Pääkirjoitus

Lääkäri syytteessä

Pekka Nykänen
Mikko Käkelä

Vuosi 2022 ei valitettavasti ole poikkeus. Lääkäreitä on tänäkin vuonna joutunut oikeuteen hoitovirheestä.

Pohjois-Karjalassa sinne joutui erikoistuva lääkäri maaliskuussa. Hän oli yöpäivystäjänä ohjeistanut ambulanssia jättämään 12-vuotiaan tytön kotiin traagisin seurauksin (1).

Syyskuussa syytteessä oli Kysin entinen lääkäri. Potilas oli kuollut, kun mahalaukku puhkesi tähystyksen yhteydessä (2).

Savolaisen terveyskeskuksen ylilääkäri oli oikeudessa marraskuun puolivälissä. Syyttäjä vaati ehdollista vankeutta tai tuntuvaa sakkorangaistusta. Lääkäri oli diagnosoinut 14-vuotiaan tytön oireet väärin, ja seuraavana päivänä tyttö kuoli aivokalvotulehdukseen (3).

Muitakin on. Osassa tapauksista lääkäri on vapautettu, osassa ei.

Tapaukset ovat äärimmäisen surullisia ja valitettavia. Omaisten viha on ymmärrettävää ja oikeutettua.

Yhteiskunta tuntuu unohtavan, että myös lääkäri on uhri.

Tuska virheestä on valtava ­– trauma ehkä ikuinen. Silti lääkäri saa niskaansa raskaat poliisitutkinnat ja oikeudenkäynnit. Hyvää tarkoittava virkamies – parhaansa tehnyt lähimmäinen ja kollega – saa pahimmillaan rangaistuksen potilaan hoidosta.

Kohtuuttomuutta lisää epätasa-arvo.

Syytteet ovat pääosin perustuneet virkavirheitä koskeviin rikoslain säännöksiin. Yksityisen puolen kollegat sekä työ- ja toimisuhteiset hoitajat ovat jääneet samasta virheestä syyttämättä.

Ongelma on osin korjautumassa. Virkavastuusäännökset koskevat vuodenvaihteesta lähtien hyvinvointialueelle palveluja tuottavia yksityissektorin lääkäreitä – myös vuokralääkäreitä ja ammatinharjoittajia.

Yhteiskunnan on viimeistään nyt kohdistettava tarmonsa syyllisten sijasta syihin. Mistä virhe johtui? Miten se voidaan jatkossa välttää? Miten organisaation kannattaa toimia toisin, että lääkäri voi tehdä työnsä huolellisesti ja turvallisesti?

Muu on merkityksetöntä. Yksikään hoitovirhe on tuskin vältetty siksi, että lääkäri pelkäsi oikeuskäsittelyä.

Lue myös

Henkilövahingot korvataan joka tapauksessa potilaalle ja omaisille potilasvakuutuksesta, jossa syy-yhteysarvio on rikoskäsittelyä lievempi. Lisäksi aluehallintovirasto ja Valvira langettavat hallinnollista ohjausta, jos arvioivat lääkärin toimineen epäasianmukaisesti.  

Lääkärin oikeusturva paranisi merkittävästi, jos syyte edellyttäisi selkeää piittaamattomuutta eli törkeää huolimattomuutta.

Tätä on ehdottanut muun muassa asianajaja Tero Lakka (4). Rikosten ulkopuolelle jäisi arkinen potilastyö, jossa virhe syntyy väsymyksen, kiireen ja puutteellisten epikriisimerkintöjen keskellä.

Ennen kuin lakeja päästään muuttamaan, jokainen voi tehdä parhaansa virheiden välttämiseksi. Resurssivajeet esiin, potilasasiakirjamerkinnät kuntoon ja konsultaatioihin matala kynnys. Organisaation toiminnan puutteet kirjallisella ilmoituksella esimiehen tietoon.

Päätä ei tietty jaksa loputtomiin hakata seinään. Silti se on tehtävä. Itsensä ja kollegoiden vuoksi.

Voimia teille, jotka rikostutkinnan myllyssä juuri nyt jauhaudutte.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen vastaava päätoimittaja


Kirjallisuutta
1
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008671106.html
2
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/savon-sanomat-kysin-entinen-laakari-syytteessa-kuolemantuottamuksesta/
3
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009209207.html
4
https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/2815346
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030