Ydinvoima - lääke vai syy sairauteen?
Lääkärikartellin - Lääkäriliiton, Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton yhteinen sopimusjärjestö - ympäristöterveyden työryhmä julkaisi viime vuonna kirjan Ihminen terveellisessä ympäristössä (kirja on tilattavissa Lääkäriliitosta). Pian julkistamisen jälkeen eduskunta kysyi AKAVAn mielipidettä ydinvoimaan ja AKAVA edelleen jäsenjärjestöiltään mielipidettä asiasta. Liiton hallituskin käsitteli asiaa. Ensin käsiteltiin periaatetta tuleeko liiton lausua asiasta mitään. Äänin 8-2 hallitus päätti vastata AKAVAlle. Tehdyn selvitystyön perusteella ja edellä mainittuun raporttiin nojautuen liiton hallitus totesi, että ei ole terveydellistä syytä olla rakentamatta uutta reaktoria. Liitto ei siis ottanut kantaa itse poliittiseen kiistaan siitä tulisiko viides ydinreaktori rakentaa.
Tämä kannanotto kirvoitti keskustelua jäsenten keskuudessa. Liiton tulee keskittyä edunvalvontaan (silloin olimme lakossa!) oli yleinen argumentti. Millä oikeudella liiton hallitus kannattaa ydinvoimaa, vaikka yksittäinen jäsen ei niin tekisi. Liiton tekemä linjaus oli kuitenkin perin varovainen verrattuna esim. SAK:n energiapoliittiseen linjaukseen, joka perustui selvästi ydinvoiman lisärakentamiseen, vaikka jäsenistöstä vain 54 % oli lisäydinvoiman kannalla.
Suomen energiasta tuotetaan 75 % polttamalla puuta, kivihiiltä, öljyä, turvetta ja maakaasua. Vesivoima ja tuulivoima ovat merkitykseltään vähäisiä, ja ydinenergian osuus on nyt 18 %. Suomi on paljon myös tuonti(ydin)energian varassa. Eri energiamuotojen ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi on vaikeaa, koska haitat ovat erilaisia. Keskeistä on, että otetaan huomioon koko elinkaari eikä vain välitöntä energiantuotantovaihetta. Esimerkiksi tuulivoima on erittäin investointivaltainen energiamuoto verrattuna energiamäärään, jonka se tuottaa. Siksi se on myös kallista. Toisaalta maakaasu ja puulämmitys tarvitsevat kevyet investoinnit ja siksi niiden haitat johtuvatkin pääasiassa vain käytöstä eivätkä rakentamisesta.
Kaikki palaminen tuottaa hiilidioksidia, häkää, hiukkasia, typen oksideja ja näiden lisäksi kivihiili ja puhdistamattomat öljyt tuottavat rikkidioksidia. Sekä hiukkasissa että haihtuvissa fraktioissa on runsaasti syöpää aiheuttavia aineita. Jätteiden polton yhteydessä ilmakehään pääsee metalleja (mm. helposti haihtuva elohopeaa), PCB-yhdisteitä ja muita myrkyllisiä yhdisteitä mukaan lukien dioksiineja. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella on voitu osoittaa selvä yhteys hiukkaspitoisuuden ja kuolleisuuden välillä jopa päivittäin seurattuna (Fine particulate air pollution and mortality in 20 US cities 1987-1994; NEJM 2000;343:1742). Maailmanlaajuisesti voi olettaa, että hiukkaspäästöt tappavat usean suuren ydinvoimaonnettomuuden verran ihmisiä joka vuosi. Pienhiukkasten ja sairastavuuden välinen yhteys on kiistaton ja ongelma koko ajan kasvava. Ydinvoiman ero polttoon perustuvaan energiantuotantoon on se, että poltto tuottaa normaalistikin toimiessaan syöpää aiheuttavia ja hengitys- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavia aineita, kun taas ydinvoimalasta niitä leviää vain mahdollisen suuronnettomuuden jälkeen.
