Tekstareita rakkaudelle

Suomessa rakkaustekstiviestejä lähetellään kaikissa kansankerroksissa ministereitä myöten. Eipä siis ihme, että tämä rakkaustekstiviestikilpailun parhaista koottu kokoelma on niin huikaisevan demokraattinen ja elämänmakuinen ja sopii kesälukemiseksi kenelle tahansa.

Kaipuuta Pariisin elokuvamaailmassa

Maailmanloppuihin tottuu on ranskalaisen Martin Pagen (s. 1975) kolmas suomennettu romaani. Tyyliltään se on nokkela satiiri, jossa tapahtuu koko ajan enemmän kuin lukija oikein ehtii edes ymmärtää.

Tuutikki Tolonen

Voiko kirjalta enempää vaatia?

Arvioitavana on Contact Dermatitis -kirjan neljäs painos. Ensimmäinen painos ilmestyi 13 vuotta aikaisemmin. Ilmestymistiheys kertoo tiedon nopeasta päivitystarpeesta. Noin 3 700 kemikaalin tiedetään voivan aiheuttaa kosketusallergiaa, ja joka vuosi löydetään uusia.

Ken Malanin

Osammeko kuunnella ja auttaa?

Kirjassa on valoisa ja elinvoimainen kansi. Odotettavissa ei siis ole pelkkää valitusta ja kurjuutta. Siihen on helppo tarttua. Se palkitsee positiivisuudellaan ja rakentavalla otteellaan.

Leena Niinistö

Lainsäätäjä ja bioteknologian kehitys

Lääkintä- ja bio-oikeuden alaan kuuluvassa teoksessa käsitellään ihmisen solujen, kudosten ja elinten käytön oikeudellisia kysymyksiä. Kirja antaa kuvan biologisen materiaalin patentoinnin, geneettisen informaation käytön, kantasolujen, kloonauksen, hedelmöityshoitojen, biopankkien sekä solujen ja kudosten kaupallisen hyödyntämisen oikeudellisesta sääntelystä tai paremminkin sääntelemättömyydestä. Kirjan kirjoittajat ovat OTT Riitta Burrell, OTK Mervi Kattelus, OTT, LT, dos. Lasse Lehtonen, OTT, MA Salla Lötjönen, LL.M. Ella Mikkola, VT Sakari Salminen, VT Sirpa Soini, VT Hannu Sorvari, OTK ja FT Laura Walin.

Irma Pahlman

Kuurojen vuoropuhelu

Keskustelu terveydenhuollon etiikasta näyttää palavan Suomessa säästöliekillä ja leimahtavan näkyviin hyvin harvakseltaan. Leimahduksen aiheita ovat olleet mm. vanhusten pitkäaikaishoito ja hedelmöityshoitolakien säätäminen. Lääkärit eivät ole olleet julkisen keskustelun aktiivisimpia osapuolia.

Anneli Vainio

Lääkärintyön haarukkapaloja

Lääkärintyön muistoja -kirja perustuu alkuvuonna 2004 järjestettyyn keruukilpailuun, jonka järjestivät kotimaiset lääkäri- ja kirjallisuusseurat. Taltiointihanke tuotti yhteensä 74 vastausta, joista kirjaan on valittu 60 tekstiä 49 eri kirjoittajalta. Alkuperäisaineisto, jota kertyi yli 1 500 sivua, on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapet i Finlandin arkistoihin.

Timo Hannu

Odotuksen onneton loppu

Joka kolmas raskaus päättyy keskenmenoon, noin puolet niistä alkuvaiheessa, kun nainen ei edes tiedä olleensa raskaana. Joka viides nainen on kokenut keskenmenon. Vaikka suurin osa keskenmenoista on luonnon tapa päästä eroon viallisista yksilöistä, on se naiselle usein yhtä raskasta kuin luopuminen kenestä tahansa rakkaimmastaan. Naisen elimistö on jo alkanut sopeutua vastaanottamaan lapsen, henkisesti lapseen on kohdistettu toiveita ja odotuksia, häntä ajatellaan yksilönä, perheen jäsenenä. Sitä suurempi järkytys monelle on, kun keskenmennyttä sikiötä kohdellaan terveydenhuollossa sairaalajätteenä, joka hävitetään muun jätteen mukana.

