Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

Terveydenhuollon maksuja yritetään pitää kohtuullisina maksukatoilla. Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen katto on 633 euroa ja lääkekulujen 672, 70 euroa vuodessa. Huonolla onnella voi siis joutua maksamaan terveydenhuoltomenoina yli 1 300 euroa vuodessa. Yksi SATA-komitean tehtävistä oli laatia ehdotus näiden maksukattojen yhdistämisestä. On itse asiassa kolmaskin katto matkakuluille, mutta tämä jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Osmo Soininvaara

Erityiskorvattavat lääkkeet ja maksukatto

Erityis­korvattavuuden ajatuksena on taata, etteivät kroonista sairautta sairastavan lääkkeet tule kohtuuttoman kalliiksi, mutta eikö maksukatto ajaisi saman asian? Voisimme alentaa maksukattoa, jos erityiskorvattavuudesta luovuttaisiin, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Laihdutuslääkkeiden requiem

Laihdutuslääkkeet tuntuvat olevan aivan erityisen huono-onnisia, sillä muissa indikaatioryhmissä tuskin on tapahtunut niin paljon epäonnistumisia jo lääkkeen tultua markkinoille.

Lohduttajan kädenojennus on totta

Me kaikki tiedämme sen ihmistyypin. He saavat pelkällä hein sanomisella uskomaan että kaikki käy hyvin. Jo lapsena he olivat niitä jotka kantoivat toisten koulureppuja. Teini-iässä he huolehtivat, ettei kukaan sammunut pakkaseen. He siivosivat muiden oksennukset ja ajattelivat, että lastenrattaiden auttaminen ulos bussista on juuri heidän tehtävänsä. He päätyvät usein töihin sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Jostain syystä he ovat yleensä hoitajia, harvoin lääkäreitä. Ehkä siksi, ettei heidän ainevalintansa lukiossa ollut pitkä fysiikka. Kutsun heitä lohduttajiksi. Heillä on kykyä oivaltaa potilaan pelko ja asettua sen kokoiseksi. He hoivaavat mutta eivät holhoa. Heidän olemuksensa voisi tiivistää yhteen eleeseen, kädenojennukseen. Heidän toimintatavalleen on myös sana: kohtaaminen.

Riikka Pulkkinen

Valeammatissa

Valesiivooja Vishnun papereista olisi voinut pienellä perehtymisellä huomata, että kyseessä on väärennös. Puuttuihan CV:stä hänen työhaastattelussa mainitsemansa pohjakoulutus: MD, PhD.

Indikaattorit onko tietoa?

Valitettavan usein terveysindikaattorit eivät läpäisisi tieteellistä seulaa niin epämääräisiä ne ovat ja usein standardoimattomia.

Hidasta vuotta 2010

Omaa tärkeyttään tehostaakseen moni ihminen järjestää elämäänsä kiirettä, tiuskii ympärilleen työn paljoutta päivitellen. "Minulla on nykyään niin kova kiire, että en ehdi mihinkään", sanotaan aivan yleisesti. Uskotaan vankasti, että kiire ehdottomasti kuuluu aikamme luonteeseen. Ikävintä on, että kiire on kuin kulkutauti: ihminen tartuttaa sen toisiinkin. Eikö sitten kiire olekaan hyväksi? Tullaanko rauhallisemmin ottein yleensä toimeen kilpailun kiristyessä inhimillisen elämän kaikilla aloilla?

Pertti Saloheimo

Ihmisen ja maapallon rajat

On historiallista näyttöä siitä, että lääkärit voivat olla muutoksentekijöitä ja että he voivat edistää kansainvälisiä hyviä hankkeita. Kaikki hiilijalanjälkeä pienentävät toimet edistävät myös terveyttä, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Lääkäri pulassa Karkkilassa

Lääkärinä luulee tietävänsä jotain ihmisestä, ja kollegan lääkäriyden kyseenalaistaminen ei tule edes kyseeseen, kirjoittaa LL Terhi Lohela. Karkkilan terveyskeskuksessa aiemmin työskennellyt Lohela kuuli viime viikolla, että tuolloinen työtoveri oli paljastunut valelääkäriksi.

