Maailman tilanne on ylipäänsä aika kurja, eikä kyse ole pelkästään Irakin tilanteesta. Kansainvälisten terveydenhuollon ammattijärjestöjen lausumassa ei mainita erityisesti Irakin mahdollista sotaa, vaan siinä puhutaan yleisesti siviilien kärsimyksistä. Lausumassa ei oteta poliittista kantaa siihen, kuka on oikeassa ja väärässä, toteaa Maailman lääkäriliiton (World Medical Association) presidentti Kati Myllymäki.

- Yhtälailla ongelmia on tällä hetkellä esimerkiksi Zimbabwessa, jossa on suuri riski laajamittaisen etnisen puhdistuksen alkamiseen. Kun maailman katseet ovat kohdistuneet Irakiin, unohtuu se, että ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu joka puolella.

Myllymäki kertoo, että tässä julkilausumassa on tärkeää ja oleellista kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien yhteinen huoli ihmisoikeuksista maailmanlaajuisesti.

Hän muistuttaa, että Maailman lääkäriliiton perustaminen liittyy Nürnbergin sotatuomioistuimen oikeudenkäyntiin ja natsilääkärien tekemiin ihmisoikeusloukkauksiin ja lääkärin etiikan vastaiseen toimintaan. Tuomittujen joukossa oli mm. Saksan Punaisen Ristin ylilääkäri.

- WMA:n tausta on alunperin ollut sodanvastainen ja sodan kauheuksista lähtevä. Sehän perustettiin toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1947.

Hän kertoo, että Maailman lääkäriliitto on vuosien varrella ottanut kantaa erilaisiin asekysymyksiin.

- Esimerkiksi viime syksynä WMA antoi julistuksen, joka koski biologisia aseita. Tuolloin WMA:n kokouksessa puhuttiin hyvin paljon bioaseista ja niiden käytöstä. Niistä pernarutto ja isorokko ovat olleet eniten esillä kuten myös geeniteknologian tuotteet. Jälkimmäisissä ajatuksena on, että bakteereja ja viruksia kehitetään sellaiseen suuntaan, että lääkkeet eivät pure niihin.

Myllymäki muistuttaa, että kyseessä ovat todella suunnattomat riskit.

- Tällaisia aseita ei pysty pitämään missään narikassa. Kun nämä mikrobit ja kemikaalit ovat maailmalla, ne pilaavat luontoa pitkiksi ajoiksi, eikä tuhovaikutus välttämättä pysy sotatoimialueen sisällä. Kun Vietnamissa käytettiin erilaisia kemikaaleja, niin pahimmillaan siitä kärsivät myös seuraavat sukupolvet.

Hän toteaa, että sodat eivät mitenkään paranna maailman epätasa-arvoa.

- Joka viides ihminen maailmassa elää alle yhdellä dollarilla päivässä ja melkein puolet maailman kansalaisista elää päivässä alle kahdella dollarilla. Kurjuus ja epätasa-arvo on globaalisesti aika huimaa. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2000 kuoli 3,4 miljoonaa lasta pelkästään nälkään.