Työaikalain muutos tulee voimaan vuoden 2020 alusta. Nyt on tärkeää miettiä, miten lääkärit haluavat työtään jatkossa tehdä, sillä vaikutukset kohdistuvat erityisesti päivystyksen järjestämiseen.

Tällä hetkellä työajaksi luetaan Lääkärisopimuksessa se aika, kun työtä tehdään, vaikka päivystyksessä palkka maksetaan kuitenkin koko ajalta. Käytäntö merkitä lepoaikoja työajanseurantajärjestelmään kylläkin vaihtelee työpaikoittain. Jatkossa työaikaa on kaikki se aika, joka vietetään työntekopaikalla työnantajan käytettävissä. Poikkeava työpaikkapäivystys on käytössä enää vain harvoissa paikoissa, ja ilman erillistä sopimusta (ns. opt out) päivystys tällaisenaan tulisi mahdottomaksi järjestää.

Päivystyksen määritelmä ei kuitenkaan muutu, eli edelleenkin päivystyksessä on tarkoitus hoitaa vain sellaisia työtehtäviä, joita ei voi tehdä muulloin. Työaikalain muuttuessa poistuvat nykyiset ylityökatot, joihin päivystys on tähän asti laskettu. Laissa määritellään enimmäisviikkotyöaika, joka on 48 tuntia. Sen tasoittumisjakso on laissa 4 kuukautta, mutta työehtosopimuksella voidaan sopia 12 kuukauden pituisesta tasoittumisesta. Tällöin työaikaa olisi loma-aika poislukien itse asiassa käytettävissä vuoden aikana reilut 50 tuntia enemmän kuin nykyisellä 330 tunnin ylityökatolla.

Kohta parikymmentä vuotta valmistellun työaikaa koskevan EU-direktiivin yhteydessä on puhuttu paljon opt outista. Opt out tarkoittaa sitä, että työntekijä ja työnantaja voivat keskenään sopia direktiivissä sovittua enimmäisviikkotyöaikaa pidemmästä työajasta. Luottamusmiesten tekemät laskelmat osoittavat, että esimerkiksi ne lääkärit, jotka päivystävät elinsiirtojen takia, eivät pysyisi uuden enimmäistyöajan rajoissa. Opt outia esitetään sovellettavaksi vain sairaaloissa työskenteleviin lääkäreihin. Lääkäriliiton tavoitteena on, että sopimisessa olisi kaksi vaihetta; ensin sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksessa ja sen lisäksi vielä työntekijän kanssa. Näin toimimalla työnantajan mahdollinen henkilökohtainen painostus suostua opt outiin voitaisiin torjua.

Lääkärisopimuksessa ei ole tällä hetkellä sovittu vuorokausilevosta. Työaikalaissa määritellään vuorokausilepo 9 tai 11 tunnin mittaiseksi, eli työrupeaman alkamista seuraavan 24 tunnin aikana on annettava tämä tuntimäärä lepona. Tämän lisäksi nykyinen viikkolepo ja sen määritelmä pysyvät ennallaan. Näin ollen pisin työrupeama voisi olla 15 tuntia, joka tekisi nykyisenkaltaisen arkipäivystyksen mahdottomaksi.

Asiasta voidaan kuitenkin sopia toisin valtakunnallisella työehtosopimuksella, mutta työnantajan on kuitenkin annettava korvaava lepo 14 vuorokauden aikana. Vuorokausilevon korvaaminen rahalla olisi mahdollista vain poikkeustapauksissa, ei toistuvasti. Takapäivystyksen suhteen herää kysymys lepoajan keskeytyksettömyydestä ja siitä, miten suhtaudutaan varallaolon aikana tuleviin puheluihin.

Koska muutos tapahtuu joka tapauksessa, nyt on hyvä mahdollisuus miettiä, onko nykyjärjestely työntekijöille aiheutuvaa kuormittumista ajatellen paras mahdollinen päivystyksen järjestämiseksi. Selvää on sekin, ettei jäsenkunta ole päivystysrupeamien keston suhteen lainkaan yksimielinen. Lakiesitys on kirjattu niin, että Lääkärisopimuksella sitä voidaan soveltaa myös toisin.

Päivystykset keskittyvät ja työmatkoihin kuluvat ajat pitenevät. Työaikalaki pitää työmatkaa lepoaikana, mutta Lääkäriliiton mukaan matka-aika tulisi ainakin osittain laskea työajaksi tai ajallisesti määritellä tähän liittyvä lepoaika tai matka-ajan korvattavuus.