Ensitietoa kivusta

Suomen Kipu ry on julkaissut ensimmäisen kroonisen kivun ensitieto-oppaan. Opas on syntynyt Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Kroonisen kivun koulutus ja opas -projektin (KroKKO) tuloksena. Opas on suunnattu ensisijaisesti kipupotilaille ja heidän läheisilleen sekä lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille. Opaskirjan tavoitteena on helpottaa kroonisen kipuun sairastuneen henkilön ja hänen läheistensä sopeutumista elämään kivun kanssa ja avata ikkuna kroonisesta kivusta kärsivän henkilön elämään ja ajatuksiin.

Nora Hagelberg

Ihminen ja vakava sairaus

Aleksander Solzenitsyn teoksen inhimillisyys ja rehellisyys ovat vahvasti esillä sen humanismin rinnalla, jossa vakava sairaus etenee kohden päätöstä, ja ihminen on yksin valintojensa ja jäähyväisten kanssa. Solzenitsynin teos puhutteli minua ymmärtämään itseäni ja potilaitani enemmän.

Juha T. Laine

Paranee kuin viini vanhetessaan

Kyseessä on yli sadan vuoden ajan ilmestynyt perinteinen, hyvin arvostettu ja referoitu oppikirja tuoreena 1 385-sivuisena painoksena. Opus onkin saavuttanut makrosomisen sikiön koon (kirja painaa 4,3 kg).

Tapio Kurki

"Ketä kiinnostaa?"

Nuoruusikä "keksittiin" 1950-luvulla, ja sittemmin tuo jakso ihmiselämässä on tasaisesti kasvanut yhä pidemmäksi ja merkityksellisemmäksi lapsuuden lyhennyttyä ja monimutkaistuvan maailman lykättyä itsenäistymistä yhä pidemmälle. Vähitellen on alettu ymmärtää myös tuon ajan tärkeyttä ja erityisiä kehitystehtäviä.

Silja Kosola

Terapia vailla teoriaa

Ryhmäpsykoanalyysin suuntaus sai alkunsa viime vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla ja rantautui Suomeen 1990-luvulla. Suuntauksen oppi-isänä pidetään Sigmund H. Foulkesia. Foulkes kehitti omaa terapiasuuntaustaan ja ankkuroi sen selkeästi Freudiin erotuksena objektisuhdeteoriasta, jota edustavat mm. Melanie Klein ja Wilfred Bion.

Mikko von Bruun

Rajan taakse jääneet apteekit

Apteekkien toiminta väestön lääkehuollon osana on jäänyt melko vähälle huomiolle sekä paikallisessa että terveydenhuollon historiankirjoituksessa. Tämän sai havaita myös Alajärven apteekkari, apteekkineuvos Marcus Olli, kun hän ryhtyi kymmenkunta vuotta sitten tutkimaan talvi- ja jatkosodan seurauksena Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla sijainneiden apteekkien kohtaloita.

Arno Forsius

Musiikin aivotutkimuksesta

Miksi kaikilla ihmisillä ei ole absoluuttista sävelkorvaa? Mistä syntyvät "korvamadot", siis se kiusallinen ilmiö, kun jokin melodia jää päähän soimaan tuntikausiksi, eikä siitä pääse eroon? Miksi miellämme kellon ääneksi tik-tak, vaikka se oikeasti on tik-tik? Miksi piano kuulostaa erilaiselta kuin huilu? Miksi mielestämme jokin sävelmä soi mollissa, vaikka käytetyt sävelet ovat samat kuin vastaavassa duurissa? Mitä kaikkea aivoissa tapahtuu kun kuuntelemme musiikkia? Miksi jokin esitys svengaa mutta toinen ei?

