Suomen Lääkäriliitto juhli viime tiistaina 96-vuotista taivaltaan. Terveyspoliittisen seminaarin aiheena oli suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus. Seminaarissa terveydenhuollon vaikuttajat miettivät, millä keinoilla turvata suomalaisten hyvä hoito väestön ikääntyessä.

Lääkäritalon auditorioon vuosipäivän aattona kokoontuneet terveydenhuollon vaikuttajat olivat yhtä mieltä monesta asiasta. Suomalaisten terveydenhuolto on edullista muihin maihin verrattuna. Toistaiseksi kulut ovat myös hyvin hallinnassa. Tulevaisuudessa haasteet kuitenkin lisääntyvät, sillä väestön ikääntyessä verotulot pienenevät ja hoidon tarpeet kasvavat.

Tämän hetken kuuma keskustelunaihe, kunta- ja palvelurakenneuudistus kirvoitti myös vastakkaisia näkemyksiä. Sekä piirimallin että peruskuntamallin puolestapuhujat perustelivat, miten esimerkiksi laadukas erikoissairaanhoito saataisiin toteutettua parhaiten.

Liitto painottaa potilaan aktiivisuutta

Avajaispuheessaan Lääkäriliiton puheenjohtaja

Pekka Anttila

kertoi liiton kannan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mallista. Liiton hallitus kannattaa piirimallia, jossa sopivan kokoinen terveydenhuollon väestöpohja on yli 200 000 asukasta.

Sekä Anttila että Lääkäriliiton toiminnanjohtaja

Heikki Pälve

toivoivat potilaan oman aktiivisuuden kasvavan.

- Olemme vielä ainoa Pohjoismaa, jonka perusterveydenhuollossa asioiva potilas ei voi valita lääkäriään, Pohjoismaiden terveydenhuollon menoja vertaillut Pälve harmitteli. Hänen kertoi, että ainakin vielä kotitaloudet panostavat selvästi enemmän vaikkapa tupakan ja alkoholin hankintaan kuin terveydenhuoltoon.

Varatoiminnanjohtaja

Risto Ihalainen

muistutti, ettei pelkkä kunta- ja palvelurakenneuudistus riitä ratkaisemaan kuntien rahoituskriisiä.

- Koko rahoitusrakenteen on muututtava. Myös potilastietojärjestelmän kehittäminen on tärkeää tulevaisuudessa, Ihalainen muistutti.

Hyvästä palvelusta maksetaan

Kelan johtaja

Mikael Forss

kertoi, että kotitalouksien osuus terveydenhuollon rahoituksesta on tällä hetkellä reilut 20 prosenttia. Suurin korvauserä Kelalle ovat lääkekustannukset.

- Vuositasolla korvaamme 10 prosenttia eli 100 miljoonaa euroa. Lääkekustannusten kasvu uhkaa jatkua, ellei jotakin tehdä, Forss totesi.

Kelan johtaja kertoi uskovansa, että ihmiset ovat halukkaita raottamaan lisää oman kukkaronsa nyörejä.

- Nopeasta ja ystävällisestä palvelusta sekä hoidon hyvästä laadusta ollaan valmiita maksamaan. Ihmiset tietävät, että myös jonottaminen maksaa, Forss muistutti.

Hänen mukaansa Kela voisi korvata hieman enemmän yksityispuolen hoitoja.

Disease management

HUS:n hallintoylilääkäri

Juha Tuominen

kertoi, että vaikka suomalaisen terveydenhuollon kulut ovat edullisia muihin maihin verrattuna, uusien hoitomuotojen kehittäminen vaatii lisää rahaa. Tämä on Tuomisen mielestä mahdollista kehittämällä tehokkaammin toimiva sähköinen hoitoympäristö, jonka avulla potilas voi ottaa enemmän vastuuta terveydestään.

- Uskon, että itsepalvelukonseptin murros tapahtuu seuraavan viiden vuoden kuluessa. Esimerkiksi HUS:n 1,5 miljoonaa vuosittaista poliklinikkakäyntiä vähenevät, jos potilas saa käyttöönsä niin sanotun terveystilin. Kontrollikäynti voi olla sähköinen, jolloin potilas voi katsoa esimerkiksi hoitopalautteita tai varata itse seuraavan ajan lääkärille. Tällä tavalla disease management eli hoidon hallinta toteutuu myös organisaatiorajojen yli, Tuominen suunnitteli.