Lääkäriliiton valtuuskunta keskusteli edunvalvonnasta tavallistakin perusteellisemmin kevätkokouksessaan 4-5.5.2007. Salissa käydyn debatin lisäksi valtuuskunta jakautui työryhmiin, jotka ruotivat työaika- ja palkkausongelmia sekä perusterveydenhuollon kriisiä. Hallitus ja toimisto saivat kokouksesta tukevat eväät alkusyksyn sopimusneuvotteluja varten.

KT valmistautuu liittokierrokselle

Kunta-alan työmarkkinajohtaja

Markku Jalonen

oli kutsuttu esittelemään valtuuskunnalle neuvottelukierroksen näkymiä. Tilastokeskuksen lukuihin viitaten hän totesi lääkärien palkkojen kehittyneen kuntasektorin ryhmistä parhaiten viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Nykyinen sopimuskausi päättyy syyskuun lopussa. Jalonen ennakoi työajan nousevan keskeiseksi aiheeksi neuvottelupöydässä. Päivystyksen lisäksi joudutaan keskustelemaan myös säännöllisestä työajasta, sillä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tavoitteena on eri ammattiryhmien perustyöaikojen yhdenmukaistaminen 38,25 tuntiin viikossa. Erilaiset työaikajärjestelmät ovat KT:lle kentältä kantautuneiden viestien mukaan vaikeuttaneet niin palvelujen tuotantoa kuin henkilöstöhallintoakin.

Erikoismaksuluokan lakkaamisen kompensaatio nousee esiin neuvotteluissa, vaikka lopullisesti asiasta päätetään vasta tulevan sopimuskauden aikana. Yhtenä mahdollisuutena Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa nähdään kompensaation käyttö lääkärien henkilökohtaisen lisän vähimmäistason nostoon. KT ei ole kiinnostunut uusista valtakunnallisista suoritepalkkausjärjestelmistä, vaan jättäisi niistä sopimisen mieluummin paikallistasolle.

Jalonen piti myönteisenä hallitusohjelmaan kirjattua valtiovallan lupausta tukea kuntasektorin palkkaratkaisua, joka kohdistetaan naisvaltaisille ja koulutetuille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Suurimmaksi ongelmaksi näyttää muodostuvan kohdejoukon rajaaminen, sillä ottajia on ilmoittautunut jo runsaasti. Valtuuskunnasta huomautettiin lääkärienkin täyttävän asetetut ehdot.

24 tunnin työrupeama on liikaa

Puheenjohtaja

Olli Meretoja

oli laatinut yhteenvedon siitä, mitä valtuuskuntaan valitut olivat luvanneet äänestäjilleen viime syksynä liiton nettisivuilla olleessa vaalikoneessa. Eniten painoarvoa vaalikoneessa sai väittämä "24 tunnin yhtäjaksoinen työrupeama on liikaa".

Yötyöllä on tutkimusten mukaan haitallisia vaikutuksia sekä työsuorituksiin että päivystävien lääkärien omaan terveyteen. Ongelmaa pohtinut valtuuskunnan työryhmä katsoi, että klo 22-08 pitäisi tehdä ainoastaan potilaan hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Monissa sairaaloissa yötyö onkin jo onnistuttu minimoimaan päivystyspotilaiden liikennevalo-ohjauksen avulla.

Lääkäreillä täytyy olla oikeus vuorokausilepoon. Pitkien viikonloppupäivystysten jakamista on monilla paikkakunnilla kokeiltu ja järjestelyihin on oltu tyytyväisiä. Päivystystä edeltävän ja seuraavan päivän pitäminen vapaana syö kuitenkin valtaosan päivystyskorvauksesta. Valtuuskunnassa esitettiin, että työaikakorvaukset on muokattava muuttuvien työaikajärjestelyjen mukaisiksi. Korotuksia vaadittiin erityisesti iltatyön sekä takapäivystyksen korvauksiin.

