Lääkäriliiton hallitus ja valtuuskunta olivat 21.7.2001 visaisen kysymyksen edessä pohtiessaan vastausta valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen pari päivää aiemmin tekemään esitykseen ulkopuolisen välityslautakunnan asettamisesta työriitaa selvittämään. Ehdotuksen hyväksyminen olisi merkinnyt lakkoaseen laskemista ilman mahdollisuutta ottaa kantaa työtaistelun lopputulokseen. Jyrkkä ei olisi taas leimannut liiton yhteiskunnan pahaksi pojaksi, joka asettuu yksin koko muuta työmarkkinakenttää, julkista mielipidettä ja poliittista koneistoa vastaan.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Jaakko Karvonen totesi lähes 19 viikkoa jatkuneen lakon jumiutuneen juoksuhautavaiheeseen. Toukokuussa hylätyn sovintoehdotuksen jälkeen ei neuvotteluissa ollut tapahtunut lähentymistä. Kesken kesälomien 18.7. valtakunnansovittelija Juhani Salonius teki kuitenkin yllättäen ehdotuksen ulkopuolisen välityslautakunnan asettamisesta nopeuttamaan ratkaisuun pääsyä. Lääkäriliitolla ja Kunnallisella työmarkkinalaitoksella olisi oikeus nimetä lautakuntaan yhtä monta jäsentä ja lisäksi siihen nimettäisiin puolueeton puheenjohtaja. Ehdotuksessa edellytettiin osapuolten sitoutuvan ennalta välityslautakunnan tekemään sopimusesitykseen sekä liiton lopettavan lakon välittömästi 21.7. klo 12.

Vaikka hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten - samoin liiton rivijäsenten - spontaani reaktio oli torjua ehdotus välityslautakunnasta, oli tunnelma liiton päättävissä elimissä rauhallinen ja harkitseva. Aikaa asian käsittelyyn oli niukasti: hallituksella aamutuimaan vain puolitoista tuntia ja valtuuskunnalla suunnilleen saman verran, sillä Salonius edellytti saavansa osapuolten vastaukset keskipäivään mennessä. Kiireestä huolimatta strategiset vaihtoehdot erilaisine seurauksineen punnittiin tarkkaan.

Puheenjohtaja Heikki Pälve totesi Lääkäriliiton olevan nyt aivan uudenlaisessa tilanteessa suomalaisessa työmarkkinahistoriassa. On poikkeuksellista, että ammattiliitolta edellytetään työtaistelutoimenpiteistä luopumista ennen kuin mahdollisesta sopimuksesta on tietoa. Välimiesmenettelyä on joitakin kertoja käytetty työriitojen sovittelussa, mutta aiemmissa kiistoissa on ollut kyse jostain rajatusta osa-alueesta Koskaan aiemmin osapuolia ennalta sitovaa menettelyä ei ole yritetty käyttää virkaehtosopimuksen tekemiseen.

Lääkärilakko on venynyt pidemmäksi kuin kukaan Pälveen mukaan osasi ennalta arvioida. Osapuolille ei ole syntynyt riittäviä taloudellisia paineita lakon lopettamiseen. Työnantajalle riitti, että suuren hälyn nostaneesta kiireellisten sydänleikkauspotilaiden hoidosta päästiin erillisratkaisuun, muut potilaat saivat edelleen odottaa. Kunnallinen työmarkkinalaitos halusi vielä heinäkuussa tarkistella lakkorajoja sen sijaan, että olisi keskittynyt sopimukseen pääsemiseen.

Pälve arvioi, että mikäli liitto jyrkästi torjuisi valtakunnansovittelijan nyt tekemän esityksen, olisi seuraava esille tuleva vaihtoehto ilmeisesti yritys lopettaa lakko lailla. Silläkään keinolla ei lääkäreitä saataisi pakotetuksi takaisin työhön. Poliitikkojen aivokuoreen toiminta jättäisi kuitenkin kielteiset jäljet, joilla saattaisi olla kielteiset vaikutukset terveydenhuollon kehittämiseen pitkäksi aikaa.