Pekka Louhiala

Autismi on laaja kehityshäiriö

Kirjoittajat ovat "autismin" ammattilaisia, jotka ovat tehneet pitkään työtä kyseisen kehityshäiriön parissa. Kirja on uudistettu laitos vuonna 2000 ilmestyneestä Autismikuntoutus-kirjasta. Siinä todetaan, että monet keskeiset asiat pysyvät ennallaan, mutta tutkimus- ja kuntoutusrintamalla ehtii kuitenkin 10 vuoden aikana tapahtua muutoksia ja tietojen päivittäminen aika ajoin on tarpeellista. On ilahduttavaa, että autismin kirjon kuntoutuksesta on saatavissa suomenkielistä kirjallisuutta, jossa tällä kirjalla on tärkeä paikkansa. Suomalaisessa yhteiskunnassa ja palveluissa on kuitenkin omat erityispiirteensä, jotka näin tulevat otetuksi huomioon.

Raija Vanhala

Om Aspergers syndrom hos vuxna

Både i Sverige, såsom i andra skandinaviska länder, har de s.k. utvecklingsrelaterade neuropsykiatriska funktionshindren (Aspergers syndrom, ADHD m.m.) fått ökad uppmärksamhet under de sista 10 till 15 åren. Medan allt fler barn och ungdomar med funktionshinder får diagnos under uppväxtåren, kvarstår det dock ett antal individer vars svårigheter inte blir tydliga förrän de möter de krav vuxenlivet ställer. Inom vuxenpsykiatrin finns det ett stort behov för riktlinjer till en korrekt utredning av dessa individer.

Pekka Tani

Ihminen ei valitse sairauttaan

Elina Hirvosen kirja muistutti minua siitä, että ihminen ei valitse sairauttaan. Kirja muistutti siitä, että psyykkisen sairastamisen osa on osa suurta kokonaisuutta. Toivon, että tämä teos vahvistaa ymmärrystäni kohdata potilaita ja heidän omaisiaan.

Elina Mäntynen

Varhaisen vuorovaikutuksen tärkeydestä

Brittiläisen psykoterapeutin kirjoittaman kirjan lukeminen oli koskettava kokemus. Se havainnollisti viimeisimpiin neurofysiologisiin ja biokemiallisiin tutkimuksiin perustuen, kuinka lapsuuden varhaisella vuorovaikutuksella on ratkaiseva merkitys jopa aivojen anatomisten rakenteiden kehitykselle ja viime kädessä ihmisen mielenterveydelle.

Pirkko Brusila

Avoin vuoropuhelu eturauhassyövästä

Syöpätautien erikoislääkäri Timo Joensuu ja eturauhassyöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Tavio ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan, joka koostuu kirjoituksista eturauhassyövän hoidosta, lääketieteen kehityksestä ja kokemuksista eturauhassyöpää hoitavana lääkärinä ja toisaalta eturauhassyöpäpotilaana.

Sirkku Jyrkkiö

Tuskegeen kuuluisa syfilistutkimus

Tuskegee Syphilis Study käynnistyi Alabamassa Tuskegeen ympäristössä 1932 ja jatkui aina vuoteen 1972 saakka. Tutkimuksen, jonka alun perin piti kestää kuusi kuukautta, organisoija oli Yhdysvaltojen Public Health Service. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää myöhäisvaiheen kupan "luonnollinen käyttäytyminen" mahdollisten hoito-ohjelmien kehittämiseksi. Ennen Tuskegee-tutkimusta oli julkaistu laaja tutkimus kupan myöhäisvaiheiden luonnollisesta kulusta valkoisilla miehillä (Oslo Study). Lähtökohta Tuskegee-tutkimukselle oli selvittää vastaava kulku mustilla miehillä, koska a priori sen oletettiin olevan erilainen. Lisäksi amerikkalaistutkimus tulisi olemaan prospektiivinen.

Timo Hannu

Välkommen ny lärobok i genetik

Lektor Stefan A. Escher och professor emeritus Anssi Saura, båda verksamma vid Umeå universitet, har skrivit boken Genetik, den första svenska läroboken i genetik på över trettio år. Boken är framförallt ett standardverk i genetik ur allmänbiologiskt perspektiv. Människans genetik är tema för hela boken, medan det medicinska inslaget har begränsats.

