Ettei jäisi sanomatta

Puhuminen on arkinen toiminto, niin arkinen, että se voi harhauttaa ajattelemaan että sen häiriötkin ovat vain puhehäiriöitä, irrallaan muista toiminnoista. Tai sitten puhuminen liittyy korkeampiin aivotoimintoihin, jotka ovat mystisiä ja eksaktin tutkimuksen ulottumattomissa. Kummankin oletuksen seurauksena saattaa olla, että viivästyneeseen tai keskiverrosta poikkeavaan puheen kehitykseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Marja Asikainen

Viimeinkin suomenkielinen kirurgian oppikirja

Suomenkielinen kirurgian oppikirja on viimeinkin ilmestynyt. Kirurgia-kirja kattaa kaikki kirurgian erikoisalat. Kirjassa on pyritty esittämään kaikki se kirurgian tieto, mitä yleislääkäriltä sekä kaikilta kirurgeilta peruskoulutuksen osalta vaaditaan. Kirja on tehty ensisijaisesti lääketieteen opiskelijoille sekä kirurgiaan erikoistuville, mutta soveltuu myös yleislääkäreille, kirurgisille sairaanhoitajille ja perusteoksena kaikille sairaanhoidon ammattilaisille.

Juha Niinikoski

Paljon löytyy ihmisestä mitattavaa

Kyseessä on paino- ja kuvateknisesti korkealaatuinen ja selkeälukuinen helposti taskuunkin mahtuva yli 300-sivuisen teoksen ensipainos. Kolmessa (!) lyhyessä esipuheessa todetaan kirjan kokoavan suuren määrän mittaustietoa yksiin kansiin, tietoa, jonka etsiminen laajemmista oppikirjoista voi olla työlästä. Tekijät suosittavat kirjaa kaikille kaikututkimuksia tekeville, niin opiskelijoille kuin edenneillekin, lähdeteokseksi.

Tapio Vehmas

Potilasvahinkolaista uusi teos

Pohjoismaista ensimmäisenä potilasvahinkolaki tuli voimaan Suomessa 1.5.1987. Tällöin irrottauduttiin tuottamuksesta korvauksen saamisen edellytyksenä, mikä saattoi edellyttää oikeuskäsittelyä. Vakuuttamisvelvollisuus alkoi koskea kaikkia terveydenhuollon laitoksia ja ammattihenkilöstöä, ei siis vain lääkäreitä. Julkisella sektorilla sairaanhoitopiirit ja valtion laitokset ovat myös velvollisia ottamaan vakuutuksen.

Ahti Tarkkanen

Materialismin klassikosta avautuu uoma nykyaikaan

Julien Offray de La Mettrie (1709-51) oli ranskalainen lääkäri, joka tyytymättömänä aikansa metafysiikan leimaamaan opetukseen paneutui kuuluisan Boerhaaven johdolla empiiriseen lääketieteeseen Leidenissä. Sairastuttuaan sotilaslääkärinä keltatautiin hän sai uusia ajatuksia ajattelun fyysisistä edellytyksistä. Kollegansa tämä kyvykkäänä kliinikkona tunnettu ajattelija suututti asettumalla kokemusperäistä tiedettä metafysiikan sijaan vaatineiden kirurgien kannalle. Hänestä tuli metafysiikkaa ja uskontoa vastaan polemisoiva valistusfilosofi, jonka kirja Ihmiskone (L'Homme Machine, 1747) yritettiin hävittää polttamalla. La Mettrie joutui parjauskampanjan kohteeksi ja jäi pitkäksi aikaa unohduksiin.

Hannu Lauerma

Lääketieteen filosofiaa suomalaisvoimin

Katolinen Isä William Stempsey on filosofian professori Holy Cross Collegessa Yhdysvalloissa; ennen filosofiksi ryhtymistään hän oli patologi. Professori Pekka Vuoria esitti Stempseylle kirjan kirjoittamista lääketieteen filosofiasta. Kirjoittajakunta laajeni, ja nyt on ilmestynyt pääasiassa suomalais-walesilaisena yhteistyönä Philosophy for medicine. Sen kustansi arvostettu Radcliffe Medical Press Oxfordissa. Kirjassa on kymmenen 10-20 sivun kirjoitusta lääketieteen filosofiasta eri näkökulmilta.

Risto Koskinen

Näyttöön perustuva silmätautioppi

Näyttöön perustuva lääketiede, Evidence-Based Medicine (EBM) on muodostunut nykyajan mantraksi, jota hoetaan kokouksissa, sitä opetetaan ja siitä kirjoitetaan. Kunnat haluavat maksaa vain näyttöön perustuvia hoitoja, ja asia on ollut esillä myös kansallisessa terveysprojektissa. Alan innokkaimmat edustajat toimivat ikään kuin lääketieteessä ei olisi aikaisemmin tieteellistä näyttöä otettu huomioon.

