Kuoleman todellisuus

ELÄMÄN PÄÄTTYESSÄ:

Juha Hänninen

Surusta ei voi selvitä – surussa kyllä

SURUN SYLISSÄ:

Jaakko Seikkula

Terve mieli kaipaa lähiluontoa

Ihmisten rakasta arkiympäristöä muutetaan ja tuhotaan päivittäin, kirjoittaa Tiina Raevaara.

Tiina Raevaara

Ja sitten hän ottaa esiin Einsteinin aivot

Luennoitsija tarjosi meille unohtumattoman kokemuksen, kirjoittaa Ulla Järvi.

Ulla Järvi

Vain pahimmat sadistit

Olemme vaarallisen taipuvaisia tekemään mitä meiltä odotetaan, kirjoittaa Jussi Valtonen.

Jussi Valtonen

Ebolaepidemia kyläyhteisöjen näkökulmasta

EBOLA. HOW PEOPLE´S SCIENCE HELPED END AN EPIDEMIC. Paul Richards. Zed Press 2016. Sivuja 180.

Vappu Taipale

Rutto ei ole ­poistunut keskuudestamme

RUTTO. Lena Huldén, Larry Huldén, Kari Heliövaara. LIKE 2017. Sivuja 335.

Heikki Vuorinen

Elefantin jalka hiiren hännällä

Avaammeko suumme silloin, kun työtoveri tarvitsee meitä? kysyy Päivi Hietanen.

Päivi Hietanen

Mielenterveyden ammattilaiset antiikissa

Antiikin maailmassa mielenterveyden asiantuntijoina esiintyivät toisaalta lääkärit ja toisaalta filosofit. He eivät kuitenkaan kilpailleet keskenään. Lääkärit hoitivat kehollisia tiloja, jotka vaikuttivat haitallisesti mieleen tai sieluun. Filosofit taas hoitivat sielua. Sanaa psykiatria (psykhe, sielu ja iatros, lääkäri) ei antiikissa tunnettu, sillä se on muodostettu vasta 1800-luvun alussa muinaiskreikan mallin mukaisesti. Mutta kun antiikissa puhuttiin sielun lääkäreistä, tarkoitettiin filosofeja, sielunelämän ammattilaisia, joiden lääkkeitä ja instrumentteja olivat filosofiset argumentit.

Kulttuurin moniottelija uskoo musiikin voimaan

LT, FM Antti Hernesniemeä voi syystä kutsua kulttuurin monitoimi­mieheksi, sillä hän soittaa pianoa, laulaa, säveltää, maalaa ja kirjoittaa. Hän on pitänyt taidenäyttelyitä ja musiikkiesityksiä runoilijoiden ja omien tekstiensä pohjalta.

Ulla Toikkanen

Pääsykokeita vai ylioppilaskirjoituksia?

1970-luvun alussa tiedekuntasihteeri Ulla Mansikkamäki pyysi minua, uutta assistenttia, avuksi ajamaansa uudistukseen: humanistiseen tiedekuntaan pitäisi päästä myös pelkällä pääsykokeella. 2/3 paikoista jaettiin ylioppilastodistuksen ja 1/3 ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen yhteispistemäärän nojalla. Silloinkin ylioppilastodistus ratkaisi. Jos arvosanat uupuivat, kokeen maksimipisteetkään eivät auttaneet. Mansikkamäen huoli oli, että tiedekunnasta loppuvat pojat. Psykologiaa lukemaan ei yhtenä vuonna päässyt yhtään poikaa, ja seuraavana vain yksi, vaikka hakijoissa heitä riitti. Vastustus oli vankka, sanakäänteet samat kuin nyt. Vastarinta murtui, kun yhä useammasta oppiaineesta katosivat pojat. Ulla muistuu nyt mieleeni; ehkä yhdessä pohtisimme, että kiertävätkö kaikki uudistukset lopulta kehää.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Nainen oli vuosisatoja vain epä­täydellinen mies

NAISEN RUUMIIN HISTORIA.

Merja Metsä-Heikkilä

Oodi kiihkolle

IHANA KIIHKO.

Leena Väisälä

"Ettekö te päräyttävämpään kykene?"

Lääketukun ja länsimetron sähköhäiriöt ovat vain alkusoitto, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.

Mikko Lehtovirta

Ikuinen peilivaihe

Useimmiten projektion kohtaa, hävettävää myöntää, oma äitini, kirjoittaa Riikka Pulkkinen.

Riikka Pulkkinen

Miten välitän tietoa graafisesti

TIETO NÄKYVÄKSI. Informaatio-muotoilun perusteet. Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo. Aalto yliopiston julkaisusarja 2016. Sivuja 384.

Pertti Mustajoki

Tieteellisellä maailman­kuvalla huuhaata vastaan

VOIKO SE OLLA TOTTA? – Skeptisiä näkökulmia nykymenoon. Tiina Raevaara (toim.). Ursa ry 2017. Sivuja 227.

Sonja Sulkava

Vapaus tuhota itsensä ja muut

Alkoholistin lapselle tehdään selväksi, että hän jää aina toiseksi, kirjoittaa Sirpa Kähkönen.

Sirpa Kähkönen

Veteraaniurheilijan vammoista

Veteraaniurheilija (athleta veteranus) kohtaa harjoitellessaan ja kilpaillessaan erilaisia ongelmia kuin nuori. Veteranus oli Rooman armeijassa täysin eli 20–30 vuotta palvellut sotilas. Nykypäivän urheilija alkaa olla veteraani 35 ikävuoden jälkeen, mutta harrastus ja kilpaileminen jatkuvat usein vanhukseksi asti (athleta senex). Nykyään vanhemmalla iällä on yleistä kuntoilu (exercitatio corporis). Suosittu kuntoilupaikka on kuntosali (palaestra). Ehkä yleisin kuntoilumuoto on hölkkä (subsultim decurrere).

Kuntoutuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa

PUHETERAPIA – VUOROVAIKUTUS MUUTOKSEN VÄLINEENÄ.

Ilona Autti-Rämö