Noi

Lääkäriuran geriatrivaiheessa olen vihdoinkin havainnut, että kanssani vuorovaikutuksessa olevat henkilöt eivät yleensä ymmärrä mitä tarkoitan. Paitsi sattumalta (Osmo A. Wiio). Tavallisesti he kuulevat vain mitä sanon. Vai enkö minä ymmärtänyt heidän vastauksiaan? Missä päässä mättää - onko onki ottamaton vaiko järvi kalaton - ja miten päin viestintää voisi parantaa? Selittämällä enemmän vai kuuntelemalla tarkemmin?

Harriet Finne-Soveri

Hukassa itseltään

Ollessani taas lenkillä eräänä arki-iltana törmäsin sellaiseen huvittavaan havaintoon, että koko Suomi on jatkuvassa liikkeessä. Kello oli jotain neljän ja viiden välillä. Lukemattomat henkilöautot ryömivät hiljalleen loskan ja pakokaasun seassa kuskinsa kotia kohti, ja jalkakäytävillä liikkuvista ihmisistä suurimmalla osalla oli tuulipuku, kuten itselläni. Joillakin oli hieman arvokkaamman näköinen urheiluasuste, jota he tuskin itse nimittävät tuulipuvuksi, mutta he tekivät silti samaa kuin ihmiset tuulipuvuissa: juoksivat kuolemaa pakoon. Ei kuolema varmaankaan ollut heidän ajatuksissaan aineellistuneena ja terävänä, mutta toiminnan tarkoitus ei missään tapauksessa ollut edetä paikasta toiseen. Lenkkeilijä ei matkusta. Hän tehostaa aineenvaihduntaansa, polttaa rasvaa, kuntouttaa lihaksiaan ja haukkaa happea. Matka kulkee pisteestä A pisteeseen A. Se ei varsinaisesti ole fyysistä etenemistä: matka tapahtuu aineellisessa, mutta päämäärä on epäaineellinen.

Antti J. Saari

Sohvologiaa

Illan pimetessä, kylmyyden, kosteuden jäytäessä luita, työstään väsyneen suomalaisen tie johtaa olohuoneensa rauhan tyyssijaan: nahkaiseen tai samettiseen mutta yhtä kaikki pehmeän upottavaan sohvaan. Tämä suomalaisen kodin sielu on ympärivuotinen riippumatto: elo siinä huolta vailla, unen rajamailla. Sohvalla olo mielletään kuitenkin aavistuksen syntiseksi, pitkittyneenä ja usein toteutettuna se aiheuttaa huonoa omatuntoa. Onko tuo protestanttisen kulttuurin perintöä, vai sisäänrakennettua ymmärrystä siitä, että liikunta olisi hyväksi? Sohva kutsuu toisia meistä viekoittelevammin, kun taas toiset uupuneinakin pukevat lenkkarit jalkaan ja lähtevät lenkille.

Anu Wartiovaara

Laulu keski-ikäisistä äijistä

Kuulin radiosta, että Lappeenrannan kansainvälisissä laulukilpailuissa on valiteltu miesten puutetta. Tämä ei tullut minulle yllätyksenä. Kyseessä on oire laajemmasta ongelmasta: minne kaikki miehet ovat menneet? Missä he työskentelevät? Lääkärit naisistuvat ja yliopistot naisistuvat. Naiset rynnivät eteenpäin elämän kaikilla alueilla. On kuin miehet olisivat väistymässä kuin jokin evoluution paineessa kevyeksi punnittu lentokyvytön lintulaji.

Kari Enqvist

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030