Adlercreutz nostaisi edelleen aloituspaikkoja
Lisätarve on jopa 300–500 aloittajaa vuodessa, opetusministeri arvioi Lääkäripäivien avajaisissa.
Lääkärien koulutusmäärä nousi esiin Lääkäripäivien avajaisissa, kun opetusministeri Anders Adlercreutz ja Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita käsittelivät sitä puheissaan.
Adlercreutz arvioi, että Suomessa on jopa tuhansien lääkärien krooninen vaje.
– Vaje on heikentänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja lisännyt hyvinvointialueiden kustannuksia, Adlercreutz arvioi.
Vaikka hallitus jo nosti aloituspaikkojen määrää vuonna 2024 yhteensä 71:llä, koulutusmäärien lisääminen on Adlercreutzin mukaan edelleen välttämätöntä.
– Väestön ikääntyminen lisää tarvetta. Tuottavuus ei ole sosiaali- ja terveysalalla kasvanut niin, että henkilöstön tarve vähenisi, hän sanoi.
– Lisäämistarve on ennakointien perusteella jopa 300–500 aloittajaa vuodessa.
Adlercreutz painotti, että lisäysten rinnalla on huolehdittava koulutuksen laadusta sekä riittävistä harjoittelupaikoista, jotta opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa loppuun.
Tarkempaa aikataulua aloituspaikkojen nostolle hän ei arvioinut.
Koivuviita: Ei yksin riitä
Lääkäriliiton puheenjohtajan Niina Koivuviidan mukaan lisäykset eivät yksin riitä vastaamaan lääkäripulaan.
– Pula kohdistuu epätasaisesti eri alueille ja erityisesti perusterveydenhuoltoon. Ongelma ei ratkea automaattisesti kasvattamalla valmistuvien lääkärien määrää.
– Jos työolot, työn kuormittavuus ja johtaminen eivät ole kunnossa, uudetkaan lääkärit eivät pysy tehtävissä, joissa pula on suurin, Koivuviita totesi.
Koivuviita muistutti, että ilman panostuksia työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen lääkärit voivat siirtyä muihin tehtäviin tai muille sektoreille.
Hän nosti esiin myös terveydenhuollon työnjaon ja palvelujärjestelmän rakenteet.
– Lääkärivajeesta käytävässä keskustelussa tulisi arvioida, tehdäänkö lääkärityötä tarkoituksenmukaisesti ja hyödynnetäänkö muiden ammattiryhmien osaamista riittävästi, hän sanoi.
Koivuviita muistutti, että ulkomailla opiskelevien suomalaisten lääkärien määrä vastaa jo noin kahta lääketieteellistä tiedekuntaa.




