Vastaa lääkärikyselyyn: vaikuta työaikaratkaisuihin
Näinä päivinä saapuu vastattavaksenne taas Lääkäriliiton jokavuotinen lääkärikyseky, jonka avulla tarkistetaan ajan tasalle lääkärikunnan koulutusta, sijoittumista ja työllisyyttä koskevat tiedot. Vastauksia käytetään monin tavoin hyväksi liiton edunvalvonnassa sekä koulutus- ja terveyspoliittisessa suunnittelussa. Jäsenistö on vastannut tiedusteluun kiitettävän hyvin: vastausprosentti hipoo joka vuosi 90:tä.
Kyselyn ajankohtaiset kysymykset liittyvät tällä kertaa parhaillaan valmisteilla olevaan työaikalakiin, joka voi mullistaa lääkärien perinteiset työjärjestelyt. Lääkärikuntaa kuten lähes koko muutakin palkansaajakenttää koskevassa työaikalaissa on tarkoitus asettaa tiukat ylärajat ylityön tekemiselle. Ylityötä saa lakiluonnoksen mukaan tehdä 40 viikkotunnin perustyöajan lisäksi vain 250 tuntia vuodessa sekä paikallisesti sopien 80 tuntia lisää. Ylityökatto aiotaan Suomessa asettaa vielä alemmas kuin EU:n työaikadirektiivissä maamme huonon työllisyystilanteen takia.
Tämänhetkisen tiedon mukaan työaikamääräykset koskevat myös lääkärien päivystä, joten nykyjärjestelmässä laskettuna vuosikatto tulisi monilla paljon päivystävillä lääkäreillä vastaan jo keväällä. Tämän takia päivystysrasitusta joudutaan jatkossa jollain tavoin tasaamaan siten, ettei ylityökatto yksittäisten lääkärien kohdalla ylity. Lääkäriliitossa kerätään nyt tietoja lääkärien työsidonnaisuudesta, jotta voitaisiin arvioida, miten suurta muutosta työaikakatto todellisuudessa merkitsisi. Tämän vuoksi Lääkärikyselyssä pyydetään tietoja keskimääräisestä päivystyskertojen lukumäärästä kuukaudessa.
Päivystyskerralla tarkoitetaan yhtäjaksoista päivystysrupeamaa, joten tässä kysymyksessä ei tarvitse erotella arki- ja viikonloppupäivystyksiä, vaan kumpikin muodostaa yhden kerran. Tämä on varsin karkea mitta lääkärien päivystyssidonnaisuuden arvioimiseksi, mutta kysymykset haluttiin tehdä niin helpoiksi, että niihin voi vastata yhdeltä istumalta. Liitolla on samanaikaisesti meneillään toinen tarkempi tutkimus muutaman sairaalan lääkärien päivystyssidonnaisuudesta, josta saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa eri päivystysmuodoista.
Päivystystä koskeva kysymys antaa myös vastauksen siihen, kuinka suuri osa ammattikunnasta osallistuu päivystämiseen. Tämä on tärkeää jo sen selvittämiseksi, riittääkö lääkärikunta eri erikoisaloilla huolehtimaan ympärivuorokautisten palvelujen tarjoamisesta, kun työaikalakia ryhdytään noudattamaan. Tuskin uudistus nykyisellä koulutusvolyymillä lääkäripulaan johtaa, mutta eräillä erikoisaloilla voidaan joutua turvautumaan ylimenokauden järjestelyihin.
Toistaiseksi on vielä avoin kysymys, onko lääkärien työ jatkossa mahdollista jakaa perustyöaikaan ja päivystykseen kuten nykyisin. Lakiluonnoksessa esitetään, että esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja muissa ympäri vuorokauden toimivissa laitoksissa voidaan noudattaa jaksotyöaikaa eli käytännössä vuorotyötä. Ylityö on käsitteenä tarkoitettu lähinnä ruuhkan huippujen hoitamiseen, ja on kyseenalaista, voidaanko lääkäripäivystyksen kaltainen laajamittainen, jatkuvasti tarvittava ja ennalta suunniteltava toiminta rinnastaa ylityöksi.
Uuden työaikalain soveltamisen yhteydessä tullaan Lääkäriliitolle - halusimmepa sitä tai ei - esittämään päivystyksen korvaamista ainakin osittain perustyöajalla. Samansuuntaisia vaatimuksia on väläytelty myös terveydenhuollon toiminnan tehostamista koskevissa keskusteluissa. Tämä merkitsisi perustyöajan sijoittumista osittain iltaan tai jopa yöhön. Näistä tunneista maksettaisiin luonnollisesti epämukavan työajan korvaukset, mutta päivystyskorvausjärjestelmä saattaisi muuttua täysin. Millaiset tulisivat olemaan iltaisin, öisin tai viikonloppuina suoritettavista toimenpiteistä ja varallaolosta maksettavat korvaukset riippuu aikanaan tehtävistä virkaehtosopimuksista.
Perustyöajan sijoittelua koskevalla kysymyksellä Lääkäriliitto haluaa nyt alustavasti kartoittaa jäsenkunnan asenteita tähän vai- keaan kysymykseen. Arvostavatko lääkärit enemmän nykyisenkaltaista päivystysjärjestelmää korvauksineen vai kokonaistyösidonnaisuuden vähenemistä ja päiväaikaisen vapaa-ajan lisääntymistä? Tässäkin kysymyksessä joudutaan liikkumaan hyvin yleisellä tasolla, mutta vastaukset antanevat viitteitä ainakin siitä, onko jäsenistö lainkaan valmis perustyöajan uudelleen sijoitteluun ja mitkä olisivat uudistukseen liittyvän edunvalvonnan painopisteet.
Kolmas työaikaan liittyvä kysymys koskee lääkärien nykyisin tekemää lisä- ja ylityötä. Kysymyksellä pyritään selvittämään mm. kuinka paljon palkatonta ylityötä todellisuudessa tehdään. Päädytäänpä työaikalain sovellutuksissa millaiseen ratkaisuun tahansa, on palkaton ylityö epäkohta, josta on viimein päästävä eroon.