MP

Monokulttuurista monikulttuuriin

Työelämän kulttuurinen monimuotoistuminen eli maahanmuuttajien rekrytointi on viime vuosien suurimpia muutoksia suomalaisessa työelämässä. Yhä useammalla työpaikalla työskentelee maahanmuuttaja, ja terveydenhuollossa sekä muissa palveluammateissa heidän määränsä tulee vielä kasvamaan. Työterveyslaitos ja työministeriö ovat tehneet tutkimuksen, jossa verrattiin ulkomaalaistaustaisten ja suomalaisten työntekijöiden työtä ja työoloja sekä kokemuksia työyhteisöjen toimivuudesta ja vuorovaikutuksesta ryhmien välillä.

MP

Lukihäiriöiset joukossamme

Kysyvä otsikko, johon vastaus saadaan jo esipuheessa. Kyllä, lukivaikeuden diagnostiikka on terveydenhuollon ja erityisesti neuvolaverkoston asia. Lapsen kehityksen seurantaan kuuluu oppimisvaikeuksien tunnistaminen, myös lukivaikeuden. Varhaisella puuttumisella ehkäistään monia ongelmia, kuten syrjäytymistä, tyhmäksi, laiskaksi tai keskittymiskyvyttömäksi leimaamista.

MP

Kun narsismista tulee vamma

Kirja pyrkii vastaamaan ajankohtaiseen narsismia kohtaan virinneeseen yleiseen kiinnostukseen. Teos lähestyy aihettaan klassisesta psykoanalyyttisesta viitekehyksestä. Sen mukaan narsismin käsitteeseen luetaan normaaliin persoonallisuuden kehitykseen ja toisaalta patologiseen kehitykseen kuuluvia alueita. Tämä voi olla monen lukijan mielestä ristiriitaista ja hämmentävää.

Gustav Schulman

Keliakian hoito vaatii ruokavalioremonttia

Keliakiassa gluteeni aiheuttaa geneettisesti alttiille yksilölle ohutsuolen limakalvovaurion. Suomessa keliakiaa esiintyy noin prosentilla väestöstä. Se on edelleenkin alidiagnosoitu sairaus, vaikka Suomessa gastroskopioiden yhteydessä otetaan rutiinimaisesti koepalat ohutsuolesta. Vuonna 2006 on diagnosoitu noin 24 000 keliaakikkoa. Ongelmana on taudin oireiden monimuotoisuus. Oireet ovat usein samankaltaisia kuin esimerkiksi toiminnallisissa vatsavaivoissa tai laktoosi-intoleranssissa. Keliakiaan voi liittyä lisäsairauksia, kuten osteoporoosia, jonka vuoksi aikaisella diagnosoinnilla on merkitystä.

Markku Heikkinen

Neonatologisia tehotippoja - tehohoitokirja uudistunut

Vastasyntyneiden tehohoito-kirja on saanut odotetun, kauttaaltaan uudistetun toisen painoksen. Kirjan toimittajina eivät ole olleet Helsingin Herrat, vaan Etelän Etevät Ellit eli Vineta Fellman ja Päivi Luukkainen, joita toki kirjoitustyössä avusti yli 30 oman alueensa eksperttiä.

Timo Saarela

Tehohoidon Pikkujättiläinen

Kiistatonta on, että asiantuntevasti toteutetun tehohoidon avulla on mahdollista parantaa huomattavasti kriittisesti sairaiden potilaiden selviytymisennustetta. Yhä sairaampia potilaita voidaan hoitaa kustannustehokkaasti koko ajan kehittyvin menetelmin. Alan tieteellis-tekninen eteneminen on nopeaa, hoidon toteuttajien on siksi jatkuvasti ponnisteltava pysyäkseen ajan tasalla. Nykyään tarvitaan enemmän suppeaa erikoisosaamista entistä laveammalla tehohoidon kentällä.

Kari Saarinen

Tohtori, juopporemmi ja taskurotta

John Steinbeckin (1902-68) koko tuotannon keskeinen teema on inhimillisyys eri muodoissaan. Lukuisia seikkailuja kokenut ja erilaisia ammatteja ennen kirjailijanuraansa kokeillut Steinbeck osasi nähdä maailman monesta eri näkökulmasta. Vakavien ja vasemmistolaisittain latautuneiden teosten ohella Steinbeck hallitsi myös irrottelevan huumorin keinot esittää elämän monimuotoisuutta, Hyvien ihmisten juhla ja Torstai on toivoa täynnä ovat lajityyppinsä eliittiä: pienten ja näennäisesti mitättömien tapahtumien kautta peilautuu moni hyvin merkityksellinen asia.

