Varsinais-Suomen alueelliset luottamusmiesten koulutuspäivät järjestettiin 7.-8.9.2006 Turussa. Pääaiheiksi nousivat omalääkärin työn hallinta, sisäinen yrittäjyys, suurten opiskelijamäärien vaikutukset työllisyyteen ja palkkaukseen sekä neuvottelukierros 2007.

Parikymmentä Varsinais-Suomen alueen luottamusmiestä kokoontui jakamaan oman alueensa ajankohtaiset kuulumiset aluepäällikkö

Tuija Tallilan

johdolla. Lääkärit kuulivat liiton lakimies

Taisto Rautpalolta

liiton valmistautumisesta neuvottelukierrokselle 2007. Ensimmäinen yritys Tupon aikaansaamiseksi käynnistyy todennäköisesti tulevan kevään eduskuntavaalien jälkeen. Tavoitteiden valmistelu liiton edunvalvontaorganisaatiossa samoin kuin JUKO:ssa alkaa jo syksyn aikana.

Julkinen sektori kilpailee lääkäreistä

Neuvottelupäällikkö

Mikko Kangas

kertoi lääkärien työvoimatasapainoon vaikuttavista tekijöistä. Suomessa asuvista lääkäreistä noin 3 800 eli hieman useampi kuin joka viides saavuttaa vuoteen 2015 mennessä eläkeiän eli 64 vuotta. Samaan aikaan myös joka kolmas erikoislääkäri on eläkeiässä. Nykyisillä koulutusmäärillä vuoteen 2015 mennessä valmistuu noin 5 600 uutta lääkäriä. Tulevaisuudessa lääkärimäärä siis kasvaa. Työvoimatasapainoon vaikuttavat kuitenkin monet tekijät. Väestön ikääntymisen myötä terveyspalvelujen kysyntä oletettavasti kasvaa, mutta kasvu ei kohdistu tasaisesti koko lääkärikuntaan.

- Kysymysmerkkejä riittää. Ulkomailta tulevien lääkärien määrän arviointi on vaikeaa. Nähtäväksi jää myös, jatkuuko osa-aikatyön yleistyminen ja piteneekö lääkärien työura eli siirrytäänkö eläkkeelle myöhemmin. Lääkärikunta on naisistumassa ja vasta tulevaisuudessa huomaamme, miten se vaikuttaa esimerkiksi erikoisalavalintoihin, Kangas sanoi.

Lääkärien ansiot ovat kehittyneet 2000-luvulla muita kunnallisia ryhmiä paremmin. Julkinen sektori joutuu kilpailemaan työvoimasta myös tulevaisuudessa.

- Lisäksi palkkaliukumat eriytyvät todennäköisesti yhä enemmän lääkärikunnan sisällä. Liukumaa syntyy paitsi alueellisesti myös esimerkiksi työskentelysektorin, työtehtävän ja erikoisalan mukaan, Kangas luetteli.

- Ennen lääkäri teki töitä, kunnes kaatui niin sanotusti saappaat jalassa. Nuoret lääkärit eivät enää suostu sellaiseen, ja he vaativat työsuhteen ehdoilta enemmän.

Sisäisen yrittäjyyden haasteita

Sisäinen yrittäjyys sijoittuu työsuhteen ja yrittämisen tai ammatinharjoittamisen välimaastoon. Siinä peruspalkkaa pienennetään jonkin verran tai tuntuvasti. Palkkauksesta suurin osa muodostuu suoritteiden perusteella. Suoritteita ovat leikkaukset, poliklinikkakäynnit ja vastaanotto- tai neuvolakäynnit. Sisäistä yrittäjyyttä tavoiteltiin luotaessa väestövastuu- tai omalääkärijärjestelmää.

- Omalääkärijärjestelmän alkuaikoina tässä onnistuttiinkin, mutta nykyään järjestelmässä sisäinen yrittäjyys ei enää toimi, sillä lääkäreille annetaan töitä monesta muustakin kuin vain oman väestön suunnasta, Kangas arvioi.

Omalääkäritoiminnalta toivottua tehokkuutta ja taloudellisuutta haetaan myös muutamissa kokeiluissa, joita on suunnitteilla sairaaloissa.

Tyks:n kirurgisen sairaalan luottamusmies

Satu Jokinen-Valovirta

kertoi, että ortopedian ja traumatologian klinikalle vuoden 2007 alusta alkavaksi suunniteltu sisäisen yrittäjyyden pilottihanke, ArtroTyks, tarpoo vastatuulessa. Hanke käsittäisi osan tekonivelkirurgiaa ja suurimman osan nivelten tähystyskirurgiaa. Hankkeeseen osallistuisi kolme tai neljä tekonivelkirurgia ja saman verran tähystyskirurgeja. Henkilökunta ei ymmärrä työn tehostamisen tarvetta, sillä tekonivelleikkauksia tehdään jo yli tuhat vuodessa. Lisäksi osittain suoriteperusteinen palkkamalli epäilyttää lääkäreitä. Miten mukaan tulevat rekrytoitaisiin? Entä onnistuisiko saman työn tekeminen eri palkalla sulassa sovussa? Pilottihankkeen taloudelliset ja ansiotasoa parantavat vaikutukset ovat vielä epäselviä.

