Itsensä työllistäminen vaatii epävarmuuden sietoa ja kurinalaista työotetta. Raha ei työn tekemisessä ratkaise, kertovat yrittäjälääkärit.

"Olin pesunkestävä kuntalääkäri"

Yleislääketieteen erikoislääkäri Virpi Kuismanen, Tornio

Virpi Kuismanen piti itseään vannoutuneena kuntalääkärinä. Työ terveysasemalla oli mielekästä, työyhteisö hyvä ja tiivis. Sitten "kaikki hajosi käsiin", kuten Kuismanen kuvailee kahdeksan vuoden takaista aikaa. Kunnan poliittiset kiemurat johtivat siihen, että kaikki terveyskeskuksen lääkärit jättivät työpaikkansa. Kuismanen ja kuusi kollegaansa päättivät perustaa osakeyhtiön.

- Toimimme lääkäreinä kukin tahoillamme. Päivystimme, teimme sijaisuuksia ja työskentelimme vanhustenhuollossa. Emme lähteneet kilpailemaan isompien yritysten kanssa ja tehneet tarjouksia suurista ulkoistuksista.

Hyvässä porukassa yrityksen perustaminen tuntui positiiviselta ajatukselta, vaikkei ihan tarkkaan tiedetty, mihin ollaan lähdössä. Epävarmuus vaivasi ja paperityötä oli paljon, pieniä virheitäkin tehtiin. Osaava kirjanpitäjä löytyi avuksi, lakimiehiltäkin pyydettiin neuvoja.

Yrittäjänä entiseen työpaikkaan

Kuismasen ja kumppaneiden yhtiössä on nyt 10 osakasta. Kukin toimii vuorollaan toimitusjohtajana, ulkopuolista palkattua väkeä ei ole. Toimitusjohtajuus tuo lisää hallinnollisia tehtäviä, kuten lupa-anomusten ja toimintakertomusten laatimisen sekä pankki- ja vakuutusasioiden hoitamisen.

- Kaikessa on opettelemista tällaiselle tavalliselle potilastyötä tekevälle lääkärille. Pohdimme asioita kokouksissa ja teemme päätökset yhdessä.

Kuismanen pohtii, että yritystä olisi voinut kehittää ja kasvattaa aktiivisemminkin, mutta jokaiselle osakkaalle potilastyö on ollut tärkeintä.

Kuismanen palasi lääkäripalvelujen ulkoistamisen myötä vanhaan työpaikkaansa pitämään osa-aikaista vastaanottoa. Potilaat kiittelivät tuttujen lääkärien paluuta kädestä pitäen, mutta pientä vastakkainasettelua kuntapuolen kollegojen kanssa oli ilmassa.

- Ehkä kyseessä oli epäluuloisuus, sillä yleislääketieteen alalla yrittäjyys ei tuolloin ollut yhtä laajaa kuin esimerkiksi gynekologian alalla.

Verokikkailu kaukainen aihe

Kuismanen työskentelee kahtena päivänä terveyskeskuksessa Attendon kautta ja vastaanottaa Terveystalolla kolmena päivänä. Ammatinharjoittajuus on tuonut hänen mielestään mukanaan enemmän paperityötä kuin osakeyhtiön hallinto.

- Työeläkkeiden ja veroennakkojen laskeminen tuntui aluksi vaikealta. Myös lupien ja vakuutusten miettiminen on vienyt paljon aikaa.

Aika ajoin julkisuudessa käytävät keskustelut aggressiivisesta verosuunnittelusta harmittavat.

- Yrittäjät maksavat suuret määrät veroja. Lääkäriyrittäjäkään ei pääse käsityöllään rikastumaan.

Epävarmuus kulkee edelleen elämässä mukana, mutta sitä Kuismanen on oppinut sietämään. Paluu kuntalääkäriksi ei ole käynyt mielessä.

Yrittäjyyden parasta antia on vapaus itse määritellä ajankäyttönsä - se auttaa jaksamaan paremmin myös eläkeikää lähestyttäessä. Kiertely Kemi-Tornio-Keminmaa -alueilla eri toimipisteissä sopii Virpi Kuismaselle hyvin.

- Koen tekeväni nykyaikaista yleislääkärin työtä, Kuismanen kiteyttää.

