Viestinnällä väkivaltaa vastaan

HUS-Kiinteistöt Oy:n turvallisuuspäällikkö Seppo Ronkaista harmittaa, jos lääkäri vähättelee työssä kokemaansa väkivaltaa. - Lääkärien kipukynnys on noussut, sillä kaikkia väkivaltatilanteita ei raportoida esimiehelle, Ronkainen sanoo. Eniten huomiota kaipaa hänen mielestään terveyskeskuslääkärien turvallisuus.

- Työpiste peilaa turvallisuutta. Pöydällä ei kannata pitää mitään, millä potilas saattaa uhata tai vahingoittaa. Sakset ja paperipiikit pois,

Seppo Ronkainen

Turvallisuuspäällikön huomaan on päätynyt huomattava määrä erilaisia terä- ja muita lyömäaseita sekä ruiskuja. Ronkainen toteaa, että vaikka suurin osa sairaalaan ja terveyskeskuksiin tulevista potilaista käyttäytyy edelleen kunniallisesti, pahimpaankin on osattava varautua. Kohtaamistilanteita ja niiden turvallisuutta pitäisi harjoitella ja pohtia etukäteen jo lääkärikoulutuksessa.

- Kohtaamistilanteen parikymmentä ensimmäistä sekuntia ratkaisevat, ottaako lääkäri tilanteen haltuunsa vai onko potilaalla mahdollisuus tehdä se, Ronkainen muistuttaa.

Aggressiivinen tila

- Turvallisuusongelmia on selvästi eniten työpisteissä, joissa on paljon uusia lääkäreitä tai esimerkiksi keikkalääkäreitä. He eivät aina tiedä työpaikan turvallisuussääntöjä ja -käytäntöjä, Ronkainen sanoo.

Suomessa ongelmallisimpien eli sairaaloiden psykiatristen osastojen lisäksi terveyskeskusten ja yhteispäivystysten tilat pitäisi Ronkaisen mukaan suunnitella tarkasti. Henkilökuntaa tulisi olla tarpeeksi. Vanhojen tilojen käyttöönotto vaatii aina mukaan turvallisuusalan ammattilaisen, jolla on kokemusta terveydenhuollosta.

Odotustila saattaa ruokkia aggressioita. Ihanteellisin on avara ja viihtyisä tila, jossa potilasta informoidaan esimerkiksi siitä, jos hänen edelleen tuleekin kiireellisempää hoitoa tarvitseva potilas.

- Riittävästi vartioitu ja tarpeen tullen yksityisyyttä suojaava odotustila ehkäisee aggressiivista käyttäytymistä, Ronkainen uskoo.

Hälytys- ja valvontajärjestelmistä sekä tiiviistä yhteistyöstä lähimmän poliisin kanssa on hyötyä. Henkilökunnan turvallisuudentunne lisääntyy ja mahdolliset hankalat potilaat näkevät, että turvallisuuteen on panostettu.

Seppo Ronkainen uskoo, että tulevaisuudessa sairaaloita valvotaan aiempaa tarkemmin.

Vierailijoita ja sairaala-alueella liikkuvia seurataan, ja tekniikka on aiempaa suuremmassa roolissa turvallisuuden takaamisessa.

- Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua niin sanottujen avoimien sairaaloiden aika on ohi, Ronkainen veikkaa.

Minä olen ok, sinä olet ok

Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa tapahtuvat kohtaamiset potilaiden kanssa eroavat toisistaan. Sairaalaan saavutaan pääsääntöisesti useamman ihmisen kautta, mutta terveyskeskus ottaa vastaan tuoreeltaan esimerkiksi juopuneen, huumaavien aineiden vaikutuksen alaisen, psyykkisesti sairaan tai hermostumisherkkyyttä lisäävistä voimakkaista kivuista kärsivän potilaan.

Työyhteisön harkitsemat ja hyviksi havaitut toimintatavat lisäävät henkilökunnan turvallisuuden tunnetta esimerkiksi aamuisin, jolloin sattuu yllättävänkin suuri osa väkivaltatilanteista. Aamulla työnsä aloittanut lääkäri saattaa olla ensimmäinen potilaan kohtaama henkilö ja saada niskaansa kiukunpurkauksen.

