Voiko skitsofreniasta parantua?

Omakohtaiset kertomukset psykoosista selviämisestä ovat tärkeitä sairastuneille, heidän omaisilleen, mielen sairauksia hoitaville ja koko psykiatriselle hoitojärjestelmälle. Ne tuovat toivoa, kertovat kovaäänisesti järjestelmän heikkouksista, joskus mainitsevat onnistumisia ja saattavat kiistää lääketieteellisiä totuuksia. Arnhild Lauvengin kirja "Huomenna olin aina leijona" kertoo skitsofreniasta paranemisesta. Aiheesta, johon psykiatria, joka hoitaa skitsofreniaa, ei oikein usko.

Eila Sailas

Muutu tai tuhoudu - yhteiskunta ilmastonmuutoksen kourissa

Ilmastonmuutoskeskustelua ovat hallinneet toisaalta luonnontieteilijät, toisaalta taloustieteilijät. Lancasterin yliopiston sosiologian profesori John Urry pitää näitä lähestymistapoja liian yksipuolisina ja tarkastelee pari vuotta sitten ilmestyneessä "Climate Change and Society" -kirjassaan ilmastonmuutoksen tieteellisiä malleja, katastrofiuhkia, hiilen kulutukseen ja rajoittamattomaan liikkumiseen perustuvaa elämäntapaamme sekä sen aiheuttamia tuhoja suhteessa nyky-yhteiskuntaan.

Ilpo Lahti

Synnytyspelon voi selättää

Synnytyspelko on lääketieteessä melko uusi diagnoosi. Kun itse erikoistuin parikymmentä vuotta sitten, hiki nousi otsalle, kun synnyttäjä otti puheeksi keisarileikkaustoiveensa. Ei ollut välineitä käsitellä asiaa, vaan synnyttäjälle kerrottiin kategorisesti, että synnytystapa valitaan lääketieteellisin perustein ja alatiesynnytys on sekä äidin että lapsen kannalta turvallisin tapa synnyttää. Erikoismaksuluokassa saattoi tosin sopia suunnitellusta keisarileikkauksesta.

Merja Metsä-Heikkilä

Pensionerad läkare i fyra världsdelar

Att bli pensionär år 2002 efter att länge varit verksam som hälsocentralläkare var ett för stort steg för Erik Hagman. Därför sökte han sig rätt snart efter pensionsfesten till utlandet på tidsbestämda uppdrag, bl.a. för Rotarys läkarbank. Oftast har vägen fört till platser "off the beaten track": en f.d. guldgrävarstad i Australien, grönländska byar, olika orter i subsahariska Afrika m.fl. Hans färska bok innehåller skildringar från 16 olika orter belägna i Europa, Afrika, Asien och Australien. Han berättar livfullt om människor han mött, både patienter och arbetskamrater.

Lena Sjöberg-Tuominen

Hyvät perustelut laillistamiselle ja vastustamiselle

Eutanasia-kirjan aihe jakaa niin maallikkojen kuin lääkärienkin mielipiteet, mistä syystä teos on ajankohtainen ja tervetullut keskustelun taustoittaja. Noin neljännes lääkäreistä kannattaa eutanasian laillistamista, kansalaisista lähes 80 prosenttia. On luontevaa, että monien kirjan kirjoittajien pohdinta ja siitä kirjoittaminen kumpuavat omakohtaisista syistä. Lääkärin mielipiteeseen näyttää usein vaikuttavan se, kuinka paljon hän on kohdannut kärsiviä potilaita ja miten hän on eläytynyt heidän kohtaloonsa. Erityisen vahva ajatusten muokkaaja on omien lähiomaisten kohtaloiden seuraaminen.

Päivi Hietanen

Filosofian ja psykiatrian kohtaaminen

Tamperelaisen filosofisen kulttuurilehden Niin & Näin kirjankustannustoiminta on vilkasta. Kustantamo on julkaissut jo yli 60 filosofian alan teosta, osa käännöksiä, osa kotimaista tuotantoa. Yksi ahkerimmista filosofisen kirjallisuuden kääntäjistä, filosofi Tapani Kilpeläinen, on nyt koonnut kirjaksi filosofien näkemyksiä itsemurhasta. Kustantamolle tämä on uusi aluevaltaus: filosofian ja psykiatrian kohtaaminen.

