Tautinen media

Lääketieteen ja median suhdetta kuvataan kaksiteräiseksi miekaksi. Toisaalta lääketiede tarvitsee mediaa terveysvalistukseen sekä uuden tutkimustiedon välittämiseen, mutta samalla terveyskirjoittelua on arvosteltu vääristeleväksi, skandaalinhakuiseksi ja monilta osin puutteelliseksi. Erityisesti viime vuosikymmenen aikana terveysjournalismi on kokenut suuren myllerryksen: terveyskirjoittelu on muuttunut viihteellisemmäksi ja internet sekä sosiaalinen media ovat sekoittaneet pakkaa entisestään. Myös yleisön mielenkiinto hyvinvointia kohtaan on kasvanut, minkä seurauksena nykyään jopa joka kymmenes juttu mediassa käsittelee laajasti ottaen ihmisen terveyttä.

Yasmina Dadi

Lujaa mutta huutamatta - sanan voimalla kohti ymmärrystä

Johanna Korhosen ja Jeanette Östmanin toimittama Kaikella rakkaudella - Sanoja seksuaalisuudesta ja sukupuolesta on nimensä mittainen kirja ja vieläpä hyvä sellainen. Kyseessä on vapaamuotoinen, pehmeäkantinen esseekokoelma, käteen sopiva lukupaketti, jonka julkaisu ajoittui hyvin yhteen eduskunnassa sukupuolineutraalista avioliittolaista käydyn keskustelun kanssa. Sen sisältö osuu samalla kahvipöytä-, mielipidepalsta- ja somekeskustelujen ytimeen: sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien käsitystemme suhteellisuuteen ajan saatossa.

Sami Pirkola

Homo-suvun kaksi miljoonaa vuotta

Chris Stringer on Lontoon luonnonhistorian museon johtava tutkija ja ihmisen evoluutiotutkimuksen eturivin auktoriteetti. Hänen tuore teoksensa pohtii, miksi olemme ainoa jäljelle jäänyt ihmislaji. Yksiselitteisen vastauksen sijaan Stringer tarjoaa monia selitysmalleja ja osatekijöitä. Teos juoksuttaa eteemme fossiileja ja lähisukulaisia, geenejä ja kivikirveitä halki vuosimiljoonien. Teksti polveilee pohdinnoista tarkkoihin yksityiskohtiin ja rakentuu tiivistelmäksi ihmisen rikkaasta esihistoriasta.

Sonja Koski

Allergian historiaa kovien kansien sisällä

Teos on sadas kirja sarjassa Chemical Immunology and Allergy. Kirjoittajia on peräti 63 eri puolilta maailmaa, pääasiassa kuitenkin Euroopasta, toimittajat Saksasta. Teoksen nimi antaa odottaa, että sisältö olisi historiaa. Sellaisena se alkaakin antiikin Mesopotamiasta ja Egyptistä jatkuen roomalaisten keisarien, keskiajan ja renessanssin kautta 1800- ja 1900-luvuille. Esimerkiksi keisari Augustus kärsi kausinuhasta ja samanaikaisista hengitysvaikeuksista. Lisäksi hänellä oli likenoidi ihottuma, joka kutisi voimakkaasti. Kutina oli niin voimakasta, että hän kehitti raapimiskoneen. Sen rakenteesta ei ole kuitenkaan jäänyt piirroksia tai muita tietoja historian dokumentteihin.

Matti Hannuksela

Oikaisu

Lääkärilehdessä 47/2014 Kirjallisuus-palstalla (s. 3216) julkaistussa kirja-arviossa Auktoriteetti vakuuttaa oli virheitä, ja lisäksi osa tekstistä puuttui. Williams Obstetricsin 24. painoksessa on 1 376 sivua, ja kirjan hinta on 176 euroa. Kirjoittajat ovat F. Cunningham, Kenneth Leveno, Steven Bloom, Catherine Y. Spong ja Jodi Dashe. Lisäksi arviosta oli jäänyt pois osa seuraavasta tekstistä: Kirjan perusta on näyttöön perustuva lääketiede, mutta mukana on American Board of Obstetrics and Gynecologyn (ABOG), National Institutes of Healthin (NIH) ja Centers for Disease Control and Preventionin (CDC) suosituksia.