Päivystystyön määrän rajoittamiseksi ehdotettiin päivystyksen keskittämistä, väestön informointia ja puhelinneuvontaa potilaille. Päivystysruuhkan purkua pohtinut työryhmä korosti myös päiväaikaisen toiminnan riittävää resurssointia.

Erikoistuville lääkäreille tarvitaan tasokorotus

Paikallisesti jaettavat palkkaerät ovat viime aikoina kohdistuneet pääosin erikoislääkäreille, jolloin erikoistuvat lääkärit ovat jääneet palkkakuoppaan. Erityisen epäoikeudenmukaiselta nykytaso tuntuu toiselle erikoisalalle erikoistuvista spesialisteista.

Valtuuskunnassa vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että erikoistuvien lääkärien palkkausta on parannettava. Puheenvuoroissa muistutettiin, että nuorten lääkärien palkkatason nosto maksimoi myös työuran aikaiset kokonaisansiot.

Eml-varoja halutaan kaikille erikoisaloille

Vaikka Lääkäriliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteinen työryhmä ei vielä ole päässyt yksimielisyyteen erikoismaksuluokan lakkaamisen kompensaationa maksettavan potin suuruudesta, halusi valtuuskunta jo esittää periaatteellisia linjauksia varojen jaosta.

Yleinen näkemys oli, että osa rahasta on varattava erikoismaksuluokan potilaita hoitaneille lääkäreille yksilötasolla jaettavaksi ja loput tasapuolisesti kaikille erikoisaloille. Vähemmän kannatusta sai ehdotus loppuerän jaosta painotetusti niille erikoisaloille, joiden piirissä eml-järjestelmää on käytetty.

Perusterveydenhuollon kriisiin ratkaisumalleja

Perusterveydenhuollon kriisiä pohtineet valtuuskunnan työryhmät kehittivät tunnissa enemmän ehdotuksia kuin ministeriö kahdessa vuodessa. Keskeiseksi ongelmaksi nähtiin työmäärän hallinta. Raha ei asiaa ratkaise, vaan lääkärin on voitava tuntea olevansa oman työnsä herra myös terveyskeskuksessa.

Väestökatoksi työryhmät rajasivat 1500-2000 asukasta. Muuhun kuin potilastyöhön tulee varata enintään yksi työpäivä viikossa. Työvoimavajaustilanteessa lääkärit joutuvat hoitamaan myös muita kuin oman vastuuväestön potilaita, mistä on maksettava riittävä kompensaatio.

Terveyskeskuksiin kaivattiin lisää koulutusta ja konsultaatiomahdollisuuksia. Toivoa paremmasta herätti pienten terveyskeskusten yhteenliittyminen. Uhkakuvana väijyy kokeneiden terveyskeskuslääkärien väsyminen mm. takapäivystysvelvoitteiden kasvaessa.

Listautumismallia samoin kuin perusterveydenhuollon palvelujen tuottamista ammatinharjoittajapohjalta pidettiin kokeilemisen arvoisina. Puheenvuoroissa muistutettiin, että näitä ja muita tavoitteita pitää ajaa eteenpäin laajalla rintamalla, viranomaisia ja poliitikkoja lobbaamalla. Toimiston terveyspoliittisiin henkilöresursseihin toivottiinkin täydennystä.

Koulutus- ja terveyspolitiikka osa edunvalvontaa

Valtuuskunnan puheenjohtaja Kari Pylkkänen korosti, että Lääkäriliiton edunvalvonta kulkee käsi kädessä terveys- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Vaikka lääkärisopimuksen kehittämisessä ei ole edistytty, on takana tiukka edunvalvontakevät. Juuri valtuuskunnan kokouksen alla liitto oli päässyt STM:n kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että perusterveydenhuollon lisäkoulutus pitäisi irrottaa lääkärien laillistamisesta.

