Jokaiselle alueelle pitää perustaa arviointiylilääkärin toimi, kirjoittajat vaativat.

Terveydenhuollon palveluja tuotetaan lääkkeillä, laitteilla, toimenpiteillä ja järjestelmillä. Niiden vaikuttavuutta tutkitaan HTA-arviointitavalla (Health Technology Assessment). Se on suunnattu päätöksentekijöille, ja se selvittää järjestelmällisesti menetelmän käytön edellytykset, turvallisuuden sekä vaikutukset. Pohjana on tutkimusnäyttö.

Valtaosan sairaaloiden arviointityöstä tekevät yliopistosairaanhoitopiirien arviointiryhmät.

Ne voivat siirtää arvioinnin arviointiylilääkärien kansalliseen yhteistyöverkostoon FinCCHTA:han (Finnish Coordinating Center for Health Technology Assessment) tai Palveluvalikoimaneuvosto Palkoon.

FinCCHTA:n tavoite on lisätä terveydenhuollon vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Tehtäviin kuuluu myös arviointityön koordinointi. Vaikuttavuutta arvioidaan jälkiraportoinnilla. Palko antaa suosituksia siitä, mitkä toimenpiteet, tutkimukset tai hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat julkiseen terveydenhuoltoon. Avoterveydenhuollossa käytettävät lääkkeet arvioi STM:n alainen Lääkkeiden hintalautakunta Hila.

Vaikka tahoja on kolme, arviointityötä vaivaa resurssien puute. Uusien hoitomuotojen käyttöönotot ovat siksi saattaneet viivästyä.

Sote korostaa

Sote-lakipaketissa usea pykälä korostaa hoidon vaikuttavuutta ja seurantaa.

Konkretiaa ei kuitenkaan löydy. Hyvinvointialueiden on siksi alkuvaiheessa järkevää jatkaa nykyisillä arviointimalleilla.

Jatkossa tulee kuitenkin siirtyä yksittäisten osien, kuten erityistason palveluiden, sijasta alueen koko hoitoketjun arviointiin. Ketjuun kuuluvat esimerkiksi kotisairaalahoito, saattohoito, sairauslomat, palveluasuminen ja eläkkeelle siirtyminen. Mukaan tulee siis sosiaalihuolto, joka on arvioinnin perinteessä ja käytännöissä terveydenhuoltoa jäljessä.

Olennaista on huolehtia, että tietojohtamisen rakenteet ja vaikuttavuuden mittarit kattavat koko ketjun. Esimerkiksi uusien kalliiden lääkehoitojen vaikuttavuuden seurannassa olisi hyvä käyttää yhtä elämänlaadun mittaria.

Nykyinen arviointiylilääkäriverkosto on FinCCHTA:n kautta osoittautunut kyvykkääksi tuottamaan HTA-toimintaan lääketieteellistä asiantuntijuutta. Verkosto sopii hyvin alueiden käyttöön.

Mukana olevien kuuden sairaanhoitopiirin resurssit ovat kuitenkin tarpeisiin nähden liian pienet. Varsinkin kun tarpeita on tulossa lisää.

Alueiden perustamisen yhteydessä olisi siksi suotavaa perustaa arviointiylilääkärin toimi kaikille hyvinvointialueille. Kun vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto otetaan laajasti käyttöön ja kannustimet asetetaan oikein, terveydenhuolto muuttuu kustannustehokkaammaksi.

On myös potilaiden etu, että hoitojen vaikuttavuus arvioidaan alueilla asiantuntevasti.

Kansallinen tuki tarpeen

Hyvinvointialueille tulee sote-paketin myötä nykyistä tiukemmat velvoitteet raportoida toiminnastaan STM:lle ja THL:lle. Raportoitavia tietoja tulee käyttää organisaation omassa johtamisessa.

Vaatimukset edellyttävät tietojohtamisen jäntevöittämistä ja organisoinnin parantamista. Yhteinen tietopohja edistää mahdollisuuksia samoilla mittareilla tapahtuvaan vaikuttavuuden arviointiin. Toivottavasti lainsäädäntö mahdollistaa tietojärjestelmien ketterän hyödyntämisen.

On tärkeää, että kaikki hyvinvointialueet saavat alusta lähtien kansallisen tason tuen ja rahoituksen vaikuttavuuden mittaamiseen, tiedonkeruuseen ja raportointiin. Lisäksi on tärkeää hyödyntää olemassa olevia toimintamalleja.

Tämä on toteutettavissa laajentamalla arviointiylilääkäriosaaminen kaikille hyvinvointialueille.