Nettiterapia on tutkitusti kustannusvaikuttavaa
Linnaranta ym. esittivät Lääkärilehden Näkökulma-kirjoituksessaan (1) useita väärinymmärryksiä, joita haluamme oikaista.
Kirjoittajat kritisoivat nettiterapioita käsitellyttä alkuperäistutkimustamme (2). He epäilivät, ettei ryhmien välisiä eroja olisi huomioitu ja väittivät etteivät tulokset kuvaa vaikuttavuutta.
Työmme pohjautui viiteen kansalliseen rekisteriaineistoon. Huomioimme poikkeuksellisen huolellisesti kaikki havaitut erot nettiterapiaa ja perinteistä psykoterapiaa saavien välillä. Uutuusarvona oli juuri näiden erojen korjaaminen. Teimme sen tilastotieteellisesti innovatiivisesti ja laajalla muuttujajoukolla (ml. sukulaisaineisto).
Tämä lienee keskeinen syy, miksi tutkimus julkaistiin alan huippulehdessä – syynä ei ollut jo aiemmissa tutkimuksissa havaittu hoitojen yhtäläinen teho.
Kaikkea ei havaita
Tilastotieteelliset lähestymiset täydentävät kokeellista tietoa erityisesti mielenterveyden hoidoissa. Alan kokeissa on lähes mahdotonta täysin sulkea pois koesatunnaistuksen jälkeistä harhaa (post-treatment bias; ks esim (3)).
Kuten alkuperäistutkimuksessa ja sen kommentaarissa todettiin (4), todellinen riski kausaalipäättelyn virheille lähestymisessä ovat muuttujat, joita ei havaita (ks. kuva 1).
Linnarannan ym. kritiikki kohdistui havaittuihin eroihin. Tätä voi pitää tutkimuksen perustavanlaatuisena väärinymmärtämisenä. Havaittujen erojen korjaaminen parhain menetelmin oli tutkimuksemme ansio – ei heikkous.
Kirjoittajilta mainitsematta jäänyt kritiikki sen sijaan pitää paikkaansa: tuloksiin vaikuttavan havaitsemattoman tekijän vaikutusta ei voida sulkea tässä analyysissa pois.
Siksi on informatiivista voida tuottaa sama tulos eri menetelmin, ja eri tilastollisille virhelähteille alttiissa analyyseissa, jolloin tuloksia voidaan pitää vakaina (robust).
Valtaosa tieteestä perustuu tällaiseen yksittäiset tutkimukset ylittävään tiedon jatkuvuuteen (5), minkä Linnaranta ym. ohittivat.
Kustannukset huomioitiin
Kokonaiskustannusvaikuttavuutta emme arvioineet, sillä käytössä ei ollut tietoa kaikkien palveluiden käytöstä. Tämä on tärkeä jatkotutkimuksen aihe.
Ajankäytön pohjalta lienee kuitenkin selvää, mihin suuntaan kustannusero syntyy. Nettiterapia vie alle 10 prosenttia terapeutin ajasta verrattuna perinteiseen psykoterapiaan.
Oiremuutoksen ja laaja-alaisempien tulosmuuttujien, kuten tulotason tai toimintakyvyn välisiä yhteyksiä on tutkittu laajalti (esim. 6,7). Tämän kirjallisuuden Linnaranta ym. ohittivat. Sen sijaan he esittävät, että psykoterapian työkykyä ”parantavasta vaikutuksesta” olisi saatu näyttöä ilman vertailuryhmää toteutetusta havainnoivasta rekisteritutkimuksesta, vaikka sen kirjoittajat toteavat ettei kausaalipäätelmiä voida tehdä (8).
Skaalautuva vaihtoehto
Näyttö osoittaa yhdenmukaisesti, että terapeuttiavusteisen nettiterapian ja perinteisen psykoterapian hoitoteho ja vaikuttavuus ovat yhtäläiset.
Tuotantokustannukset jäävät nettiterapioissa kuitenkin murto-osaan. Ne tarjoavat siten kustannustehokkaan ja skaalautuvan vaihtoehdon.
Tutkimuksemme ei käsitellyt pitkiä, vuosien mittaisia psykoterapioita. Vertailu tehtiin nettiterapian ja lyhytpsykoterapian välillä.
Johtopäätöksissä korostimme, että on tärkeää säilyttää monipuolinen hoitovalikoima, pyrkiä parantamaan hoitoon pääsyä ja hoidon oikeaa kohdentumista esimerkiksi porrastetulla hoitovalikolla. Tästä olemme yhtä Linnarannan ym. kanssa.
- 1
- Linnaranta O, Kaltiala R, Karlsson H, Ranta K, Sourander A, Raevuori A. Verkkoterapian tuloksia on tulkittu harhaanjohtavasti. Lääkärilehti.fi. 2025;80:e45449, www.laakarilehti.fi/e45449
- 2
- Rosenström TH, Saarni SE, Saarni SI, Tammilehto J, Stenberg JH. Efficacy and effectiveness of therapist-guided internet versus face-to-face cognitive behavioural therapy for depression via counterfactual inference using naturalistic registers and machine learning in Finland: a retrospective cohort study. Lancet Psychiatry. 2025;12(3):189-197. doi:10.1016/S2215-0366(24)00404-8
- 3
- Rohrer JM. Causal inference for psychologists who think that causal inference is not for them. Soc Personal Psychol Compass 2024;18(3):e12948. https://doi.org/10.1111/spc3.12948
- 4
- Miguel C, Cristea IA, Karyotaki E. From clinical trials to real-world effectiveness: evaluating guided iCBT for depression in routine care. Lancet Psychiatry 2025;12(3):163–5. doi: 10.1016/S2215-0366(25)00030-6
- 5
- Stanovich KE. How to think straight about psychology. 9th edition, Pearson new international edition. Essex, England: Pearson; 2014.
- 6
- Muñoz-Navarro R, Saunders R, Buckman JEJ, ym: Investing in mental health: a path to economic growth through psychological therapies. Br J Psychiatry. 2024;225(4):460–1. doi: https://doi.org/10.1192/bjp.2024.70
- 7
- Smith ORF, Clark DM, Hensing G, Layard R, Knapstad M. Cost–benefit of IAPT Norway and effects on work-related outcomes and health care utilization: results from a randomized controlled trial using registry-based data. Psychol Med 2025;55:e86. doi:https://doi.org/10.1017/S003329172500025X
- 8
- Selinheimo S, Gluschkoff K, Kausto J, Turunen J, Väänänen A. Is psychotherapy orientation important for depressive and anxiety disorder-related work disability outcomes? A prospective nationwide register study. BMC Psychiatry 2025;25(1). doi:https://doi.org/10.1186/s12888-025-07140-4