Huomiota valtuuskunnan kokouksessa sai myös laajeneva ja monimuotoistuva yksityissektori. Liitossa on valmisteltu strategiaa yksityislääkärien aseman turvaamiseksi ja edunvalvonnan tehostamiseksi. Strategiatyöryhmä sai valtuuskunnalta viimeiset evästykset toukokuun lopussa valmistuvia toimenpide-ehdotuksiaan varten.

Helena Nukari hallitukseen

Lääkäriliiton hallituksen jäsen

Riitta Keskitalo

on siirtynyt liiton järjestöpäälliköksi 7.5.2007 lukien.

Hänen seuraajakseen valittiin yksimielisesti terveyskeskuslääkäri

Helena Nukari

Savonlinnasta.

Kela-korvauksista julkilausuma

Valtuuskunta vaati lääkärinpalkkioista maksettavan sairausvakuutuskorvauksen tason nostamista. Asiasta annettiin oheinen julkilausuma.

Valtuuskunnan julkilausuma:

KELA-korvaukset annettava tasapuolisesti

KELAn korvaustaso lääkärin antamasta hoidosta on vajonnut 60 prosentista 27,5 prosenttiin, koska sitä ei ole nostettu vuoden 1989 jälkeen. Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta pitää hyvänä, että maan hallitusohjelman mukaan hammaslääkäripalkkioiden Kela-korvauksia nostetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta. Potilaan tulee kuitenkin saada sama tuki sairausvakuutuksesta kaikkien lääkärien antamasta hoidosta ja tutkimuksesta.

Edellisen sosiaali- ja terveysministeri Haataisen asettama, juuri työnsä päättänyt sairausvakuutuksen kehittämistyöryhmä esittää, että hammaslääkärin ja lääkärin sairausvakuutuskorvauksen tasoa nostetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta. Lääkäriliiton valtuuskunta toivoo, että hallitus yhtyy työryhmän näkemykseen myös lääkärin antaman hoidon ja tutkimuksen osalta.

Sairausvakuutuksen tukema yksityinen terveydenhuolto täydentää parhaalla mahdollisella tavalla julkista terveydenhuoltoa ja parantaa potilaan hoitoon pääsyä. Valtuuskunta haluaakin painottaa tasa-arvon lisäämistä: Yhä useammalle kansalaiselle tulisi antaa mahdollisuus käyttää yksityislääkärin palveluita varallisuudesta ja sairaudesta riippumatta.

Lääke- ja matkakorvaukset kaksikymmenkertaisia kaikkiin lääkärikorvauksiin verrattuna

Avoterveydenhuollon käynneistä 25 prosenttia on yksityissektorilla. Kela-korvauksia yksityislääkärien palkkioista saavat tilastojen mukaan kaikki sosiaaliluokat: eläkeläisistä 44 prosenttia, ylemmistä toimihenkilöistä 34 prosenttia, alemmista toimihenkilöistä 35 prosenttia, työntekijöistä 23 prosenttia, työttömistä 22 ja yrittäjistä 33 prosenttia. Yksityislääkäripalvelujen käyttäjistä noin 70 prosenttia on naisia.

KELAn maksamat lääkärinpalkkioiden korvaukset potilaille olivat 63 miljoonaa ja hammashoidon korvaukset olivat 92 miljoonaa euroa vuonna 2006. Matkakorvaukset olivat 181 miljoonaa euroa ja lääkekorvaukset 1 100 miljoonaa euroa.

Yksityislääkärikäynnin keskikustannus on yhteiskunnalle vain 20 euroa, kun terveyskeskuskäynnin keskikustannus on 85 euroa. Yksityislääkärikäynti on siten tehokas ja säästää verovaroja.

Sairausvakuutus auttaa pääsemään nopeasti hoitoon ja antaa potilaalle oikeuden valita hoitavan lääkärinsä. Parhaimmillaan se nopeuttaa työkyvyn palauttamista. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on nyt vaikeutunut matalan korvaustason takia. Myös tasa-arvo terveyspalveluiden saamisessa on huonontunut. Korvaustasoa tulee nostaa.