Kielikulttuuristamme
Olemme kansana saaneet kielemme aseman virallistettua vain satakunta vuotta sitten. Hyviä teoksia on kirjoitettu, oivia näytelmiä saatu aikaan, runoja runoiltu. Koko sivistyksemme on voinut luottaa siihen, että kielemme runsas sanavarasto ja vivahteikkuus ovat olleet riittäviä ilmaisuvoimaltaan. Jos jotakin uutta on tarvittu, on yleensä löydetty passiivisesta sanavarastostamme käyttökelpoinen ilmaisu tai sitten on luotu uusi sana tai sanonta. Yritystä on aina ollut tämän kaltaiseen etsimiseen ja kokeiluunkin. Kielemme ominaispiirteitä on arvostettu.
Kieli kehittyy ja muuntuu. Näin kuuluukin olla. Taitaa olla kuitenkin niin, että olemme häviämässä monella tasolla. Kansamme väkiluku alkaa todennäköisesti pienetä, markka on kohta historiaa, mutta onko meidän jo nyt muutettava kielemmekin? Onko englannin kieli sittenkään se oikea? Mielestäni…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