Antti S. Mattila

Lääketieteen filosofiaa

Lindköpingin yliopiston terveydenhuollon filosofian ja etiikan professori Lennart Nordenfelt on eräs aikamme tunnetuimmista lääketieteen filosofeista. Hänen laaja tuotantonsa on käsitellyt terveydenhuollon keskeisiä käsitteellisiä kysymyksiä, kuten terveys, kuolema, ihmisen arvokkuus ja toimintakyky. Uusimpaan kirjaansa hän on koonnut joukon omia ja ruotsalaisten tutkijoiden artikkeleita terveyden ja sairauden ongelmia pohtineista lääkäreistä ja filosofeista antiikista nykypäivään.

Raimo Puustinen

Ymmärrettävä kooste psykoterapiasta

Terveydenhuollossa on lisääntyvä tarve tuntea psykoterapian käyttöä hoitona eli sitä, mikä terapiassa ketäkin auttaa. Sanna Erosen ja Paula Lahti-Nuuttilan toimittama teos avaa kysymystä tutkimuksen näkökulmasta. Lähtökohtana on integratiivinen lähestymistapa, joka tarkoittaa eri menetelmien ja psykoterapiatutkimuksen joustavaa soveltamista. Se on enemmän asennoitumista ja joustavuutta kuin erillinen menetelmä.

Matti Kaivosoja

Muutama essee muistista

Lääketieteellisessä lehdessä muistaminen merkitsee usein muistisairautta, unohtamista ja aivojen tiedonkäsittelytoimintojen rappeutumista. Tässä psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimon kirjassa muistisairaus esiintyy vasta lopussa, mutta on toki olennainen osa tätä kirjallisuusesseekokoelmaa. Viimeinen essee käsittelee tälläkin palstalla esiteltyä Lisa Genovan romaania Edelleen Alice, jossa harvardilainen psykolingvistiikan professori sairastuu Alzheimerin tautiin (Lääkärilehti 32/2010).

Pertti Saloheimo

Mikään inhimillinen ei ole professori Provinelle vierasta

Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja keksinyt tietokoneen, niin ihminen on myös haukotteleva, nikotteleva, yskivä, aivasteleva, kutiava, röyhtäilevä ja piereskelevä olento. Nämä ihmiselle luontaiset ominaisuudet ovat kuitenkin jääneet tieteen marginaaliin: lääkärit ovat nähneet ne vain hoidettavina oireina, kun taas biologit ja sosiaalitieteilijät ovat olleet kiinnostuneita suuremmista ja ylevämmistä asioista. Mutta professori Robert R. Provinella on missio: näiden yleisten, mutta monesti mitättöminä tai jopa hävettävinä pidettyjen ominaisuuksien tutkiminen on mielekästä ihmisen ja ihmisyyden selvittämisessä.

Timo Hannu

Dekkari käteen, kohti kesää!

Ruotsalainen kirjailija Henning Mankell, komisario Wallanderin luoja, mainitsi taannoisessa Le Monde -lehden haastattelussa dekkarikirjailijan saavan lähitulevaisuudessa kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Lukijan arvailtavaksi jää, viittasiko hän itseensä. Sanoma oli kuitenkin selvä: eroa ns. korkeakirjallisuuden ja viihteen välillä ei enää tunneta. Professorikin voi lukea julkisesti dekkaria pelkäämättä leimautumista moukaksi.

Juha T. Laine

Onko työterveyshuolto vaikuttavaa?

Markku Seuri ehdottaa kirjassaan Työterveys 2.0 ratkaisuja työterveyden vaikuttavuuden parantamiseen sekä koko perusterveydenhuollon järjestelmän uudistamiseen. Kirjan lähtökohtana on terveydenhuoltomme nykyinen tilanne. Samalla kun työssä käyvät saavat toimivaa sairaanhoitoa työterveyshuollosta, työn ulkopuolella olevien kansalaisten palvelut heikkenevät terveyskeskuksissa. Hyvinvoiva työterveys paisuu ja etsii itselleen uusia tehtäviä esimerkiksi työn kehittämisestä ja työhyvinvoinnin tuesta.

Helena Liira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030