Lääkäriliiton vasta valitussa valtuuskunnassa aloittaa joulukuussa työskentelynsä terveyskeskuslääkäri Ulla Palmu Saarijärveltä. Hän uskoo, että tuleviin kolmeen vuoteen on luvassa tiukkojakin tilanteita. - Tärkeintä kuitenkin on, ettemme tappele keskenämme, vaan löydämme kollegiaalisen hengen hoitaa kaikkien lääkärien asioita.

Saarijärven terveyskeskuksen väestövastuulääkärinä työskentelevä

Ulla Palmu

yllättyi hieman kuullessaan tulleensa valituksi Lääkäriliiton valtuuskuntaan. Keski-Suomen ainoa perusterveydenhuollon ehdokas kuuli saaneensa 76 ääntä ja valtuuskuntapaikan samana päivänä, kun oli valmistautunut juhlimaan nykyiseen kotiin muuton vuosipäivää yhdessä aviomiehen kanssa.

- Kaikki 76 ääntä eivät varmaankaan tulleet lähiseudun terveyskeskuslääkäreiltä. Ehkäpä joukossa on myös entisiä työkavereita Pohjanmaalta, Palmu arvelee.

Ammattiyhdistys- ja kunnallispolitiikan aktiivi

- Terveyspolitiikkaa tehdään suurten muutosten keskellä ja terveydenhuolto uudistuu voimalla. Lääkärien on päästävä alusta asti mukaan esimerkiksi terveyspiirien perustamiseen. Jos lääkärit eivät ole mukana, he saattavat jäädä muiden ammattiryhmien jyräämäksi, Ulla Palmu varoittaa.

Kolmatta vuotta liiton terveyspoliittisessa valiokunnassa vaikuttanut Suomen Yleislääkärien aktiivijäsen harrastaa vapaa-aikanaan myös kunnallispolitiikkaa. Hänellä ei ole kuitenkaan toiveissa siirtyä Saarijärven kaupunginvaltuuston kokoomuksen riveistä valtakunnanpolitiikkaan. Yhteinen koti erityisopettajana työskentelevän aviomiehen kanssa säilyy Saarijärvellä, ja yhteisiin asioihin vaikuttamisen paikka on jatkossakin Helsingin Lääkäritalo.

Eniten Palmua huolestuttaa perusterveydenhuollossa virkojen täyttövaje ja se, että tekijöistä on pulaa. Lääkärit suhtautuvat väestövastuuseen yhä kriittisemmin, sillä väestöt ovat liian suuria ja kuormittavia. Palmun mielestä perusterveydenhuoltoon on kehitettävä kiireesti uudentyyppisiä toimintamalleja, joilla lääkärit haluavat sitoutua työpaikkoihinsa.

- En puhu keikkalääkäreitä vastaan, sillä he ovat hyviä lääkäripulan paikkaajia. Pitkäaikainen lääkäri-potilassuhde ei kuitenkaan toimi sillä mallilla.

Ulla Palmun mielestä lääkärin oman työn hallintaan on kiinnitettävä huomiota. Lääkärillä on oltava aikaa tehdä työ kunnolla ja hyvillä mielin.

- On myös johtamiskysymys, ajelevatko yhä useammat lääkärit tulevaisuudessa kainuulaiskollegojen tapaan maakuntaa ristiin rastiin työskennellen useammassa paikassa. Lääkäri ei voi tehdä työtään syöksymällä koko ajan paikasta toiseen seuranaan huono omatunto, Palmu harmistuu.

H-hetki lähenee

Ensimmäinen valtuuskunnan kokous pidetään 8.-9. joulukuuta. Virallisesti uuden valtuuskunnan toimikausi alkaa uusien sääntöjen mukaan 1.12.2006.

Palmu myöntää pohtivansa, millaista valtuuskunnan työ käytännössä on ja millaisia päätöksiä se oikeasti voi tehdä.

- Tiedän, että Lääkäriliiton hallituksella on paljon valtaa, mutta viimeinen päättävä elin on valtuuskunta. Paljon on kiinni siitä, minkä roolin uusi valtuuskunta ottaa.

Valtuuskunnalta tuore jäsen toivoo asioiden kokonaisvaltaista käsittelyä kollegiaalisessa hengessä.

Hänen mielestään esimerkiksi terveyspoliittisia keskusteluja pitää käydä laaja-alaisesti. Hän on ilahtunut siitä, että valtuuskunnassa on jäseniä eri puolilta Suomea. Näin terveydenhuollon tilanteesta syntyy laajempi näkemys.

Ulla Palmu toivoisi, että liitto näkyisi julkisuudessa nykyistä enemmän antamalla kannanottoja esimerkiksi elintapoihin sekä ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liittyen. Hän uskoo, että Lääkäriliiton yhtenäisyys on testattu menneinä vuosina. Vaikka kokouksissa on odotettavissa tiukkojakin keskusteluja, yhtenäisyyden on säilyttävä ulospäin.

- Edunvalvontaan liittyvät asiat aiheuttavat varmasti jännitteitä. Mutta kyllähän meille KT:kin nauraisi, jos rupeaisimme keskenämme tappelemaan. Toivon, ettei kommunikointi ole riitaista, sillä uskon keskustelun ja neuvottelun voimaan, Palmu sanoo.

Hänen mielestään parasta lääkärin työssä ovat potilas-lääkärisuhteet. Hän pitää itseään kuuntelevana ja ymmärtävänä lääkärinä, jolla on vilpitön halu auttaa ja parantaa.

- Olin 13-vuotias, kun sairastin suhteellisen vakavan sairauden. Kunnansairaalassa minua hoiti juuri valmistunut lääkäri, jolle oli selvästi tärkeää parantaa minut. Hän jäi lähtemättömästi mieleeni. Halusin itsekin lääkäriksi.