Euroopan turvallisuuskeskustelu keskittyy usein sotilaallisiin uhkiin, hybridioperaatioihin ja energiaan.

Vähemmälle huomiolle jää, että myös terveys on turvallisuuskysymys. Ilman vahvaa terveysturvallisuutta yhteiskunnat eivät kestä kriisejä. Terveysturvallisuuteen kuuluvat myös planetaarisen terveyden haasteet, kuten mikromuovit, ilmansaasteet, pfas-kemikaalit, antibioottiresistenssin kiihtyminen sekä luonnonkatastrofit.

Samalla on tarkasteltava koko terveydenhuollon kriisinsietokykyä.

Riittääkö hoitohenkilökunnan jaksaminen? Entä kansalaisten mielenterveys? Toimivatko lääkkeiden ja tarvikkeiden hankintaketjut kriisitilanteessa?

Euroopan parlamentissa on tarve vahvistaa keskustelua terveysturvallisuudesta yli valiokuntarajojen.

Parlamentissa on siksi käynnistymässä jäsenten välinen terveysturvallisuuden Interest Group -ryhmä. Tavoitteena on saada eri poliittisten ryhmien meppejä, asiantuntijoita ja sidosryhmiä keskustelemaan ja vahvistaa ymmärrystä siitä, miten EU voi paremmin varautua terveyskriiseihin.

Rakenteet kuntoon

Terveyspolitiikka nähtiin pitkään jäsenmaiden omana toimivaltana, mutta pandemia osoitti, etteivät kriisit pysähdy rajoille.

EU on siksi viime vuosina vahvistanut terveysturvallisuuden rakenteita. EU:n terveysunioni on vahvistanut rajat ylittävien terveysuhkien seurantaa ja reagointia. Euroopan terveysvalmiusviranomainen, Health emergency preparedness and response authority Hera, kehittää valmiuksia rokotteiden, lääkkeiden ja diagnostiikan nopeaan kehittämiseen ja saatavuuteen.

Keskeiseksi on noussut myös keskustelu kriittisten lääkkeiden tuotannosta, varastoinnista ja yhteishankinnoista.

Tänä vuonna tärkeä askel on pelastuspalvelumekanismin uudistaminen, jota käsitellään Euroopan parlamentissa ympäristövaliokunta Envin ja terveysvaliokunta Santin yhteisenä hankkeena. Tavoitteena on varmistaa, että EU pystyy reagoimaan nopeasti oli kyse ympäristökatastrofeista, pandemioista tai sotilaallisista konflikteista.

Globaalilla mittapuulla

Terveysturvallisuus on myös globaali kysymys. Yhdysvaltojen rahoituksen vetäminen WHO:lta uhkaa hävittää suuren osan terveysdataamme ja tämän globaalin toimintakyvyn murentuminen on iso terveysturvallisuusuhka.

EU ei voi rakentaa suojamuuria terveysuhkia vastaan, jos muu maailma jää ilman tukea.

Siksi on tärkeää, että Ursula von der Leyen nosti viime syksyn unionin tilaa koskevassa puheessaan esiin Global health resilience initiative -aloitteen. Sen tavoitteena on vahvistaa maailmanlaajuista kykyä ehkäistä, havaita ja torjua terveysuhkia ennen kuin ne kehittyvät kriiseiksi.

Resilienssi ei kuitenkaan synny pelkästään varastoista, mekanismeista tai viranomaisrakenteista. Ytimessä on yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin, luottavat instituutioihin ja kokevat elävänsä yhteisössä, joka on puolustamisen arvoinen.

Terveysturvallisuuden vahvistaminen on investointi kriisinkestävyyden lisäksi myös eurooppalaisen yhteiskunnan hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Kirjoittaja on Euroopan parlamentin terveysvaliokunnan jäsen.