Minä, Mannerheim ja maalaisjärki

Olen viettänyt kesää kiinnostavassa herraseurassa, lueskellen leppeinä kesäiltoina Carl Gustav Emil Mannerheimin ja Tapani Kiminkisen teoksia. Äkkiseltään heillä kahdella ei ole paljoakaan tekemistä toistensa kanssa. Kuitenkin molemmat liittyvät ajankohtaisiin poliittisiin kansanomaisuutta käsitteleviin yhteyksiin sekä laajempiin kulttuurisiin käsityksiin kansasta ja ajattomaan ongelmaan pääsystä sen sydämeen. Mannerheim kirjoittaa nuoruutensa kokemuksista Japanin sodasta, johon hän osallistui tsaarin upseerina. Nuoren miehen mietteisiin jäi merkillinen kokemus vihollisen sotaväen yhtenäisyydestä, joka teki uudenlaisen ja voitokkaan sodankäynnin mahdolliseksi. Mannerheimin elämänkysymykseksi jäi tuollaisen yhtenäisyyden ymmärtäminen ja tavoittaminen.

Marja-Liisa Honkasalo

Nuori lääkäri arvostaa perhe-elämää

Perhe-elämän ja vapaa-ajan merkitys lääkärien elämässä ja arvostuksissa on kasvanut, osoittavat Lääkäri 2008 -tutkimuksen tulokset.

Tämä kirja muutti minua lääkärinä

Kysymys, pitäisikö lääkärien lukea muutakin kuin lääketieteellistä kirjallisuutta, on yli sata vuotta vanha. Jäljet johtavat kanadalaissyntyiseen Sir William Osleriin (1849-1919), joka julkaisi ensimmäisen listan lääkäreille suositeltavista humanistisista kirjoista vuonna 1904. Sittemmin on julkaistu jopa kirjoja, joissa esitellään lääkäreille sopivaa kaunokirjallista luettavaa. Meillä Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko ylläpitää Lux Humana -kokoelmaa, joka palvelee tätä tarkoitusta.

Pertti Saloheimo, Maira Palosuo

Edellisten sukupolvien perintö

Psykogeriatrin työ on potilaidensa henkilökohtaisen historian sovittamista lähihistorian tapahtumiin. Arvid Järnefeltin romaanissa on usean Järnefeltin kulttuurisuvun henkilön kehityskertomus sidottuna suomen kielen ja kansallisuusaatteen nousuun. Sukupolvesta toiseen kuitenkin mitätöidään edellisten sukupolvien merkitystä. Näin tapahtui myös Järnefeltien kohdalla: "Nuorista tuntuu, että elämän koko uutuus, mahti ja riemu on oikeastaan vasta heistä syntyisin - että he itse ovat uusien ihanteidensa ainoat luojat - että maailma ei ole mitään samanveroista ennen tuntenut."

Pirkko Hiltunen, LT, Oulu

Lääkärin ajatusmaailmasta

Luettuani kirjan ymmärsin, miksi lääkärit tekevät diagnostisia virheitä. Tunsin voimakkaasti, että minusta olisi saattanut tullut parempi lääkäri, jos olisin lukenut kirjan nuorena lääkärinä lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Olisin ehkä oppinut välttämään kognitiivisia erheitä, jotka lääkärintyössä vaanivat.

Pertti Mustajoki, Professori, Helsinki

Potilas-lääkärisuhteen alkulähteillä

Tauber osoittaa lääketieteen filosofiset ulottuvuudet viisaalla, humaanilla ja syvästi henkilökohtaisella tavalla. Yleisen pohdinnan rinnalla kulkevat kokemukset omalta uralta, esimerkkinä harvinainen diagnoosi, joka oli lääkärille älyn riemuvoitto mutta potilaalle katastrofi.

Pekka Louhiala, LT, Hämeenlinna

Mukaan autiolle saarelle

Kirjat ovat suoraa jatkumoa transmodernille ajattelulleni. Csikszenmihalyi sai minut jäsentämään monia asioita uudella tavalla. Kirjat rakensivat maailmankuvaani ja uskoakseni kehittivät minua siis myös ihmisenä (= neurologina). Voisin ottaa ne mukaan autiolle saarelle, ja mielellään soisin myös lasteni lukevan ne.

Anne-Maria Kuopio, LT, Jyväskylä

Myötäelämisen taitoa etsimässä

Paul Austerin kirjat ovat tarjonneet nautintoa, älyn ja tunteen leikkiä. Viime vuosien parhaita on värikäs ja humoristinen Sattumuksia Brooklynissa. Siinä hellyttävät henkilöt seikkailevat ulkoisesti melko tavanomaisella näyttämöllä kertoen tarinaa, joka kaappaa lukijan vastustamattomasti otteeseensa.

Sami Pirkola, Dosentti, Helsinki

Älyllistä keskustelua kaipaaville

Kirja, jonka luettuaan ei enää ole entisensä? Niitä ei nykykirjallisuudessa ole monta. Mutta Antti Nylén on kirjoittanut kirjan, joka muuttaa kaiken. Vähintään uskomuksen, ettei Suomessa käydä älyllistä keskustelua. Kirja antaa toivoa. Anna palaa, Antti!

Hanna Putkonen, Ll, Oulu

Lääkärin työstä silloin ennen

Emeritusprofessori Otto Wegeliuksen muistelmat Slumpens vägar on värikäs ja opettavainen lukuelämys lääkärin urasta sodassa ja sen jälkeisessä Suomessa - kannattaa kokea. Hänen määrätietoinen tutkimus-, opetus- ja kliininen työnsä Helsingissä IV sisätautiklinikan (jossa itsekin opiskelin) piirissä ja ulkomailla on vaikuttava kokonaisuus.