"Yrittäjyys ei voi perustua rahanhimoon"

Kirurgian ja urologian erikoislääkäri Juha Aalto, Turku

Ammatinharjoittajalääkäreitä kuulee joskus mollattavan rahanahneiksi, mutta yrittäjyys ei voi perustua rahanhimoon. Jokaisen potilaan kohdalla on jokainen kerta saatava muodostettua luottamuksellinen suhde. Yrittäjälääkärin tietotaidon pitää olla ajan tasalla, pitää tietää, mistä asioista potilaat kysyvät. Ajantasalla olemisen tärkeys on ehkä jopa korostuneempaa yrittäjyydessä.

Näin toteaa Juha Aalto, joka on työskennellyt yrittäjänä parisenkymmentä vuotta. Ensimmäinen yritys syntyi Turkuun.

- Mietin, että ennen kunnallisen järjestelmän syntyä lääkärit menivät potilaan luokse ja että sille toiminnalle on edelleen tarvetta. Parhaimmillaan yritys työllisti kahdeksan lääkäriä.

Aalto on myös perustanut ja johtanut pientä lääkäriasemaa, työskennellyt julkisessa sairaalassa, ollut palkkasuhteessa lääkäriasemaketjuun ja toiminut ammatinharjoittajana samassa paikassa. Monimuotoinen ja vaihteleva tekemisen tapa sopii työorientoituneeksi itseään kuvailevalle Aallolle hyvin.

- Olen aina tehnyt töitä 50, jopa 90 tuntia viikossa. Jos töitä ei ole riittävästi, se näkyy suoraan lompakossa. Lomat ovat yrittäjällä lyhyemmät kuin palkkatöissä ja loma-ajan palkka on tienattava etukäteen, Aalto esimerkittää yrittäjän arkea.

Aalto muistuttaa kantavansa yrittäjäriskiä joka päivä.

- Tässä työssä näkyvät lamat ja muut suhdanteet sekä julkisen sektorin muutokset. Taloudellisilta ongelmilta ei lääkäriyskään suojaa. Konkursseja ja vääriä päätöksiä on alalla nähty. Väärään paikkaan perustettu lääkärikeskus ei vedä asiakkaita, se on selvä.

Omilla rahoilla koulutukseen

Juha Aallon työviikko rakentuu kuin palapeli. Maanantaina hän suuntaa Poriin ja sieltä vielä Raumalle. Tiistaina suuntana on Turun Mehiläinen, keskiviikkona ja torstaina Uudenkaupungin aluesairaala. Perjantaina on vuorossa Turun Terveystalo.

- Työt ovat hajallaan pitkin ja poikin, mutta potilaille on tarjottava palvelua siellä, missä he ovat.

Yrittäjyys sopii Aallon mukaan sellaisille kollegoille, jotka sietävät runsaasti epävarmuutta. Työ on tehtävä niin hyvin, että potilaat tulevat uudestaan: paha kello kuuluu kauas. Itsensä työllistävän lääkärin on oltava myös valmis käyttämään omia rahoja ammattitaitonsa ylläpitämiseen. Työolosuhteet ja työkulttuurit vaihtelevat, sopeutuvainen mieli on liikkuvalle lääkärille tärkeä.

- Työolosuhteita voi myös yrittää kehittää, hallinto-osaamista johtamisen erikoisammattitutkinnon kautta hankkinut Aalto muistuttaa.

Vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen välillä on Aallosta turhaa. Kumpaakin tarvitaan ja kummassakin työn voi tehdä hyvin. Pitkän linjan yrittäjä on ilman muuta itse valmis harkitsemaan julkisen puolen palkkatyötä, jos sopiva tilaisuus kohdalle tulee.

Keskusteluun verottomista tuloista Aallolla on kompakti kommentti.

- Asia on varsin yksinkertainen. Maksan verot, jotka kuuluu maksaa. Yrittäjälle ei tule senttiäkään tuloja ilman verotusta.

"Kyky tehdä päätöksiä korostuu"

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annika Tulenheimo-Silfvast, Helsinki

Sairaalassa kollegojen tukea on aina saatavilla, mutta iltaisin yksityisvastaanotolla työskentelevä lääkäri voi kokea itsensä yksinäiseksi työssään.

- Juuri tätä varten järjestö- ja yhdistystoiminta on erityisen tärkeää, sanoo kymmenen vuotta ammatinharjoittajana toiminut Annika Tulenheimo-Silfvast.