Miehistä ja sydämistä

Brittitutkijoiden review-artikkeli antaa uutta tietoa siitä, miten miehet kokevat sydänsairautensa. Tällä on puolestaan merkitystä prevention ja hoidon suuntaamisessa, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.

Kauhajoen komisario sai hellän kohtalon

On perusteltua kysyä, saiko Pekka Lantto oikeudenmukaisen kohtelun. Lanton tapaus tuli julkisuuteen 2003 ja alimman oikeuden ratkaisu siis noin seitsemän vuotta sen jälkeen. Tämän ajan hän on saanut istua julkisuuden modernissa kaakinpuussa, kirjoittaa Heikki Pälve

Toive Joulupukille: anna päättäjälle hyvä, lämmin tiedenäkemys

Olisiko hyvä tiedeministeri sittenkin henkilö paikallaan, kysyy Heikki Arvilommi.

Syntynyt selviytyjäksi

Pienen pojan syntymäpäivillä 3-vuotias vieras potki 1-vuotiaan vieraan nurkkaan, löi 2-vuotiasta päivänsankaria, ja istui muun ajan keräämässä talon lelut itselleen omiin leikkeihinsä. Tämä ei ole ennen kuulumatonta, 3-vuotiaalle voi sattua huono päivä. Huomiota herätti äidin käytös. Hän ei eleelläkään hillinnyt poikaansa. "Syntynyt selviytyjäksi" kertoi hänen pieni hymynsä, kun hän katseli pojan mellastusta.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Syntynyt selviytyjäksi

Nykyaika on hukannut tajun siitä, miten käyttäytyy selviytyjä ja milloin puhutaan aggressiosta, kirjoittaa Liisa Keltikangas-Järvinen.

Status praesens who cares?

Kohdennetun statuksen tekemättä jättäminen oireiselta potilaalta on anteeksiantamatonta, kirjoittaa Robert Paul.

Sigistä ja laimintaa

Trinidadin ja Tobagon sairaalalaitos sai alkunsa hyväntekeväisyydestä samaan tapaan kuin muuallakin maailmassa. Rikkaat lääkärit tulivat vapaa-ajallaan parantelemaan köyhiä silkasta säälistä.

Terhi Heinäsmäki

Katoavaa vastuuta etsimässä

Valmistelijoilta tuntuu mopo karanneen, kun diagnoosia edellyttäviä lääkkeitä haluttaisiin siirtää hoitajan määrättäviksi. Uuden lääkityksen määrääminen on yhä lääkärin työtä, kirjoittaa Risto Ihalainen.

Sielunhoitoa ja psykoterapiaa

Sairaalapappeuden instituutiota kelpaisi pohtia potilaan, hoitotiimin, kirkon ja uskonnonvapauden kannalta. Mitkä ovat sairaalapapin aseman perusteet? kysyy Veronica Pimenoff.

Köyhän sydän

Lapsuuden nälkiintyminen ja vajaa ravinnonsaanti ovat yhteydessä jälkipolvien sairastavuuteen, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.

Sielunhoitoa ja psykoterapiaa

Mooseksen, Kristuksen ja Muhamadin uskon leimaamissa kulttuureissa parantajan, tuomarin ja papin rooli kuuluivat pitkään samalle henkilölle, joka usein saavutti myös poliittisen johtajuuden. Nykyään jotkut suomalaiset poliitikot kuuluvat hakeneen elämyksiä käymällä syöttämässä vanhuksia pitkäaikaisosastoilla, juristit eivät sekaannu suomalaisiin hoitoihin siten kuin pohjois-amerikkalaisiin, mutta luterilainen papisto on terveydenhuollon laitoksissa jatkuvasti läsnä.

Veronica Pimenoff