Valtion lääkärit saivat tällä kierroksella hieman kuntasektorin kollegoitaan korkeammat prosentuaaliset palkankorotukset.

Valtion työmarkkinalaitoksen ja valtion pääsopijajärjestöjen lokakuun puolivälissä saavuttaman neuvottelutuloksen mukainen ratkaisu korottaa palkkoja sopimuskauden aikana yhteensä 11,7 prosentilla. Sopimuskaudella kolmessa erässä, aina lokakuun alussa maksettavat yleiskorotukset kattavat potista kahdeksan prosenttia, kahdessa erässä maksettavat paikalliset erät 3,3 prosenttia ja samapalkkaerä 0,2 prosenttia. Sopimukseen sisältyvät tekstimuutokset korottavat palkkoja samoin 0,2 prosenttia. Sopimuksen kesto on kaksi vuotta neljä kuukautta.

Takuupalkka organisaatiomuutoksiin

Paikalliset erät käytetään virastokohtaisten palkkausjärjestelmien siirtymäkausien nopeuttamiseen niin, että kaikki siirtymäkaudet päättyvät tällä sopimuskaudella. Niistä uusin vasta neuvoteltavana oleva, on valtioneuvoston ja sen alaisten ministeriöiden palkkausjärjestelmä, joka yhtenäistää olemassaolevat virastokohtaiset palkkausjärjetelmät. Neuvottelutuloksen pitäisi valmistua toukokuun 2008 loppuun mennessä.

Takuupalkan siirtymisestä organisaatiosta toiseen on myös sovittu. Jos organisaatio ja siten työnantaja muuttuu, työntekijä on oikeutettu säilyttämään palkkansa 24 kuukauden ajan, vaikka hänen tehtävänsä vaihtuisivat vähemmän vaativiin.

Sopimuksenteon yhteydessä nimettiin myös työryhmä pohtimaan, voisiko valtio siirtyä vuosilomanlaskennassaan samaan malliin kuin kuntatyönantaja. Yksi vuosilomaviikko on tällöin viiden päivän mittainen.

Merkittäviin muutoksiin kuuluu myös luottamusmiehen tiedonsaannin parantaminen. Luottamusmiehillä on oikeus saada vähintään kaksi kertaa vuodessa tieto osa- ja määräaikaisten työsuhteiden määristä, muutoksista ja perusteista.

Ongelmat sektorikohtaisia

Lääkäriliitossa valtionsektorin valiokuntaa luotsaava

Jaakko Halonen

pitää saavutettua sopimusta palkankorotustasoltaan erittäin hyvänä.

- Reilumpi korotus oli paikallaan erityisesti sen vuoksi, että valtiolla lääkäreiden palkat ovat usein matalammat kuin kunta-alalla. Olemme osa valtion sopimusta, johon ei ole saatu suoraan lääkäriyteen liittyviä korotuksia, Halonen sanoo.

Valtionsektorilla työskentelee tuhatkunta lääkäriä. Edunvalvonnallisesti ongelmallista on se, että lääkärit työskentelevät hajallaan: yhdessä yksikössä ei välttämättä ole montaa samaa työtä tekevää kollegaa.

- Valtiolla ongelmat ovat usein sektorikohtaisia. Esimerkiksi puolustusvoimissa palkat ovat kilpailukykyisiä, mutta työ ei muutoin houkuta lääkäreitä: varuskuntien nähdään olevan kaukana ja työn yksipuolista, mitä se itse asiassa ei ole.

- Yliopistoissa opettajan työ taas voidaan nähdä kiinnostavana, mutta kaikki tietävät, että siitä maksetaan kurjaa palkkaa, joka koituu aina uuden väitöskirjoja tekevän ikäluokan kohtaloksi.

Yhteydenpito kollegoihin kannattaa

Kansanterveyslaitoksella lääkäriluottamusmiehenä toimiva

Markus Perola

on myös tyytyväinen saatuihin prosenttikorotuksiin. Hän näkee tervetulleina myös mahdollisen vuosiloman laskentamallin uudistamisen ja luottamusmiesten tiedonsaantioikeuden parantamisen.

- On mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon osa- ja määräaikaisuuksia käytetään. Pidän huonona määräaikaisuuksien perusteena sitä, että niin iso osa toiminnan rahoituksesta tulee ulkopuolelta, ettei vakinaisia uskalleta palkata. Käyhän teollisuudessakin niin, että jos tilauskirjat eivät täyty, tulee ongelmia. Perustelua käytetään kuitenkin paljon erityisesti tutkimuslaitoksissa.

Perolan mukaan Kansanterveyslaitoksessa on kiitettävissä määrin vakinaistettu lääkäreitä. Laitos on edelläkävijä myös uusissa virastokohtaisissa palkkausjärjestelmissä, joista ensimmäinen otettiin käyttöön jo 2000-luvun alussa.

Mallissa tehtävät on jaettu vaativuutensa perusteella palkkaluokkiin 1-8. Lääkärien palkkaus alkaa luokasta neljä. Lisäksi maksetaan henkilökohtaista palkanosaa, jonka suuruus riippuu siitä, kuinka pääsee asetettuihin tavoitteisiin. Henkilökohtaisia palkanosia maksetaan asteikolla 1-3, ja palkkaluokan vaativuudesta riippuu, minkä tasoiseen henkilökohtaiseen palkanosaan on oikeutettu.

Malli on hiljattain uudistettu.

- Tehtävien vaativuuden perusteella tehtyä palkkaluokitus ja henkilökohtaisten palkanosien porrastus yhdistettiin asteikolle 1-4. Asteikon nimeksi tuli hepo, jossa h on aloittelijan taso ja e paras mahdollinen. Seuraavaksi vähennetään palkkauksellisia putkia, joita ovat vaikkapa akateeminen putki ja tutkijaputki. Tämä yksinkertaistaa mallia vielä merkittävästi.

Perola kehottaa valtionsektorin luottamusmiehiä aktiivisuuteen, jossa uuden sopimuksen paikallisesti sovittavia eriä saataisiin kanavoiduksi lääkäreiden henkilökohtaisiin palkanosiin. Hän toivoo, että valtionsektorin lääkärit muutoinkin tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä.

- Palkkavertailuissamme on ilmennyt, että huonoimmat palkat ovat nuorilla lääkäreillä, joilla myös tietoa ja tukea tarjoavat kollegaverkostot ovat ohuimmat.

- Suosittelen tutustumaan siihen, miten asiat eri valtionsektoreilla on hoidettu. Siitä saa ideoita omaan edunvalvontaan.

Perolan mukaan Lääkäriliiton valtionsektorin valiokunta on yksi hyvä foorumi kokemusten vaihtoon.