Pohdintaa mielen ja ruumiin yhteyksistä

Psykiatrian emeritusprofessori Johannes Lehtonen on kirjoittanut koosteen mielen ja ruumiin yhteyksistä, ajantasaisen näkemyksen pohdinnoista, joita hän on käynyt jo yli 30 vuoden ajan. Lehtosella onkin hyvät edellytykset tällaisen näkemyksen esittämiseen, sillä hänellä on kokemusta sekä psykoanalyytikkona että monien muiden eturivin tutkijoiden kanssa yhteistyötä tehneenä monipuolisena aivotutkijana.

Hannu Westerinen

Pääministerin alakulo - haittaakse?

Teos on tutkimusmatka 50 brittipääministerin mielenterveyteen. Valtaosa (72 %) kärsi jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriöstä, joka oli tavallisimmin mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö tai alkoholin tai lääkkeitten joko haitallinen tai riippuvainen käyttö. Masennusta pääministereillä oli muuta väestöä tavallisemmin, mutta persoonallisuushäiriöitä, paranoiaa ja psykopatiaa ei heillä tavattu.

Jyrki Korkeila

Potilaasta palvelujen kehittäjäksi

Terveydenhuollon kehittämistä ovat leimanneet mahdollisuuk-sien rajallisuus ja samanaikainen pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen. Suomessa on perinteisesti korostettu asiantuntijavaltaa, jolloin palvelujärjestelmän päätökset ja kehitystyö tuntuvat ajautuvan yhä kauemmas kansalaisesta. Onkin kiinnostavaa seurata, miten Britanniassa tämän rinnalle on kahden viime vuosikymmenen aikana noussut palvelujen käyttäjien roolia korostava terveyspolitiikka.

Kristiina Patja

Valoa visuaalisen hahmottamisen ongelmiin

Oliver Sacks (s. 1933) on epäilemättä maailman tunnetuin neurologi, jonka joulupukkimaisen hahmonkin moni tunnistaa. Kirjojensa kautta hän on tuonut useita neurologisia oireistoja ihmisten tietoisuuteen ja selittämällä niiden taustaa tehnyt oudoilta vaikuttavista ilmiöistä ymmärrettäviä. Jälleen hän on tehnyt loistavaa työtä: romaanimainen kuvaus herättää visuaalisista ongelmista kärsivät potilaat elävinä eteemme. Saamme tavata muusikon, joka lakkaa ymmärtämästä nuotteja mutta pystyy yhä soittamaan korvakuulolta, kirjailijan, joka pystyy kirjoittamaan mutta ei lukemaan kirjoittamaansa, ja lapsuudesta asti karsastaneen naisen, joka lopulta saa stereonäön.

Anne-Maria Kuopio

Influenssa tulee - oletko valmis?

Pentti Huovinen ja Thedi Ziegler ovat tarttuneet tärkeään ja toistuvasti ajankohtaiseen aiheeseen, influenssaan, ja kirjoittaneet siitä yleistajuisen kirjan. Aiheena on tämän ihmiskunnan tärkeimmän akuutin infektiotaudin jatkuva kausi- ja pandemiakiertokulku ja erityisesti H1N1(2009)-pandemian kulku rokote- ja narkolepsiakohuineen, taustalla myös sitä edeltänyt lintuinfluenssan uhka (joka periaatteessa on edelleen olemassa). Nyt pölyn jo hieman laskeuduttua onkin hyvä hetki hektisesti pandemian leviämistä seuranneiden asiantuntijoiden purkaa tapahtumien kulkua myös laajemmalle yleisölle.

Olli Vapalahti

Syövän elämäkerta

Sain tämän kirjan joululahjaksi - pyytämättä ja tilaamatta, ja ennen vuodenvaihdetta oli järkäle luettu. Lukiessa tajusin, miten kokonaiskäsitys syövästä ja sen hoitomenetelmien kehityksestä on monin paikoin unohtunut. Kirjoittaja on syövän moniottelija, amerikkalaisen Columbian yliopiston onkologian professori, potilaita hoitava kliinikko ja tutkija. Siddhartha Mukherjeen tutkijanotetta kuvannee se, että kirjan 661 sivusta lähdeviitteitä ja selityksiä on lähes 100 sivua. Lisäksi hän osaa kirjoittaa synkästäkin aiheesta mukaansatempaavasti. Kirja on saanut Amerikassa Pulitzerin palkinnon, ja kuuluu suomennettuna pienkustantamon laadukkaaseen sarjaan.

Timo Strandberg

Akuuttihoidon lääkeopas taskukoossa

Akuutisti sairastuneiden hoidossa on haasteellista sekä diagnostiikka että hoito. Diagnostiikkaakin nopeammin kehittyy lääkehoito ja tuntuu, että ajoittain on vaikea pysyä kehityksen mukana. Onneksi käytännön työtä helpottamaan on nykyään hyviä taskuoppaita. Akuuttihoidon diagnostiikan opas on vastikään päivitetty ja nyt myös vuonna 2009 julkaistu "Akuuttihoidon lääkkeet ja niiden käyttö" on uudistettu. Ensihoito- ja päivystystilanteiden lääkehoidon toteutukseen olikin kaivattu päivitettyä opasta. Tämän tehtävän nyt uudistettu opas täyttää hyvin niin tehohoito- kuin ensihoitopäivystäjänkin taskussa.

Vesa Lappeteläinenmarkku Partinen

Oikeuslääkäri muistelee

Pitkän uran oikeuslääkärinä tehnyt Kari Karkola on esipuheen mukaan yrittänyt kirjoittaa kuvauksen tekemästään työstä ja kertoa arkipäivästä ruumiinavaussalissa ja toimistossa sekä havainnollistaa sitä runsailla esimerkeillä. Nyt Duodecimin taskukokoista terveystietoa suurelle yleisölle tarjoavana D- pokkarina julkaistu teos perustuu saman kustantajan PerSona-sarjassa 2006 ilmestyneeseen "Kuolemalla on tarina – oikeuslääkäri selvittää" –kirjaan.

Pekka Saukko

En nuklearmedicinares minnen

Hälften av boken utgörs av berättelser om författarens mångfasetterade släktbakgrund. Denna skildring anknyter mycket fint med en genomgång av Sverige-Finlands gränstrakter Karelens och Balticums historia från medeltiden genom de turbulenta århundradena fram till det autonoma storfurstendömet och nationens mognad till den självständiga republiken Finland. Den här resan blir ledd med stöd av fina kartor från tiderna före Finland kom att bli en del av Ryssland.

Esko Länsimies

Vankkaa tietoa kolesteroli-keskusteluun

Suurin mustin kirjaimin painettu TOTUUS kirjan kannessa saattaa hätkähdyttää maltillisempaan viestintään tottuneita terveydenhuollon ammattilaisia. Raflaava otsikko lienee vastaisku kaikenlaisille "totuuden" puhujille, jotka esittelevät ajatuksiaan kirjakauppojen hyllyillä ja muussa mediassa. Otsikosta huolimatta teos on puhdasverinen tietokirja. Kannen totuuden voidaan ajatella tarkoittavan "paras käytettävissä oleva tieto kolesterolista".

Pertti Mustajoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030