Asiallista puutiaistietoa kaikille

Puutiaisten levittämät tartuntataudit ovat tavallisia Suomessa, mutta niistä on yleisön keskuudessa paljon väärinkäsityksiä. Neljä tunnettua suomalaista asiantuntijaa on kirjoittanut aiheesta kauan kaivatun kattavan ja yleistajuisen kirjan.

Peter Wahlberg

Vihan kierteen voi välttää

15. tammikuuta 2009 Gazan sodan loppuvaiheessa israelilainen tv-toimittaja Shlomi Eldar saa kesken suoran lähetyksen puhelun ystävältään, Gazassa asuvalta palestiinalaislääkäriltä Izzeldin Abuelaishilta. Tämän nimen vilkkuessa toistamiseen puhelimen näytöllä Eldar vastoin tapojaan vastaa puhelimeen kesken lähetyksen. Abuelaish kertoo aivan poissa tolaltaan: "He pommittivat taloani, he tappoivat tyttäreni, mitä me olemme tehneet?"

Kati Juva

Vanhojen ihmisten täyttä elämää

Kollegamme Vappu Taipale on popularisoinut tiedettä koko pitkän uransa ajan ja julkaissut useita yleisölle tarkoitettuja kirjoja lapsuudesta ja vanhuudesta (esim. Rauhan lapset, Isoäitikirja). "Vanha ja vireä" on syntynyt vuosien keräystyön tuloksena; aineistona on käytetty tutkimusjulkaisuja, väitöskirjoja, lehtileikkeitä, nettiä ja kaunokirjallisuutta. Kirjoittaja osaa poimia, syntetisoida, kirjoittaa käytännönläheisesti ja samalla hän marssittaa lukijan eteen suomalaisen gerontologisen tutkimuksen viime vuosien innovaatioita. Teos puhuttelee lukijaa omakohtaisuudellaan ja viisaudellaan.

Kaisu Pitkälä

Unelmana kaunokirjallisuuden kirjoittaminen

Monella lääkärillä on lääketieteellisen osaamisensa lisäksi lahjakkuutta jollakin taiteellisella alalla: musiikissa, kuvataiteessa tai kirjoittamisessa. Lääkärimatrikkelin sadasta ensimmäisestä harrastuksia ilmoittaneesta lääkäristä viidellätoista on jokin lukemiseen tai kirjallisuuteen liittyvä harrastus. Tutkimustyötä tekevät lääkärit kirjoittavat tieteellistä tekstiä, mutta monet lääkärit kirjoittavat muutakin ja monet ovat julkaisseet kaunokirjallista tekstiä - tai unelmoivat sellaisen kirjoittamisesta joskus tulevaisuudessa. Kuinka moni haaveilee: ryhdyn isona lääkärikirjailijaksi?

Pertti Saloheimo

Neandertalin ihminen Tampereelta

Loputtomalla lumiaavikolla vaeltaa mies, heimonsa ainoa eloonjäänyt, kohti tuntematonta. Matka käy ylivoimaiseksi, ja ikijäästä tulee miehen hauta. Löytyessään kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin tämä Jäämiehenä tunnettu neandertalinihminen on sensaatio. Suomalainen geeniteknologian huippuosaaja kloonaa laboratoriossaan Tampereella Jäämiehen geeneistä kaikessa hiljaisuudessa uuden neandertalinihmisen, paikaten puuttuvat palaset oman genominsa osilla. Näin saa alkunsa Samuel, kirjan minä-kertoja.

Martti Teikari

Lapsellisemman lapsuuden puolesta

Katinka Tuisku on psykiatrian erikoislääkäri ja kuvataideterapeutti. Ensimmäisessä kirjassaan Tuisku esitteli taitavasti sadun keinoin Kuun ja auringon lapset, jotka joutuivat muuttamaan erilleen vanhempien erotessa. Tässä toisessa kirjassa Tuisku tarttuu hyvin ajankohtaiseen materian ylivaltaan ja lastenkin todellisuuteen tunkeutuvaan kilpailuyhteiskuntaan.

Silja Kosola

Sotkuisia suhteita psykiatrin silmin

Varsinaisen elämäntyönsä muulla alalla tehneitä kirjailijoita on viime aikoina ilmaantunut ilahduttavan paljon. Moni ikänsä kirjallisuutta harrastanut ja kenties kirjoittamisesta haaveillut on ryhtynyt toteuttamaan unelmaansa porvarillisen ammatin kahleista vapauduttuaan. Näillä kirjoittajilla ei yleensä ole suunnitelmissa perinteinen kirjailijanura vaan halu osoittaa itselleen kykenevänsä kirjoittamaan oikean teoksen.

Juha T. Laine

Talouden suuntaa ottamassa

Suunnistussuoritus sopii terveyspolitiikan vertauskuvaksi: järkevään tulokseen pääsemiseksi on voitava määritellä nykyinen sijainti, kyettävä hahmottamaan kartta-abstraktiosta etenemisen vaihtoehdot, tehtävä reitinvalinta tarpeellisin varauksin, muodostettava riittävän tarkka mielikuva tavoitteesta ja lähdettävä liikkeelle. STM:n pitkäaikainen osastopäällikkö Kimmo Leppo on summannut oman kokemuksensa ja tarjoaa sitä työnsä jatkajien käyttöön.

Karu kuva terveydenhuollon johtamisesta

Mercuri Urvalin asiantuntijat kokosivat kokemuksensa synkäksi kuvaksi terveydenhuollon johtamisesta. Mitä he sitten suosittavat lääkkeeksi? Johtamisen nostamista teoiksi hierarkian seasta: asioiden, prosessien ja ihmisten arkista johtamistyötä. Johtajuus on ammatti ja lääkäreillä on vaikeuksia irrottautua potilastyöstä ja erikoisalasta siirtyessään johtajaksi. Tämä olisi ensi askel johtajuuteen kirjoittajien mielestä.