- Kannattaa muistaa, että aggressiivisetkin potilaat pelkäävät kiinnijäämistä ja vastuuseen joutumista. Intiimivyöhykkeen rikkomista eli halausetäisyydelle menemistä en suosittele, mutta jos pidät yli kahden ja puolen metrin etäisyyden potilaaseen, hän voi vaistota pelkosi ja provosoitua siitä. Raivostunut potilas olisi saatava istumaan, jolloin kiukku voi hyvinkin laantua, Ronkainen opastaa.

Sanattomalla viestinnällä on suuri merkitys osoitettaessa potilaalle, että häntä halutaan auttaa ja hänen tarpeensa ymmärretään.

- Tutkimusten mukaan aggressiivisuus tarttuu. Siksi onkin tärkeä ladata itseensä myönteisiä ajatuksia potilastaan kohtaan, sillä ne välittyvät, Ronkainen muistuttaa.

Lumipalloefekti kuriin

Väkivaltatilanteiden raportoinnissa aggressiot jaetaan viiteen luokkaan. Viidennelle eli lievimmälle tasolle kuuluu esineisiin kohdistuva aggressiivisuus. Viime vuosina yleistyneissä neljännen tason aggressioissa lääkäriä nimitellään tai hänelle haistatellaan. Kolmannella tasolla aggressiivisuus näkyy kiinnikäymisenä, kuten tönimisenä. Toisella tasolla aggressio tuottaa jo kipua.

- Kolmannen tason ja varsinkin toisen tason aggressiot ovat selkeästi aliraportoituja. Koska jälkiä ei tule, saatetaan tilannetta vähätellä ja jättää kertomatta asiasta esimiehelle. Toisen ja kolmannen tasot aggressiot pitäisi ehdottomasti saada hallintaan, ettei kenenkään tarvitsisi kokea pahinta eli ensimmäistä tasoa, jossa ollaan jo päivystyksessä paikkailtavana, Ronkainen varoittaa.

Eniten väkivaltaa työssään kokevat pääkaupunkiseudulla työskentelevät lääkärit. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2004 sattuneiden väkivalta- ja uhkatilanteiden seurantatilastoista käy ilmi, että osa sairaaloista käsittelee sattuneet väkivaltatilanteet toisia aktiivisemmin.

Ihmiset kokevat henkisen tai fyysisen väkivallan yksilöllisesti. Muita auttamaan tottunut lääkäri saattaa syyttää tilanteesta itseään tai kokea epäonnistuneensa. Myös pelko tai viha kuuluu tunnerepertuaariin silloin, kun fyysistä tai henkistä koskemattomuutta on loukattu.

- Työyhteisön aktiivisuus ja taito käsitellä tapahtunutta on tärkeimpiä avaimia väkivaltatilanteista toipumiseen, Ronkainen muistuttaa.

Tekisinkö tutkintapyynnön?

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan ryhtyvän toimenpiteisiin väkivallan uhan poistamiseksi. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan salli esimerkiksi henkilön ruumiintarkastusta tai metallipaljastimen käyttöä terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisten keskuudessa on toivottu lakimuutosta asianomistajuuskysymyksen suhteen. Esimerkiksi laiton uhkaus ja lievä pahoinpitely ovat asianomistajarikoksia. Niitä koskevissa oikeusprosesseissa rikoksen uhrin on henkilökohtaisesti ilmoitettava rikos syytteeseen pantavaksi. Lääkärit kokevat ongelmalliseksi sen, että heidän on edellä mainittujen, terveydenhuollossa valitettavan yleisten rikosten osalta osallistuttava omalla nimellään prosessiin. Rikoslain mukaan tutkintapyynnön tekijä ei asianomistajarikoksissa voi olla organisaatio.

Parhaimmillaan tutkintapyyntö voi toimia pelotteena ja pistää aggressiivisen henkilön ruotuun. Lääkäri saattaa kuitenkin pelätä joutuvansa myöhemmin vastakkain hyökkääjän kanssa.

Lääkäriliiton mukaan asianomistajuutta ja ilmoitusoikeutta koskevia säännöksiä olisi muutettava ainakin terveydenhuollossa.

- Kyseessä on rike instituutiota vastaan. Työnantajan tai lääkärin työpisteen tulisi siis olla vastuussa ilmoituksen tekemisestä väkivaltatilanteissa, toiminnanjohtaja

Heikki Pälve