Minkä Cannesiin jättää, sen edestään löytää

Myötäelin vahvasti tätä aihealueeltaan näennäisesti kaukaista menestystarinaa, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Anu Wartiovaara

Insania

Poikkeavaa käytöstä on aina epäilty sairauden oireeksi. Toleranssi siihen on vaihdellut eri kulttuureissa eri aikoina.

Tilastollista analyysiä pintaa syvemmältä

MIKKO KETOKIVI: TILASTOLLINEN PÄÄTTELY JA TIETEELLINEN ARGUMENTAATIO. Gaudeamus 2015 (2. painos).

Anssi Auvinen

Mitä löytyy nerouden lähteiltä?

NEROUDEN LÄHTEILLÄ. SUURTEN SÄVELTÄJIEN HAURAS ELÄMÄ. Jari Sinkkonen. WSOY 2015.

Ilpo Lahti

Osaako se skaalata?

Mikään uusi konsepti ei ole mitään ellei se skaalaudu, eikö niin. Tämä sanotaan pokerinaamalla ja sanomista seuraa noin 0,5 sekuntia pidempi tauko kuin muussa keskustelussa.

Mikko Lehtovirta

Psyko­analyyttisiä näkökulmia lapsen ­kehitykseen

Kirja lisää ymmärrystä lasten psykoanalyyttisen psykoterapian perusteista ja siitä miksi se on edelleen hyvä hoito lasten psyykkisissä ongelmissa.

Merja Kaleva

Kliinikon katse

Lääkärit ja kirjailijat ovat hyviä puhekumppaneita, koska molemmissa ammateissa tähdätään pinnan alle.

Sirpa Kähkönen

Historian pelko

Kolmevuotias poikani kysyi minulta yhtenä päivänä, pelkäänkö leijonia. "En", vastasin mielestäni totuudenmukaisesti. "No, entä hirviöitä? Kummituksia?" Alkoi hymyilyttää: "Kummituksiin ja hirviöihin en usko, joten niitä minun ei tarvitse pelätä." Poika selvästi kiinnostui: "Joo, ja minä en usko leijoniin! No mitä sinä äiti sitten pelkäät?"

Sohvi Mäntykoski

En osta, siis olen

Kollega lahjoitti minulle taiteilija Ilkka-Juhani Takalo-Eskolan kirjan Sammallautturi. Se ilmestyi vuonna 1995, siis pari vuotta edellisen laman päättymisen jälkeen. Laman aikana tietenkin puhuttiin rahasta, erityisesti sen puutteesta. Siitä puhutaan edelleen, maailma ei ole 20 vuodessa muuttunut miksikään.

Johannes Enroth

De coitu

Kliinikko joutuu usein tekemisiin seksin sekä iloisten että ikävien seurausten kanssa. Niinpä lääkärin lienee paikallaan olla ainakin auttavasti jos ei kiitettävän harrastuneestikin perillä siitä, minkälaista seksiä ihmiset harrastavat. Kun nämä asiat toisaalta ovat puheenaiheina kovin herkkiä ja vaikeita ja aiheuttavat kanssakeskustelijoissa jopa ilmeisiä tulehduksen merkkejä kuten punastumista (rubor) ja turpeutta (tumor), saattaa olla syytä kollega S.F.:n tavoin etäännyttää asioita hieman kertomalla niistä latinaksi.

Tuore näkökulma Aleksis Kiven mielenterveyteen

Nyt ei auta pelko eikä vapistus. Aleksis Kiven terveydestä, kirjeistä, unista ja seitsemästä veljeksestä. Jukka Aaltonen, Ilpo Lahti, Jouko K. Salminen (toim.). Taitto ja valokuvat Juha Lukala. Turun Aleksis Kivi -kerho ry, Turku 2015.

Johannes Lehtonen

Olen sulle vähän aikaa hän

Psykoterapeuttinen hoitosuhde. Marko Lindberg, Olavi Louheranta, Kati Mustonen, Olli Salo ja Jaakko Stenius. Kustannus Oy Duodecim 2015.

Anneli Larmo

Rakkaudesta olennaiseen

Mitä pitäisi tapahtua, että Tanskan malli voisi toteutua Suomessa?

Hanna Nohynek

Norsunluutornit romahtivat jo

Nykyjulkisuuden pelisääntöjä on opeteltava, ei suinkaan kaihdettava, kirjoittaa Ulla Järvi.

Ulla Järvi

Koiran koulussa

Koiran turkki imee määrättömästi kyyneleitä, kirjoittaa Miila Halonen.

Miila Halonen

Humanismin ylistys

Hallitus haluaa panostaa tekniikan ja luonnontieteiden opetukseen, mutta mitä olisi lääketiede ilman historiaansa, filosofiaansa, etiikkaansa, sosiologiaa ja kulttuurien ymmärtämistä?

Pertti Saloheimo

Antiikin obstetriikkaa

Kätilö on latinaksi obstetrix. Sana juontuu latinan verbistä ob-stare, seistä vastassa. Kätilöä merkitsevästä sanasta on johdettu synnytysoppia merkitsevä termi obstetrica, josta puolestaan tulee suomeen sana obstetriikka.

Terveyttä ja pitkää ikää keskiajalla

TERVEYS KESKIAJAN LÄÄKETIETEESSÄ. Timo Joutsivuo. SKS, Helsinki 2015.

Heikki S. Vuorinen

Tienraivaajien helmoissa – ensimmäiset naiset Suomen tieteessä

NAISTEN AIKA: VALKOINEN VARIS JA MUITA OPPINEITA NAISIA

Kristiina Patja

Vaikuttavuuden säkenöivä voima

Illan pimetessä yksinäisen vuoren huipulta loisti valo, joka laskeutui himmeänä ympärillä aukeavaan laaksoon. Sen kansa oli onnekas, sillä vuorella asuvat tietäjät olivat maustaneet huipulta virtaavaa ravitsevaa puroa sivistyksen ja tiedon siemenillä. Niitä asukkaat olivat ylpeinä vaalineet ja korjanneet satoa kaikkina vuodenaikoina. Siemenet tuottivat sitä enemmän, mitä enemmän niitä rakastettiin, ja kasvaessaan ne rikastivat maaperäänsä. Kansat mertenkin takana tunsivat tuon pohjoisen laakson, jonka pienimmätkin asukkaat olivat sivistyksen kasvattamia. Siemenet loivat ympärilleen rauhaa ja tasapainoa. Vuoren kolmen uuden hallitsijan otsille oli kuitenkin laskeutunut varjo, ja he kutsuivat kansan koolle.

Anu Wartiovaara