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) arvioi, että ilmakehän hiilidioksidin kaksinkertaistuminen noin vuoteen 2100 mennessä aiheuttaa noin 2 C lämpötilan kohoamisen (epävarmuusrajat 1-3,5 C). Näin suurta muutosta ei ole tapahtunut 10 000 vuoteen. Tämän muutoksen vaikutukset ovat valtavat ilmastoon (myrskyt, tulvat, kuivuus...) ja ihmiseen (nälänhätä, muuttovirta, infektiot...). Tämän muutoksen pääasiallinen syy on polttoon perustuvassa energiantuotossa.
Lääkäriliitto ei edellä olevankaan perusteella ole ottanut kantaa ydinvoiman puolesta, mutta on siis todennut, että terveydellistä syytä olla rakentamatta uutta reaktoria ei ole. Eduskunnan lääkärit äänestivät 7-4 ydinvoiman puolesta. Puolesta olivat Timo Ihamäki, Tuija Nurmi ja Eero Akaan-Penttilä (kok.), Päivi Räsänen (KD), Niilo Keränen (kesk.), Ilkka Taipale ja Sinikka Mönkäre (sos.dem.). Vastaan äänestivät Per Löv (RKP), Jaana Ylä-Mononen (kesk.), Veijo Puhjo ja Pentti Tiusanen (vas.).
Ydinenergia on perusvoimaratkaisuna edullisin valtiolle, koska sen rakentaa yksityinen teollisuus. Muissa Pohjoismaissa terveydenhuollon BKT-osuus on nyt yli 8 %, kun se Suomessa on 6,8 %. Rahana erotus on noin 10 miljardia markkaa, kun nyt terveydenhuollon projektin myötä on mahdollisesti tulossa lisäpanostusta valtiolta vajaa kymmenesosa tästä summasta. Tässä on selvä syy ongelmiimme terveydenhuollossa. Jos valtio sijoittaa turhaa rahaa perusvoimaratkaisuun, on se välillisesti pois myös terveydenhuollosta. Valinta on tietysti poliittinen ja siten eduskunnan oli se tehtävä.
Mielestäni suomalaisen lääkärin kannattaa edellä olevan perusteella tukea ydinvoimaa perusenergian tuotannossa. Otsikon kysymys on yksinkertaistava. Ydinvoimaa ei voi pitää lääkkeenä energiantuotannon sairauksiin, mutta myös vaihtoehdot ovat ongelmallisia. Jos Länsi-Eurooppa ostaa perusvoiman maakaasuna, on ilmeistä, että Venäjä pyrkii sitä myymään maksimaalisesti ja turvaa omassa tuotannossaan vanhentuneisiin ydinvoimaloihin. Tällöin turvallisesti tuotettu ydinenergia korvataan vähemmän turvallisella. Kehitysmaat turvaavat jatkossakin halpaan ja saastuttavaan kivihiileen ym. poltettavaan.
Suomen ratkaisulla ei kuitenkaan ole juuri globaalia vaikutusta sen paremmin ilmaston lämpenemiseen, maapallon hiukkaspitoisuuksiin kuin ydinjätekuormitukseenkaan. Pragmaattisesti ajatellen voi sanoa, että eduskunnan ratkaisu vaikuttaa vain Suomen talouden kehittymiseen. Sekään ei ole vähämerkityksellistä maassa, jossa kahden vuoden välein taistellaan TUPO-rahoista, joita ei voi jakaa ilman kasvavaa kansantaloutta. Ja se ei kasva ilman lisäenergiankulutusta. Energiaratkaisu ei kuitenkaan ollut kylmän pragmaattinen, vaan pikemminkin kuuman tunteellinen. Se oli kuitenkin osoitus hyvästä demokraattisesta prosessista, sillä kummankin osapuolen tunteenpalosta huolimatta keskustelu säilyi asiallisena päätökseen asti ja vielä päätöksen jälkeenkin.