Antti Mäkitie, Professori, Helsinki

Kun keskusteluhoito alkoi

Standfordin yliopiston psykiatrian emeritusprofessorin ja tunnetun psykoterapeutin Irvin D. Yalomin romaanissa When Nietzsche wept sukelletaan psykoanalyysin alkujuurille. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun Wieniin, jossa Josef Breuer kehittää Friedrich Nietzschen ahdinkoa helpottaakseen ennenkuulumattoman keskusteluhoidon. Fiktion ja faktan taidokas kudelma tarjoili mieleenpainuvan lukuelämyksen. Kirjan lukemisen jälkeen, on kirjahyllyyni kertynyt muutama muukin Yalomin kirja, joista löytyy ammennettavaa omaan potilastyöhön.

Yasmina Dadi, Nuorisopsykiatrian Sairaalalääkäri, Helsinki

Puolisoiden kertomus toisen sairaudesta

Ansioituneen näytelmäkirjailijan ja hänen vaimonsa kertomus viimeisistä ajoista vaikean sairauden värittämässä arjessa muistutti minua siitä, miten tärkeää on hoitaa kokonaista ihmistä perheineen eikä vain yhtä sairautta tai ruumiin osaa. Myös lääkärin sanavalinnat ovat merkittäviä, sillä jokainen lääkärin arkeen kuuluva tilanne on potilaalle ainutlaatuinen.

Silja Kosola, Koulu- Ja Opiskeluterveydenhuollon Lääkäri, Espoo

Elämä on etevä kertoja

Ruotsalainen lääkärikirjailija Alex Munthe teki elämästään jatkuvan seikkailun tai seikkailuistaan elämän. Hän hoiti vuoroin seurapiirejä, vuoroin äärimmäisen köyhiä niin Pariisissa kuin Roomassa, syöksyen välillä suurten epidemioiden ja maanjäristyksen uhreja auttamaan. Vaikuttavinta hänen kirjassaan, jonka hän ei myönnä kertovan omasta elämästään, on kuitenkin ihmisen kunnioitus, rakkaus sitä ihmisyyden rohkeutta kohtaan, joka ilmenee kaikkein vaikeimmissakin ja tuskallisissa oloissa ja tiloissa. Kirjailija ei tarvitse siihen adjektiiveja, se vain on kaikessa tapahtumisessa. Kirjan mottokin sen kertoo: et anna mitään ihmisille, jollet anna itseäsi.

Kyllikki Kauttu, Suomen Lääkäriliiton Julkaisutoimittaja (Eläkkeellä), Helsinki

Ophelia

Tietotekniikka terveydenhuollossa on kehittynyt sellaisiin sfääreihin, että tällaista parkkiintunutta terveydenhuollon työjuhtaakin alkaa heikottaa. Homma on kuitenkin vielä lapsenkengissä, meneehän työajastamme korkeintaan puolet tietotekniseen näpräämiseen. Valelääkärin erottaa kuulemma aidosta siten, että aito kohdistaa huomionsa tietokoneeseen, ei potilaaseen.

Heidi Mäkinen

Ophelia

Jo kolme tuntia sairaalaan saapumisen jälkeen lääkäri tapaa ihka oikean potilaan.

Indusvirran laakson lääketiede

Aleksanteri Suuren retki itään pysähtyi Indusvirran rannoille luoden samalla kontaktin vanhaan kulttuuriin, jolla jo 4 000 vuotta eaa. oli ollut tiiviit yhteydet muun muassa Arabian niemimaalle.

Psyykkinen ensiapu - kansalaistaito

Suomen Punainen Risti on vuosien mittaan ollut keskeinen ensiaputoiminnan kehittäjä, mutta täysin kotimaiseen aineistoon perustuva kaikille auttajille tarkoitettu psyykkisen ensiavun opas on toistaiseksi puuttunut. Yhteistoiminnassa Duodecimin kanssa on nyt julkaistu opas, joka on tarkoitettu tekijöiden mukaan oppikirjaksi henkisen tuen kursseille, ensiapukursseille, itseopiskeluun ja psyykkisen ensiavun taitojen ylläpitoon, mutta myös käsikirjaksi psyykkistä ensiapua edellyttäviä tilanteita varten. Kirjoittajien mielestä psyykkinen ensiapu on kansalaistaito, joka kuuluu auttamiseen yhtä luonnollisena osana kuin fyysinen ensiapu.

Matti Ponteva

Positiivista otetta kasvatukseen

Ben Furman tunnetaan Suomessa parhaiten televisio-ohjelmastaan ja Radioterapeutti-ohjelmasta, mutta terapiatyön lisäksi hän on tehnyt pitkään uraa myös ratkaisukeskeisen psykoterapian kouluttajana. Muksuoppi on lapsille suunnattu ratkaisukeskeisen terapian muoto, jonka avulla lasten ongelmat muutetaan opeteltaviksi taidoiksi. Muksuoppi-niminen kirja näki päivänvalon jo 2003, ja siksi uuden kirjan alaotsikko on hieman harhaanjohtava.

Silja Kosola

Vuorovaikutuksen vaikeus

"Perinteinen pomo uhkaa Suomen kilpailukykyä. Mikromanagerointi ja tiukka raportointi jäädyttävät tekemisen. Menestyksen vaatima innostus ei synny, jos työntekijä joutuu tekemään työtään lyhyessä lieassa." Näin pohtii Yleisradion entinen toimitusjohtaja, SDP:n nykyinen puoluesihteeri Mikael Jungner.

Harri Vainio

Vuorovaikutuksen vaikeus

Miksi vuorovaikutus, avoin keskustelu ja hyvän työilmapiirin luominen on niin vaikeaa?, kysyy Harri Vainio.