Tulopoliittinen varjonyrkkeily on alkanut. Koreografiaan kuuluu, että jokainen ammattiliitto on periaatteessa TUPOn kannalla eli haluaa tupo-ratkaisun muille; ja nurkan takana tahtoo itselleen jotakin muuta. Omalla liitolla kun on tarve jälkeenjääneisyyden korjaamiseen, alakohtaisten ongelmien ratkaisemiseen, tekstikysymysten hiomiseen ja tuntuviin palkankorotuksiin. Todellista tavoitetta pantataan ja odotetaan ns. päänavausta, jonka jälkeen huutokauppa voisi alkaa. Ensi viikolla keskusjärjestöt ilmaantunevat perättäisinä päivinä julkisuuteen matalilla prosenteilla, jotka on kuorrutettu runsaalla tupo-liturgialla työssä jaksamisesta, työllisyyden hoitamisesta ja kaikesta mahdollisesta yhteishyvästä. Isojen liittojen ja puoluepolitiikan kytkennät eivät tätä kuviota suinkaan yksinkertaista.

Miten Lääkäriliitto sitten poikkeaa - uskaltaa poiketa tästä kuviosta? Tässä vaiheessa ei mitenkään, voin vastata. Tupo-teatterin dramaturgia ja säännöt ovat isompien toimijoiden (myös median luomia). Ei kannata lähteä ainoana liittona koettamaan maailman nostamista uusille jengoille. Pienen toimijan kohtalona on niin Euroopan unionissa kuin tulopolitiikassakin koettaa peesata ja valita mahdollisen voimankäytön aika ja paikka strategisesti ja taktisesti oikein, varsinkin jos ystävät ovat niukassa. Tässä kohdin olen kuitenkin toiveikkaampi ammattijärjestömme kuin isänmaamme mahdollisuuksista nk suurten jaloissa. Olemme selkeä avainryhmä, jonka huolet ja ongelmat ovat alkaneet nousta jo otsikoihin. Ei tosiaan ole itsestäänselvyys, että lääkärien pako julkiselta sektorilta pysähtyisi koulutusmäärien lisäämiseen. Muutosta on haettava työolosuhteisiin, johtamiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä myös palkkaukseen.

Aikataulussa meidän on seuraaminen keskusjärjestöjen toimintaa. Kunhan yleisraamista ja periaatteista on sovittu, alkavat liittokohtaiset neuvottelut, jotka parhaimmillaan saattaisivat olla itsenäisyyspäivän tienoissa valmiit. Omat yksityiskohtaiset tavoitteemme julkistamme heti yleisen tason selvittyä. Päiväaikaisten ansioiden korjaaminen ja päivystyksen murheet ovat jälleen kerran neuvottelupöydässä, eikä sädeloman kompensaatiokaan ole suinkaan loppuun käsitelty. Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontuu 9.12. jolloin aikaisintaan olisi mahdollista käsitellä sopimusta. Nykyinen sopimuskausi jatkuu ensi vuoden tammikuun loppuun, joten viimeisen yön perinteen mukainen aikataulu saattaa venyä klassiseen tupo-tapaan seuraavan kuun puoleenväliin, ennen sopimuksen päättymistä seuraavaan palkkapäivää.

Lääkäriliiton Mikkelin paikallisosasto järjesti kunnallisvaaliehdokkaiden vaalitentin. Terveydenhuollolla ei varmaan ole milloinkaan ollut niin runsasta ja lämmintä kannatusta kuin kyseisessä tilaisuudessa. Kunhan kaikki resurssilisäykset hoiva-alueelle, perusterveydenhuoltoon, erikoissairaanhoitoon ja lasten mielenterveyden ennaltaehkäisevään työhön on tehty, niin etelä-savolainen veroäyri ylittänee sadan. Lääkärien äänimäärä yksittäisessä kunnassa ei ratkaise kunnallispolitiikan linjauksia mihinkään suuntaan. Lääkärien julkinen vaikeneminen (jonka ymmärrän myös pelkäksi oman kuppikunnan sisäiseksi keskusteluksi) sen sijaan jättää terveydenhuollon paitsioon. Vaikka ehdokkaan ei kannatakaan ostaa meidän ääniämme, me edustamme kuitenkin myös potilaiden ja palveluiden tarvitsijoiden ääntä. Rakentavalle asiantuntijapuheenvuorolle löytyy tilaa valtuustoryhmien ryhmäkokouksissa ja myös paikallisissa tiedotusvälineissä. Ei jokaisen lääkärin tarvitse tosiaankaan jäsenkirjaa hommata eikä julkisesti poliittista väriä tunnustaa.

Kunnilla on joka tapauksessa suurin vastuu terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä, joten kunnallisia päättäjiä on informoitava potilaiden tarpeista. Tuskin kuntapoliitikko pahuuttaan leikkaa määrärahoja, vaan koska meidän sektorimme tarpeet eivät ole tulleet riittävän ymmärrettävästi perustelluiksi. (Olisikohan joku joskus jossakin pyytänyt sairaanhoitoon tarpeetonta rahaa, tunnustakoon heti?)

Hyvät kollegat, äänestäkää. Äänestäkää sekä tämän viikonlopun kunnallisvaaleissa että liiton valtuuskunnan vaaleissa. Työmaaruokalan lääkäripöydässä voi marinaa ja urputusta jatkaa siitä huolimatta. Ja ottakaa päättäjää kraivelista tai muusta sopivasta paikasta kiinni myös vaalien välillä.