Päätösvalta säilyy liitolla

Perusteellisen keskustelun jälkeen valtuuskunta päätti suhtautua myönteisesti Saloniuksen esitykseen ulkopuolisen sovitteluelimen asettamisesta, mutta ei suostunut ennalta sitoutumaan sen esitykseen eikä lopettamaan työtaistelua, ennen kuin sopimus on hyväksytty liitossa.

Kentältä tulleissa viesteissä samoin kuin hallituksessa käydyssä keskustelussa oli yksimielisesti todettu, että avoimen valtakirjan antaminen ulkopuoliselle välityslautakunnalle olisi täysin mahdotonta. Yksikään suomalainen ammattiliitto ei olisi valmis lopettamaan lakkoaan tietämättä sen lopputulosta. Valtuuskunta yhtyi yksimielisesti tähän kantaan: Liitto ei voi antaa päätäntävaltaa omassa asiassaan ulkopuoliselle elimelle, vaan sopimus on hyväksyttävä liiton sääntöjen mukaan hallituksessa ja valtuuskunnassa.

Juha Tuominen katsoi, että torjumalla esityksen ratkaisuvallan siirtämisestä ulkopuoliselle välityslautakunnalle liitto samalla teki palveluksen koko ay-liikkeelle. Liiton kamppailu sopimusoikeuksiensa säilyttämisestä ansaitsisi myös Mikko Pietilän mielestä kannustusta muilta ammattijärjestöiltä - olisihan lakon lopettaminen pakkokeinoin vaarallinen ennakkotapaus koko ammattiyhdistysliikkeelle.

Lakko keskeytettiin vapaaehtoisesti

Korostaakseen vastuullista asennettaan ja huoltaan potilaista valtuuskunta päätti itse ehdottaa työtaistelun keskeyttämistä kolmeksi viikoksi. Valtuuskunnan kokous 10.8. on takaraja uudelle tarjoukselle. Jos sitä ei saada aikaan tai se ei tyydytä liittoa, lakkoa jatketaan 13.8. klo 8.00 alkaen.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Ari Palomäki korosti, että keskeyttämällä itse lakkonsa määräajaksi liitto tekee myönteisen eleen ja ottaa aloitteen tilanteesta omiin käsiinsä. Myös päätösvalta virkaehtosopimuksesta säilyy näin menetellen liitolla.

Jan Schugk totesi nuorten lääkärien keskuudessaan päätyneen samankaltaiseen ratkaisumalliin. Hän epäili, että valtakunnansovittelija tuskin tosissaan edes odotti liiton myöntyvän ehdoitta esitykseensä ja suostuvan lakon lopettamiseen. Myönteisenä Saloniuksen ehdotuksessa hän piti sitä, että se oli herättänyt lääkärikunnan ennennäkemättömän kiihkeään nettikeskusteluun kesken kesähalvauksen.

Päätös lakon keskeyttämisestä tehtiin valtuuskunnassa yksimielisesti. Sitä koskevat kriittiset puheenvuorot koskivat lähinnä keskeytyksen nopeaa aikataulua, jäsenten suhtautumista päätökseen sekä huolta siitä, ettei liiton toimenpidettä vain tulkittaisi lakkoväsymykseksi. Työtaisteluhengen todettiin kaikkialla olevan vahva, mutta tärkeintä on sopimukseen pääseminen. Lakkojohdon taholta vakuutettiin, että lakkoa voidaan tarvittaessa jatkaa ilman uutta ennakkovaroitusta 13.8. al- kaen, jos hyväksyttävää sopimusta ei siihen mennessä saada aikaan.

Seuraava kokous vielä vaikeampi

Heikki Pälve uskoi, että asetettavalla uudella sovitteluelimellä on mahdollisuudet saada aikaan sopimusesitys valtuuskunnan seuraavaan kokoukseen 10.8. mennessä. Hän arveli, että tuleva kokous on vielä vaikeampi kuin tämänkertainen. Silloin ollaan perimmäisten kysymysten äärellä pohdittaessa, täyttääkö sopimus liiton keskeiset tavoitteet. Niitä ovat hänen mukaansa sekä peruspalkan korjaaminen että työolosuhteisiin liittyvät kysymykset. Sopimuksen on myös ehdottomasti oltava tasapuolinen kaikkia lääkäriryhmiä kohtaan.