Katarina Pelin, Carina Wallgren-Pettersson

Ajattelusta ja ymmärtämisestä lacanilaiseen tapaan

Psykoanalyysin professori Paul Verhaeghea, jonka toinen suomennettu teos on tässä arvioitavana, pidetään lacanilaisen psykoanalyysin yhtenä johtavista hahmoista. Ranskalainen Jacques Lacan oli nimeään kantavan suuntauksen kehittäjä, jonka teoria yhdistää de Saussuren lingvistista ajattelua psykoanalyysiin. Koska teoreettisissa käsitteissä on paljon eroja perinteiseen psykoanalyysiin nähden, on aiheeseen perehtymättömän lukijan viisasta perehtyä jonkinlaiseen "Lacan for beginners" -tyyppiseen kirjaseen välttyäkseen enemmältä hiusten harmaantumiselta. Verhaeghen teoksessakin jää kaipaamaan kirjan loppuun jonkinlaista liiteosaa, jossa määriteltäisiin keskeiset termit ja kaavioitten symbolit.

Jyrki Korkeila

Uskottavasti dementoituvan mielen sisältä

Neurotieteiden tohtori Lisa Genovan kirjoittama romaani Alzheimerin tautiin sairastuvasta psykolingvistiikan professorista on uskottava kuvaus älykkään mielen rapistumisesta. Tarina on taitavasti kerrottu dementoituvan näkökulmasta - tämän perhettä unohtamatta. Dementian edetessä kerrontakin muuttuu yksinkertaisemmaksi ja jopa itseään toistavaksi säilyen kuitenkin koko ajan elävänä ja kiinnostavana. Viisikymmenvuotiaana sairastuva Harvardin professori ei ole kaikkein tyypillisin Alzheimer-potilas, mutta ehkä lääkärilukijan on helpompi samaistua tällaiseen pitkälle koulutettuun päähenkilöön. Kirjan miljööt, Harvardin kampus ja kesämökki Cape Codilla, eivät yhtään vähennä tarinan kiinnostavuutta.

Pertti Saloheimo

Oikaisu: Älyllistä keskustelua kaipaaville

SLL:n kesänumerossa oli lyhyitä kuvauksia kirjoista otsikolla: Tämä kirja muutti minua lääkärinä. Yhden kirjoittajan tietoihin oli tullut valitettava virhe. Kirjoittajamme Hanna Putkonen on dosentti Helsingistä, eikä samanniminen LL Oulusta. Pahoittelemme virhettä.

Tämä kirja muutti minua lääkärinä

Kysymys, pitäisikö lääkärien lukea muutakin kuin lääketieteellistä kirjallisuutta, on yli sata vuotta vanha. Jäljet johtavat kanadalaissyntyiseen Sir William Osleriin (1849-1919), joka julkaisi ensimmäisen listan lääkäreille suositeltavista humanistisista kirjoista vuonna 1904. Sittemmin on julkaistu jopa kirjoja, joissa esitellään lääkäreille sopivaa kaunokirjallista luettavaa. Meillä Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko ylläpitää Lux Humana -kokoelmaa, joka palvelee tätä tarkoitusta.

Pertti Saloheimo, Maira Palosuo

Edellisten sukupolvien perintö

Psykogeriatrin työ on potilaidensa henkilökohtaisen historian sovittamista lähihistorian tapahtumiin. Arvid Järnefeltin romaanissa on usean Järnefeltin kulttuurisuvun henkilön kehityskertomus sidottuna suomen kielen ja kansallisuusaatteen nousuun. Sukupolvesta toiseen kuitenkin mitätöidään edellisten sukupolvien merkitystä. Näin tapahtui myös Järnefeltien kohdalla: "Nuorista tuntuu, että elämän koko uutuus, mahti ja riemu on oikeastaan vasta heistä syntyisin - että he itse ovat uusien ihanteidensa ainoat luojat - että maailma ei ole mitään samanveroista ennen tuntenut."

Pirkko Hiltunen, LT, Oulu

Lääkärin ajatusmaailmasta

Luettuani kirjan ymmärsin, miksi lääkärit tekevät diagnostisia virheitä. Tunsin voimakkaasti, että minusta olisi saattanut tullut parempi lääkäri, jos olisin lukenut kirjan nuorena lääkärinä lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Olisin ehkä oppinut välttämään kognitiivisia erheitä, jotka lääkärintyössä vaanivat.

Pertti Mustajoki, Professori, Helsinki