Lahtelaisia kolumneja maailman menosta

Helsingin yliopiston gerontologian professori Antti Karisto toimi lahtelaisen Etelä-Suomen Sanomien kolumnistina vuosina 2004-2008. Lähes kaikki nämä kolumnit hän on koonnut viime vuonna julkaistuun kirjaansa, jolla on mainio nimi: Yksi piano vai kymmenen lehmää. Nimikolumnista selviää, missä nämä vaihtoehtoiset hyvinvoinnin lähteet pantiin vastakkain.

Elämäkerta Axel Munthesta

Axel Munthe syntyi vuonna 1857 Ruotsissa apteekkariperheeseen. Lääkäriopintoja hän harjoitti Montpellierin yliopistossa ja jatkoi niitä Pariisissa, jossa hän väitteli lääketieteen tohtoriksi 1880. Väitöskirja käsitteli kohdun synnytyksenjälkeistä verenvuotoa. Munthe oli väitöksen aikoihin 22-vuotias, ja oman kertomansa mukaan "väitellessäni olin Ranskan nuorin tohtori".

Täällä Pohjantähden alla avasi silmiä ihmisten erilaisille lähtökohdille

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on suuri yhteiskunnallinen eepos, joka jätti teini-ikäiseen pysyvän jäljen. >Syvästi humaani ihmiskuvaus muutti maailmankuvaani ja loi pohjaa lääkärin ammatille. Tavoittelen työssäni sitä, että ymmärtäisin ihmisiä heidän omista lähtökohdistaan käsin. Haluan arvostaa potilaitani oman elämänsä asiantuntijoina.

Miten kohdata Vapiseva nainen?

Tunnustan suhtautuneeni Vapisevaan naiseen vähän ennakkoluuloisesti, vaikka pidänkin Hustvedtin (ja etenkin hänen miehensä Paul Austerin) romaaneista, mutta toisaalta uteliaasti, onhan kirjan lähestymistapa ensisijaisesti psykoneurologinen. Kirja oli hämmentävä lukukokemus.

Anne-Maria Kuopio

Perinteisesti psykoterapioista

Psykoterapiaan hakeutumista harkitsevat henkilöt tarvitsevat tuoretta ja tasapuolista tietoa tutustuakseen eri terapiasuuntauksiin ja arvioidakseen niiden soveltuvuutta omaan tilanteeseensa. Myös alan ammattilaisten tulee päivittää tietämystään psykoterapiakäytännöistä, niihin liittyvistä tutkimustuloksista ja hoitomuotojen käytettävyydestä. Psykoterapioita esittelevät kirjat tulevat siis tarpeeseen.

Olavi Lindfors

Nuoren urheilijan terveys

Lasten liikunnan terveysvaikutukset ovat tunnettuja. Useat lapset ja nuoret harrastavat liikuntaa kuitenkin kilpaurheilutasolla, jolloin urheilun määrä lisääntyy jopa kahteen harjoitukseen päivässä ja harrastuksesta tulee suunnitelmallista harjoittelua.

Katja Mjøsund

Ravitsemus on osa hoitoa

Kirja on nimensä mukaisesti suositus ajantasaisen ja yhdenmukaisen ravitsemushoidon toteuttamiseksi maamme sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa. Se korvaa sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 julkaiseman Ravitsemushoito ja ruokailu -suosituksen.

Helena Gylling

Keisarileikkaus Ruotsissa

Keisarileikkaus - Kejsarsnitt - on Ruotsin gynekologiyhdistyksen julkaiseman raporttisarjan 65. teos. Yhdistys on julkaissut näitä erinomaisia yhteenvetoja ja hoitosuosituksia gynekologian, obstetriikan ja perinatologian aloilta jo vuodesta 1980.

Mika Nuutila

Vilkaisu Mitä on sosiaalisuus?

Sosiaalisuutta arvostetaan nykyisin niin työelämässä, koulussa kuin vapaa-ajan harrastuksissa. Liisa Keltikangas-Järvinen kyseenalaistaa tämän normin ja selventää kirjassaan sosiaalisuuden ja sosiaalisten taitojen eroja. Sosiaalisuutta voidaan mitata psykologisin testein, mutta sosiaalisten taitojen mittaamista hän pitää lähes mahdottomana.

Marit Henriksson

Vakuuttava oppikirja perhelääketieteestä

Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto on ensimmäinen suomenkielinen perhelääketieteen oppikirja. Laajuudessaan ja monipuolisuudessaan kirja paikkaa myös sitä aukkoa, joka on ollut kotimaisen perheterapiakirjallisuuden alalla. Kirjoittajat koostuvat perhelääketieteen ja perheterapian pioneereista ja asiantuntijoista sekä kokeneista terveydenhuollon ammattilaisista.

Heimo Lajunen, Kaija Lajunen

Vilkaisu:
Varsinais-Suomen silmähistoriikki yksiin kansiin

Emeritusprofessori K. Matti Saari on toimittanut Turun Silmäklinikan akateemiset vuosikymmenet monipuoliseksi tietojärkäleeksi, josta lukija voi hahmottaa yhden kliinisen erikoisalan kehityspolkua. Kivijalaksi Saari on rakentanut kuvauksen Turun seudun varhaisvaiheista. Kirjan yli 30 luvusta suurin osa on Saaren omasta kynästä, samoin tuntuva osa sen yli 200 valokuvasta on hänen kuva-arkistostaan.

Martti Kekomäki