Juha T. Laine

Absurdilla huumorilla totalitarismia vastaan

Ihmisten perusoikeuksien rajoittaminen aiheuttaa aina vastareaktion. Missä tahansa sananvapautta pyritään rajoittamaan syntyy väistämättä tapoja ja salakieliä vallitsevan järjestelmän kritisoimiseksi. Muutoksen aikaansaamisessa huumori on osoittautunut miekkaa tehokkaammaksi aseeksi, diktaattori ei pelkää mitään niin kuin naurunalaiseksi joutumista ja asemansa kyseenalaistamista. Tavallinen kansa on tiennyt tämän aina, ketkään muut eivät ole keksineet useampia neuvostovastaisia vitsejä kuin venäläiset. Jos arki on silkkaa tragikomediaa, saadaan huonosta WC-paperistakin tai sen puutteista huumorilla siedettävää. Puutteiden esittäminen julkisilla forumeilla saattaisi aiheuttaa vaikeuksia, naapurille vitsailu vielä sallitaan, vaikka naapureista lopulta muodostuu eksponentiaalisesti kasvava miljoonien joukko, jonka voimaa ei voi ylenkatsoa. Mihail Bulgakov ja Gabriel Garcia Marquez ovat kirjoissaan käyttäneet juuri tätä metodia, luoneet viihdyttävän sekasotkun absurdeja tapahtumia ja piilottaneet sekaan viitteitä ja symboleja aidoista epäkohdista. Molempien kirjalliset maailmat ovat hulluja mutta kun niitä peilaa todellisen maailman hulluuteen, kysymyksiä alkaa heräillä.

Juha T. Laine

Bergenin filosofinen poliklinikka esittäytyy

Paikka: Biomedicum, Haartmaninkatu 8, Seminaarihuone 3, P-kerros

Genetiikka siirtyy geenivirheiden kartoituksesta tautien hoitoon

Perinnöllisyyslääketieteen oppikirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1998 ja toinen 2002. Kun lukee nyt ilmestynyttä kolmatta painosta, havaitsee helposti alan nopean ja valtavan kehityksen. Painopiste on paljolti siirtynyt geneettisten tautien kuvauksista niiden syiden usein hyvinkin perusteelliseen analyysiin. Enää ei ole nähty aiheelliseksi edes geenien ja DNA:n rakenteen esittelyä, koska voidaan katsoa, että tämän kirjan käyttäjät jo hallitsevat tällaiset perusasiat. Teoksen ensimmäinen luku käsitteleekin nyt geenien toiminnan säätelyä, mihin koko genetiikan polttopiste useiden genomiprojektien valmistuttua on siirtynyt.

Petter Portin

Muistihäiriöistä on paljon muistettavaa

Peräti 74 kollegaa on istahtanut työstämään laajan käsikirjan muistihäiriöistä ja dementiasta. Kirjoittajakollegioon mahtuvatkin lähes kaikki aiheeseen tarkimmin perehtyneet suomalaiset tutkijat ja opettajat. Tuloksena on ajankohtaistettu ja yksityiskohtaisen laaja toinen painos kustantajan aikaisemmasta saman aihepiirin oppikirjasta. Runsaasti tuoretta tutkimustietoa ja ennen kaikkea uusia näkökulmia on voitu sisällyttää tähän teokseen.

Reijo Tilvis

Työterveyshuollon oppikirja päivitetty

Työterveyshuolto-kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2003. Nyt valmistuneeseen toiseen painokseen on lisätty työeläkejärjestelmän kuvaus ja globalisaatiota koskeva luku. Siihen on lisäksi tehty ajankohtaistamisen edellyttämiä muutoksia. Kuvia, taulukoita ja kaavioita on uudistettu onnistuneesti. Uudet värit ja taitto miellyttävät silmää. Työterveyshuollon aakkoset mahtuvat 299 sivulle. Sen ovat toimittaneet kolme alan ehdotonta asiantuntijaa ja toimittajien käden jälki näkyy paitsi hyvässä toimitustyössä, myös monissa erinomaisissa artikkeleissa.

Helena Aatsinki, Rea Lagerstedt