- Epävarmuus myös sairausloman palkoista, koulutusmahdollisuuksista, työnantajasta ja hoitohenkilökunnan riittävyydestä nykyisessäkin sairaanhoitajapulassa vaikeuttavat uudistukseen motivoitumista. Yksikköä jakava uudistus ei ole omiaan parantamaan työilmapiiriä. Myös yliopistosairaalan rooli on hämärtymässä urakkatyön alle, Jokinen-Valovirta mietti.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaviksi arvoiksi on määritelty potilaslähtöisyys ja tuloksellisuus. Jokinen-Valovirta harmittelee sitä, että tällä hetkellä tuloksellisuutta tunnutaan toteutettavan henkilökunnan jaksamisen kustannuksella.

- Vastahan olemme saaneet kauan odotetun ortopedian ja traumatologian klinikan tänne Turkuun. Ja totuttelemme yhä Tyks:n ja Turun kaupunginsairaalan yhdistymiseen. Sisäisen yrittäjyyden aika voisi tulla vasta myöhemmin. Silloinkin uudistus pitäisi tehdä koko henkilökunnan tuella niin, että kaikki olisivat siinä mukana eikä yksikköä jaettaisi, Jokinen-Valovirta painotti.

Omalääkärien työn hallintaa ja hallitsemattomuutta

- Jos olet liian kiltti, saat burn-outin, mutta jos olet riittävän tyly, niin jaksat paremmin, totesi Rauman kansanterveystyön kuntayhtymän terveyskeskuksen pääluottamusmies

Matti Raunio

kuvaillessaan omalääkärin työtä.

Omalääkärin työn hallinta edellyttää riittävän pientä väestöä. Tällä hetkellä väestömäärän keskiarvo on 2005 potilasta lääkäriä kohden. Hajonta vaihtelee 851-2 743 potilaan välillä. Liiton mukaan työn hallinnan kannalta on parasta, että lääkäreillä on muuta työtä enintään yksi päivä viikossa. Keskimääräinen työaika omalääkäreillä on noin 40 tuntia viikossa. Hajonta on 20-70 tuntia.

- Väestöni on noin 1 200 potilasta. Olen osa-aikainen omalääkäri. Teen 20 tuntia eli aamupäivät vuodeosastolla ja iltapäivät työskentelen väestövastuulääkärinä ilman työaikaa. Yhtenä iltapäivänä käyn vanhainkodilla ja tällä hetkellä viikoittain myös koulutuksessa iltapäivisin, Raunio kuvailee työtään.

Ongelmana 37 000 asukkaan Rauman kansanterveystyön kuntayhtymässä on Raunion mukaan työ,josta ei makseta niin sanottua nuppi- tai muutakaan korvausta. Myös työn tasapuolinen jakaminen ontuu. Lisäksi kuntayhtymän perusterveydenhuollossa tehdään erikoissairaanhoidon alueen töitä, mikä on vähentänyt väestövastaanottoon tarkoitettuja virkoja.

- Väestövastuulääkärien palkkaamiseen ei ole varaa ja nyt edessä on väestömäärän suurentaminen samalla kun käyntejä vähennetään. Tähän pyritään muun muassa noudattamalla Käypä hoito -suositusten ohjeita, priorisoimalla lääkärikontaktia vaativat käynnit ja onpa väläytelty väestövastuu-VES:n purkamistakin.

- Omalääkärin työn hoitaminen menestyksekkäästi vaatii lääkäriltä itsetuntemusta. Lääkärin pitää muistaa, että hän työskentelee potilaita varten. Nykytiedon soveltaminen käytännön realiteetteihin syö kuitenkin miestä tai naista, eikä kokenutkaan lääkäri ehdi vastata väestönsä vaateisiin, Raunio huokaa.

Hänen näkemyksensä mukaan järjestelmän saaminen oikeudenmukaiseksi on vaikeaa, koska potilaiden mielestä ylivoimaisesti tärkeintä on päästä hoitoon nopeasti.

Tilaisuuden lopuksi neuvottelupäällikkö Mikko Kangas heitti luottamusmiehille pohdittavaksi kysymyksen: tarvitaanko terveyskeskuksissa päivystystä ollenkaan, jos omalääkärijärjestelmä toimii riittävän hyvin, ja potilas pääsee lääkäriin silloin, kun hänen tarvitseekin?