Ahti Tarkkanen

Sepelvaltimotauti ja tutkimuksen kaupallistuminen

Ateroskleroosia voidaan ehkäistä elämällä viisaasti. Kuitenkin ruoka, jota viisaat välttävät joutuu vähemmän viisaiden ihmisten vatsaan, ja taudin eteneminen jatkuu. Ongelma, joka viime vuosisadan lopulla saatiin jossakin määrin kuriin korkean elintason maissa, lisääntyy nopeasti kehitysmaissa, jotka noudattavat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa omaksuttua maatalouspolitiikkaa. Sepelvaltimotaudin yleistyminen liittyy teollistumiseen, maatalouden lisääntyneeseen kapasiteettiin tuottaa maitoa ja lihaa ja vähentyneeseen tarpeeseen käyttää lihaksia fyysiseen aktiivisuuteen. Maanviljelijät ympäri maailmaa raivaavat lisää peltoa ja tuottavat viljaa, ei ihmisten ruoaksi, vaan syötettäväksi karjalle, joka palauttaa vain 10 % syötetystä energiasta maitona ja lihana ihmisten ruokavalioon. Heikkotehoinen elintarviketuotanto perustuu lisääntyvässä määrin fossiilisten polttoaineiden käyttöön, metsien hävittämiseen ja maaperän kuluttamiseen. Meidän on kehitettävä poliittista tahtoa suojelemaan luontoa, elinympäristöämme ja ihmisten terveyttä.

Antti Aro

Inhimillinen ja liberaali lukupaketti naisen seksuaalisuudesta

Kari Heusala on sujuvakynäinen fysioterapeutti, joka vastaa Helsingin Sanomissa lukijoiden seksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin. Hän on julkaissut letkeälukuiset tietopaketit sekä naisen että miehen seksuaalisuudesta. Naisen seksuaalisuus -kirjassa on inhimillinen ja liberaali, paikoin humoristinenkin, naisen kokemusmaailmaan eläytyvä ote. Mikään syväpsykoloinen luotaus kirja ei kuitenkaan ole, sen näkökulma on varsin käytännönläheinen ja paikoin vähän pinnallinenkin. Näistä syistä se on helppolukuinen sellaisellekin, jolta puuttuu perustietoa seksuaalisuuteen liittyvästä anatomiasta, fysiologiasta ja psykologiasta. Heusala keikauttaa monia aiheeseen liittyviä tabuja ja tuo iloa konkreettisilla vinkeillään seksielämänsä kehittämisestä kiinnostuneille.

Päivi Hietanen

Hoitoetiikasta monipuolisesti

Etiikalla on jo pitkään ollut vankka asema hoitotyön ja hoitotieteen koulutuksessa maassamme. Tätä koulutusta tukemaan on nyt ilmestynyt laaja oppikirja, jonka ovat kirjoittaneet Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi ja Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen hallinnon yliassistentti Maritta Välimäki, kumpikin ansioituneita etiikan tutkijoita ja opettajia. Luvun etiikan teorioista on kirjoittanut filosofian tohtori Arto Repo.

Pekka Louhiala

Havainnollisesti kuvitettu patologian opas

Arvosteltava kirja on leikkauspreparaattien käsittelyopas, jonka toinen painos on nyt kyseessä. Ensimmäisen painoksen ilmestymisestä on kulunut seitsemän vuotta, ja vanhojen vakiintuneiden menetelmien lisäksi patologia on rikastunut uusilla tutkimusmenetelmillä. Molekulaarisen geneettisen analyysin yleistyminen on asettanut uusia vaatimuksia koskien tutkimusmateriaalin keräämistä ja säilyttämistä. Uudessa painoksessa annetaan ohjeita kudosten keräilyyn ja säilyttämiseen molekulaarisen genetiikan analyysitarpeisiin ja myös transplantaation yhteydessä tuleviin erikoiskysymyksiin.

Judit Mäkinen

Uusittu pediatrisen tehohoidon käsikirja

Pediatrisen tehohoito-oppaan kolmas painos on ilmestynyt edeltäjiinsä verrattuna merkittävästi uudistuneena ja myös uuden nimen saaneena. Koska neonatologisesta tehohoidosta on nyt olemassa oma käsikirjansa, on vastasyntyneisyyskauteen liittyvät tehohoidon erityispiirteet voitu jättää käsittelemättä ja kirja on entistä paremmin keskittynyt palvelemaan omaa käyttäjäryhmäänsä: pediatrisia tehopotilaita hoitavia lääkäreitä.

Outi Tammela

Farmakologian oppi- ja käsikirja

Kliininen farmakologia ja lääkehoito on sekä oppikirja että käsikirja. Se on kliinisiä sovelluksia esille tuova kirja, jossa lääkehoito tuodaan esille muutenkin kuin lääkeaineiden ominaisuuksista kertomalla. Kirjan rakenne on looginen; aloitetaan farmakokinetiikasta ja lääkeaineiden haitallisista yhteisvaikutuksista, josta siirrytään lääkehoidon erityiskysymyksiin, kuten lapset, vanhukset, raskaanaolevat, imettävät. Ensimmäinen osa kirjasta päättyy kappaleeseen Lääkkeen rationaalinen valinta, jossa on kerrottu käytännössä hyväksi koettu lähestymistapa lääkeaineiden viidakosta selviämiseksi - oma henkilökohtainen lääkevalikoima. Kun se on muotoutunut, on helpompi arvioida uusia lääkeaineita, kun niitä otetaan käyttöön.

Raimo K. Tuominen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030