Lääkäriliiton valtuuskunta kokoontui 8.-9. joulukuuta syyskokoukseensa Lääkäritalolle Helsinkiin. Liiton uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2001 valittiin yksimielisesti anestesiologi Heikki Pälve Turusta. Varapuheenjohtajiksi valittiin Pirkko Valtola ja Heikki Pärnänen.

- Kati Myllymäki on tuonut neljän vuoden aikana Lääkäriliiton ja liiton tekemän työn lähemmäksi jäsenistöä, kiitteli Pälve edeltäjäänsä.

Hän totesi, että lääkärien yhtenäisyyttä tulee vaalia ja vahvistaa.

- Pyritään yhteiseen päämäärään yhdessä tuumin ja yhtä jalkaa.

Lääkäriliiton hallituksen jäsenistä vaihtui puolet. Uusia nimiä Pälveen lisäksi ovat Outi Aikio, Harri Hyppölä, Timo Kosonen ja Juha Pekka Turunen. Nykyisen hallituksen jäsenistä jatkavat Risto Lantto, Olli Meretoja ja Kari Pylkkänen. Samoin liiton varapuheenjohtajat ovat olleet edellisessäkin hallituksessa: Valtola varapuheenjohtajana ja Pärnänen hallituksen jäsenenä.

Aikion, Kososen, Lanton ja Meretojan toimikausi käsittää vuodet 2001-2002. Hyppölä, Pylkkänen ja Turunen valittiin vuodeksi 2001.

Lääkäriliiton hallituksen kuuluu puheenjohtajien lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Heidät valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että heistä eroaa joka toinen vuosi kolme ja joka toinen vuosi neljä jäsentä.

Nykyisistä hallituksen jäsenistä olivat tänä vuonna erovuorossa Jaakko Halonen, Risto Lantto, Olli Meretoja ja Hanna Salmenpohja. Heistä Halonen ja Salmenpohja olivat ilmoittaneet, etteivät ole enää käytettävissä hallituspaikoista päätettäessä. Timo Kaukonen ja Timo Raatikainen olivat pyytäneet eroa hallituksen jäsenyydestä.

NEUVOTTELUTILANTEESTA SELONTEKO

Kokouksen aluksi valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen antoi evästystä kokousväelle.

- Vuorenvarmaa on, että tällä VES-kierroksella ei etujen ajaminen tule olemaan helppoa. Meidän tehtävänä on käydä syvällinen keskustelu ja evästää tuleva valtuuskunta ja hallitus jämäköihin päätöksiin.

Näillä näkymin uusi valtuuskunta kokoontuu perehdyttämisseminaariin 31. tammikuuta 2001, jonka jälkeen pidetään suurella todennäköisyydellä myös valtuuskunnan ensimmäinen varsinainen kokous.

Valtuuskunta merkitsi tiedoksi selonteon liiton neuvottelutilanteesta, jonka esittivät edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Timo Kaukonen sekä apulaisneuvottelupäällikkö Mikko Kangas.

- Painopiste on säännöllisen työajan ja päiväajan ansioiden korottamisessa. Lääkärin peruspalkka on saatava vastaamaan muuta pohjoismaista tasoa. Perusteena palkkatason parantamiseksi on se, että koko ajan on kova pako pois julkiselta sektorilta. Myös tuottavuus on noussut sairaaloissa, minkä jokainen tietää omalla selkänahkamittarillaan, kertoi Kaukonen.

Heikki Pälve selvitti valtuuskunnalle TYKS:n palkkakiistaa.

- Koko revohkan lähtökohta oli se, että anestesialääkärit uupuivat. Kaikkein tärkeintä, mitä tästä voi oppia, on se, että yhtenäistä porukkaa ei voi voittaa. Anestesiologien edunvalvontakampanja Turussa oli tavallaan helppo, koska laitoimme kaiken peliin. Samoin yhtenäistä lääkärikuntaa ei voi voittaa. Meillä on kovat panokset ensi vuodelle, totesi Pälve.

Hän jatkoi, että kyllä sitä löysää rahaa on kuntapuolellakin.

- Mutta sitä ei saa koskaan pois, jos ei todella ole valmis taistelemaan. Ei tämä nykyinen VES:kään ole ihan mahdoton. Sen sisällä voi toimia.

Pälveen mielestä valtakunnallisesti sovittavat virkaehtosopimukset vuotavat paikallisesti.

- Niitä ei tahdo saada täysimääräisesti toimimaan ja tämä vielä kumuloituu vuosi vuodelta.

Hän totesi, että liiton täytyy ponnistella ylilääkärien ohjeistamiseksi, opastamiseksi, rohkaisemiseksi ja herättämiseksi.

- Ylilääkärin velvollisuuksiin kuuluu myös työsuhde- ja palkkasuhdepolitiikka. Niin monet ovat pesseet tästä kätensä, koska se on niin vaikeaa.