Tulenheimo-Silfvast päätyi yrittäjäksi sattumalta. Työ tutulla klinikalla muuttui palkkasuhteisesta ammantinharjoittajuuteen, jotta työaikoja pystyi säätelemään paremmin. Nyt hän on myös yksi sadasta osakkaasta lääkäriyhtiö Prakticonovassa. Sen osakkaina on monien alojen erikoislääkäreitä, joiden osalta yhtiö on tehnyt sopimukset lääkäriasemien kanssa.

- Suurin syy, että lähdin osakkaaksi yritykseen oli se, että yritys hoitaa puolestani paperisodan viranomaisten kanssa sekä vakuutukset, ilmoitukset ja raportoinnin asiantuntevasti. Minä lääkärinkoulutuksellani pystyn paremmin keskittymään omaan osaamisalueeseeni.

Tulenheimo-Silfvast toimii ammatinharjoittajana yrityksen kautta, joten hän ei kuulu Lääkäriliiton vastuuvakuutuksen piiriin. Vakuutusten lisäksi muistettavia asioita on paljon: toimintalupa AVI:lta, koulutussuunnitelma, vuosiraportti...

Pitkäaikaisia potilassuhteita

Yrittäjänä toimiva lääkäri saa ajankäytön vapautta, mutta kantaa kaiken vastuun. Mitä tapahtuu, jos sairastuu eikä pystykään tekemään töitä? Entä jos vastaanottotilat menevät alta esimerkiksi remontin takia?

- Muutto ei käy ketterästi. Saattaa mennä vuosi, ennen kuin potilaskunta on vakiintunut, Tulenheimo-Silfvast valottaa.

Hän muistuttaa, että yksityispuolella potilassuhteet ovat yleensä pitkäaikaisia. Potilaasta otetaan täysi hoitovastuu.

Kela-korvausta koskevassa keskustelussa Tulenheimo-Silfvast ei näe, että lääkärit saisivat yksityistä hyötyä yhteiskunnan tuella.

- Kela korvaa vain hyvin pienen osan kustannuksista. Ilman korvauksia yksityispalveluja käyttävä potilaskunta ei olisi merkittävästi pienempi, mutta alaa olisi paljon vaikeampi valvoa.

Ja spekulaatioihin siitä, että yksityislääkäri rahastaisi potilaitaan, Tulenheimo-Silfvast toteaa, että asia on juuri päinvastoin. Kun potilas maksaa omasta pussistaan kaiken, on mietittävä erityisen huolellisesti mitä tutkimuksia tai toimenpiteitä tarvitaan.

Pari tuhatta itsensä työllistävää

➤ Yksityisvastaanottoa päätoimisesti pitäviä alle 70-vuotiaita lääkäreitä on hieman yli 6 500. Heistä päätoimisina yksityislääkäreinä työskentelee 2 500.

➤ Päätoimisista yksityislääkäreistä noin 60 % toimii vapaana ammatinharjoittajana.

➤ Päätoimisia yksityislääkäreitä on eniten silmätautien (36 %), korva-, nenä-, ja kurkkutautien (28 %) sekä naistentautien ja synnytysten (26 %) erikoislääkäreissä.

➤ Sivutoimisia yksityislääkäreitä on eniten korva-, nenä- ja kurkkutautien (45 %), silmätautien (37 %) ja kirurgisten alojen (34 %) lääkäreissä.

➤ Päätoimisten ammatinharjoittajien keski-ikä on 51 vuotta, alle 35-vuotiaita on alle 5 %. Erikoislääkäreitä yksityislääkäreistä on 72 %. Naisten osuus on 55 %.

Lähteet:

Yksityislääkärit usein vapaita ammatinharjoittajia.

Työmarkkinatutkimus 2014. Lääkäriliitto.

Lääkärit Suomessa 2013. Lääkäriliitto.

Vinkit yrittäjyyttä harkitsevalle:

➤ Vankka ammattitaito ja kokemus auttavat yrittäjäksi ryhtyvää.

➤ Kysy asioista pidempään yrittäjinä toimineilta.

➤ Osallistu Lääkäriliiton koulutuksiin erilaisten yritysmuotojen selvittämiseksi.

➤ Mieti, siedätkö epävarmuutta. Entä oletko valmis tekemään töitä iltaisin ja tinkimään lomien ajankohdista ja kestosta?

➤ Puntaroi järjestötyöhön osallistumista, tapaat (oman alasi) kollegoja säännöllisesti.

Lähde: Haastateltavat