhuolto tarvitsee työntekijänsä.

Hän muistuttaa, että Lääkäriliiton yhtenäisyyttä on vahvistettava ja työolosuhteiden parantamiseksi on työskenneltävä myös valtuuskunnassa.

- Liiton hallitusta on tuettava työssä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Valtola kommentoi myös valtuuskunnan vaalien äänestysprosenttia.

- Taisi olla niin, että pelättiin vielä pienempää prosenttia. Toisaalta kummeksuttaa, että lääkärit aktiivisena ihmisinä jättävät vaikuttamisen mahdollisuuden käyttämättä. Toivottavasti ei ole apatiaa, vaan yleistä äänestysväsymystä. Liiton voima on kuitenkin jäsenet ja he määräävät suunnan.

Hän kiittää kaikkia äänestäneitä aktiivisuudesta.

- Ja seuraavalla kerralla mukaan hekin, jota nyt nukkuivat.