TYÖSuvi Sariola

Neuvotteluista ja tavoitteista käydyssä keskustelussa Leena Varesmaa-Korhonen kertoi, että kaikilta reuna-alueilta on käynnissä selvä työvoimapako.

- Olen täällä valtuuskunnassa koko 1990-luvun ajan puhunut syrjäseutulisän puolesta.

Kaisu Antila toi esille erikoislääkäripulan taustaa.

- Se on osittain seurausta siitä, että emme ole reagoineet siihen, kun ihmiset eivät jaksa työssään. Erikoislääkäreitä poistuu osa-aikaeläkkeelle yllättävän nopeasti. Lisäksi nuorten lääkärien kynnys hakeutua päivystäville erikoisaloille on selvästi vähentynyt ja vanhempien lääkärien kynnys hakeutua ei-päivystäville aloille on madaltunut.

Tiina Backmanin mielestä on korkea aika tehdä jotain kaikkein raskaimmille päivystyspisteille.

- Niihin on vaikea saada lääkäreitä. Tämä on hyvä muistaa, kun lääkäreiksi valmistuu lähivuosina pienempiä ikäluokkia.

Myös Päivi Kivelän mukaan työolojen ja työssä jaksamisen pitäisi olla niitä teemoja, joilla mennään eteenpäin lääkärien edunvalvonnassa. Johanna Tuukkasen mielestä on erittäin tervetullutta, että valtuuskunnassakin aletaan uskaltaa puhua lääkärien jaksamisesta ja uupumisesta.

- Se alkaa näkyä jo rekrytoinnissakin. Jos päivystyksiä kevennetään, niin sitä kautta tulee lisää nuoria myös päivystäville aloille.

Harri Juusela muistutti kirurgian koulutusuudistuksen seurauksista.

- Kirurgia on nyt jaettu kahdeksaan erikoisalaan. Kukaan ei halua päivystää sitä alaa, johon ei ole saanut koulutusta. Tämä tulee viemään käytettävissä olevaa kirurgipäivystäjäkuntaa tulevaisuudessa pienemmäksi.

Hän toi esille myös sen, että EML-järjestelmää tulisi kehittää taksapuolessa.

PYSYVÄTKÖ LÄÄKÄRIT KUNTAPUOLELLA?

Ari Palomäen mielestä ydinkysymys on, pysyvätkö lääkärit kuntapuolella.

- Ei ole kyse edes siitä, onko riittävästi lääkäreitä. Minulla on sellainen visio, että tietyt sairaalat ja terveyskeskukset ajetaan alas, kun niihin ei saada lääkäreitä. Tulee tapahtumaan hallitsematon rakennemuutos.

Hänen mielestään on hyvä, että päivystyskysymysten prioriteettijärjestyksessä lähdetään liikkeelle todella surkeasta vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksesta.

- Toki pitää muistaa, että painopisteenä on päiväaikaisten ansioiden korottaminen.

Martti Lalla muistutti, että pätevyysvaatimukset pitäisi ottaa huomioon entistä paremmin.

- Lisäksi opetus- ja luentopalkkiojärjestelmä tulisi hoitaa paremmin.

Järjestöllisestä valmiudesta teki valtuuskunnalle selkoa järjestövaliokunnan puheenjohtaja Heikki Pärnänen.

LAKIMIEHEN TOIMI PYSYVÄKSI

Lääkäriliiton sääntöjen mukaan hallitus voi perustaa tilapäisiä toimia taloussuunnitelman määrärahojen puitteissa. Hallitus on tämän vuoden aikana perustanut neuvotteluosastolle tilapäisen lakimiehen toimen, jota ei ole toistaiseksi täytetty. Valtuuskunta päätti perustaa tämän toimen pysyväksi. Lakimiehen tehtävänä on osallistua mm. jäsenpalveluun sekä työsuhdeturvaan ja muihin oikeudellisiin kysymyksiin liittyviin asioihin.

Valtuuskunnan hyväksymässä taloussuunnitelmassa on myös varauduttu siihen, että Lääkärilehteen voidaan palkata tilapäinen, osa-aikainen lääketieteellinen päätoimittaja ja että toimituksessa vapautuva toimitusapulaisen toimi voidaan muuttaa toimitussihteerin toimeksi. Lisäksi on tarkoitus palkata talousosastolle tilapäinen myyntineuvottelija.

YLI 70-VUOTIAAT VAPAUTETTIIN JÄSENMAKSUN SUORITTAMISESTA

Valtuuskunta päätti nostaa liiton perusjäsenmaksua 60 markalla, jolloin se on ensi vuonna 2 360 markkaa. Jäsenmaksuporrastusta muutettiin siten, että yli 70-vuotiaat liiton jäsenet päätettiin vapauttaa jäsenmaksun suorittamisesta. Nykyisin ikäraja on ollut 75 vuotta.