All That Jazz

Arosusi-teosta voidaan tarkastella historiallisessa aatemaailman ristivalossa kuin myös nietzscheläisessä kontekstissä ja diskurssissa: Nietzsche näki musiikin, Schopenhauerin tavoin, tahdon puhtaimpana ilmentymänä. Mutta Arosutta voidaan tarkastella myös luovasti nautinnollisena jazz-biisinä. Kun tähän lisätään vielä kulttuurikodin kasvatin Klingen (nimi keksitty) selviytymistaistelu viikonlopun yli Kontulassa, ollaan jo lähellä alkusoittoa.

Juha T. Laine

Tarpeellinen opas kriittisesti sairaan nestehoitoon

Merkittävä joukko kotimaisia anestesiologian ja tehohoidon asiantuntijoita on toimittanut tervetulleen uutuuskirjan. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito -kirjassa käydään läpi näiden häiriöiden patofysiologia ja tunnistaminen sekä annetaan ohjeet hoidon aloittamisesta ja potilaan seurannasta. Osa kirjan sisällöstä on julkaistu aiemmin Nestehoito-kirjassa (Duodecim 2006).

Johanna Tuukkanen

Viiltelemättä jättämisen harjoituskirja suureen tarpeeseen

Arviot viiltelyn esiintyvyydestä vaihtelevat 4-18 %, ja Suomessakin sitä esiintyy yli kymmenellä prosentilla nuoruusikäisistä. Viiltely ei ole diagnoosi eikä sairaus, mutta se voi aiheuttaa haittaa tekijälleen esimerkiksi arpien takia. Viiltely herättää myös hämmennystä ja ahdistuneisuutta muissa ihmisissä. Aiheesta ei tietääkseni ole kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja. Myllyviidalla on käytännön kokemusta itseään viiltävien ihmisten hoidosta. Kirjassa kuvataan erilaisia hoidon viitekehyksiä, mutta pääasiallinen viitekehys on dialektinen käyttäytymisterapia, josta on itsetuhoisuuden hoidossa vahva näyttö. Lähtökohdat ovat siis kunnossa.

Tommi Tolmunen

Tieteellisen julkaisemisen perusopinnot

Julkaise tai tuhoudu! tuntuu aluksi liian hurjalta nimeltä kirjalle, joka alkaa Kiinan ja Intian varhaisista sivilisaatioista ja antiikin Kreikasta. Nykyistä tieteellistä julkaisukulttuuria pohjustetaan yliopistojärjestelmän synnyllä ja yliopistojen kehittymisellä nykyisin tunnetuiksi sivistysyliopistoiksi. Tieteellisten seurojen perustamisen myötä syntyivät myös ensimmäiset tieteelliset julkaisut.

Pertti Saloheimo

Terveydenhuollon oikea suunta?

Terveydenhuollon kompassi - Avain asiakkuuteen -kirja on mitä ajankohtaisin suunnannäyttäjä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiselle. Ehkäpä kirjan keskeisin viesti on seuraava: "Uusi palvelujärjestelmä rakennetaan tulevaisuudesta käsin - ja sitä varten. Tällainen malli ei synny nykyisiä järjestelmän osia tai palveluita hiomalla tai uudelleen sijoittamalla, vaan ennakkoluulottomasti visioimalla perustavanlaatuisesti uudenlainen kuva asiakaslähtöisestä palvelujärjestelmästä."

Tapio Kekki

Joka lääkärille perustietoa herkkyydestä

Kohdatessamme itsessämme tai toisissa mielen ristiriitoja ja ongelmia olemme kovin alttiita patologisoimaan ja normittamaan niitä. Mielen herkkyys, ahdistuneisuus, masentuneisuus ja jännittäminen ovat tavallisia arkielämän tunteita, joita kohtaamme myös vastaanotoilla - jos olemme siihen valmiita ja virittyneitä. Helppoa ei ole kuitenkaan pitää mielessä tuttua aksioomaa: Meidän on hoidettava potilasta, jolla on oireita, eikä oireita, joita hänellä on.

Ilpo Lahti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030