Onko terveydenhuollon yleinen maskin käyttö perusteltua?
Lotta Oksanen ja Matti Heino vaativat Näkökulma-kirjoituksessaan terveydenhuoltohenkilöstölle yleistä maskien käyttöä (1). Näin voitaisiin heidän mukaansa torjua infektioita muuallakin kuin leikkaussaleissa.
Kirjoittajat viittasivat aihetta sivuavaan tutkimukseen (2).
Tutkimus perustui keskeytettyyn aikasarjaan pandemia-aikaisista SARS-CoV-2:n ehkäisytoimista. Se selvitti toimien tilastollista yhteyttä influenssa- ja RS-viruksen aiheuttamiin sairaalasyntyisiin hengitystieinfektioihin. Toimia olivat esimerkiksi yleinen maskin käyttö, vierailijarajoitukset ja hengitystieoireseulonta.
Tutkimuksesta ei voi tehdä johtopäätöstä yksittäisen toimen yhteydestä hengitystieinfektioihin.
Kontrolloidun keskeytetyn aikasarjan perusteella terveydenhuoltohenkilöstön pakollista maskin käytön lopettaminen (tai jatkaminen kontrolliryhmässä) ei ollut välittömästi eikä myöhemminkään tilastollisesti yhteydessä sairaalaperäisiin SARS-CoV-2-infektioihin (3).
Toisin kuin väestötasolla, satunnaistettuja tutkimuksia maskien hyödyistä SARS-CoV-2:n ehkäisyssä terveydenhuollossa ei tietääkseni ole tehty.
Vuoden 2020 Cochrane-katsauksen päivityksessä oli kaksi terveydenhuoltohenkilöstöllä tehtyä satunnaistettua tutkimusta influenssan kaltaisen taudin ehkäisyssä (4). Meta-analyysissä todettiin riskisuhde 0,37 (95 % luottamusväli 0,05–2,50) maskien käytöllä verrattuna maskittomuuteen tai vakiokäytäntöön. Näytön varmuudeksi arvioitiin matala (4). Aiempaa analyysiäni mukaillen riskisuhde on 0,90 (95 % posterioriväli 0,47–1,74; todennäköisyys 62 % riskisuhteelle alle 1 ja 4 % riskisuhteelle alle 0,5) (5).
WHO antaa ehdollisen suosituksen terveydenhuoltohenkilöstön kohdennetusta jatkuvasta maskien käytöstä erittäin matalalla näytön varmuudella (6). Suosituksen tutkimusmenetelmäasiantuntija on arvioinut näytön olevan terveydenhuollossa riittämätöntä siitä, että maskeista olisi hyötyä SARS-CoV-2:n ehkäisyssä tavallisten varotoimien lisänä suhteessa maskittomuuteen (7).
Sairaaloiden epidemiologeille tehdyssä itsevalikoituun otokseen perustuvassa kyselytutkimuksessa vain 55 prosenttia vastaajista (18/33) perusteli yleisen maskisuosituksen ylläpitämistä tutkimusnäytöllä (8).
Terveydenhuollon toiminnan tulisi perustua objektiiviseen tutkimusnäytön arviointiin. Signaalin pitää olla selkeä, jos tutkimusnäyttö on vähäistä ja epävarmaa.
- 1
- Oksanen L-M, Heino M. Koronakuolemien synkin hetki oli syystalvella 2023. Suom Lääkäril 2024;79:836–7.
- 2
- Ehrenzeller S, Chen T, Vaidya V, Rhee C, Baker MA, Klompas M. Impact of SARS-CoV-2 Prevention Measures on Non-SARS-CoV-2 Hospital-Onset Respiratory Viral Infections: An Incidence Trend Analysis From 2015-2023. Clin Infect Dis 2023;77:1696–1699. https://doi.org/10.1093/cid/ciad451
- 3
- Mehra R, Patterson BJ, Riley PA, Planche TD, Breathnach AS. Impact of removing the healthcare mask mandate on hospital-acquired COVID-19 rates. J Hosp Infect 2024;145:59–64. https://doi.org/10.1016/j.jhin.2023.12.004
- 4
- Jefferson T, Del Mar CB, Dooley L ym. Physical interventions to interrupt or reduce the spread of respiratory viruses. Cochrane Database Syst Rev 2020;11:CD006207. https://doi.org/10.1002/14651858.CD006207.pub5
- 5
- Kivelä JM. Re: Public health measures for covid-19. (siteerattu 21.5.2024). https://www.bmj.com/content/375/bmj.n2729/rr-3
- 6
- World Health Organization. Infection prevention and control in the context of COVID-19: a guideline. (siteerattu 21.5.2024). https://www.who.int/publications/i/item/WHO-2019-nCoV-IPC-guideline-2023.4
- 7
- Chou R, Dana T. Major Update: Masks for Prevention of SARS-CoV-2 in Health Care and Community Settings-Final Update of a Living, Rapid Review. Ann Intern Med 2023;176:827-835. https://doi.org/10.7326/M23-0570
- 8
- Snyder GM, Passaretti CL, Stevens MP. Hospital approaches to universal masking after public health "unmasking" guidance. Infect Control Hosp Epidemiol 2023;44:845–846. https://doi.org/10.1017/ice.2023.9
