Valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026. Valviran ja avin lääkärit pitävät muutosta hyvänä, vaikka se vaatiikin joustamista ja uuden opettelua.

Aluehallintoylilääkäri Pasi Hirvikoski myöntää tekevänsä surutyötä.

Hirvikoski työskentelee terveydenhuoltoyksikön päällikkönä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa, pienessä 11 henkilön tiimissä, joka vastaa terveydenhuollon valvonnasta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueilla.

Parasta työssä ovat lähimmät työtoverit. Yhteistyö avin toimialojen kesken on myös tiivistä.

– Kaikki tulee muuttumaan. Tulevaisuudessa lähin työkaverini voi olla Tampereella ja esihenkilö Pasilassa, hän kertoo.

Kun uusi Lupa- ja valvontavirasto aloittaa 1.1.2026, Valviran ja avien toiminta päättyy. Uuteen virastoon siirtyvät kaikki Valviran tehtävät, suurin osa avien tehtävistä sekä pääosa Ely-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen tehtävistä.

Hirvikoski pitää uudistusta sinänsä hyvänä: sote-alan valvonta selkeytyy, kun sitä tehdään jatkossa Valviran ja kuuden avin sijaan yhdessä valtakunnallisessa virastossa.

Vaikka työnjako virastojen kesken on sujunut hyvin, kansalaisille ei ole aina ollut selvää, mille taholle esimerkiksi kantelut tulisi osoittaa. Tämä on aiheuttanut ylimääräistä työtä. Asioita on pitänyt siirtää aveilta Valviralle ja toisinpäin. Myös yhteisistä toimintatavoista ja valvonnan kriteereistä on pitänyt sopia seitsemän viraston kesken.

Hirvikoski toivoo, että avien vahvuuksia hyödynnetään myös uudessa virastossa.

– Valvottavat ovat meillä käsivarren mitan päässä. Tunnemme heidät ja alueen olosuhteet. Toivon, ettemme menetä tätä alueellista osaamista sekä monialaista yhteistyötä, jota alueilla on tehty, hän korostaa.

Selkeyttä valvontaan

Myös ylilääkäri Jonne Sirola Valvirasta näkee uudistuksessa hyötyjä.

Valtakunnallinen virasto selkeyttää valvontaa ja varmistaa yhdenvertaisuutta koko maassa. Lisäksi valvonnasta on helpompi saada yhdenmukaista tietoa.

– Aina on vaara, että ohjauskäytännöt eivät ole alueilla yhdenmukaisia, vaikka yhteistyöverkostoissa vaaraa on pyritty hälventämään.

Sirola ei näe uudistuksessa varsinaisesti riskejä. Suurin sudenkuoppa on se, että mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen ei hyödynnetä riittävästi.

– Ehkä kuitenkin vähän keksitty riski, hän naurahtaa.

Sirola aloitti Valvirassa tammikuussa 2024. Sitä ennen hän työskenteli kotihoidon ylilääkärinä Helsingin kaupungilla.

– Minua ovat aina kiinnostaneet terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus. Näissä tehtävissä saan syventyä tähän aihepiiriin.

Valvojien arki muuttuu – valvottavien ei

Jonne Sirola sanoo siirtyvänsä jättivirastoon ”hyvillä ja avoimin mielin”. Hän ei tiedä tarkasti, millainen työnkuva ja paikka organisaatiossa ovat vuodenvaihteen jälkeen, mutta todennäköisesti työt jatkuvat pääosin ennallaan.

– Vaikka jatkamme vanhoissa toimipaikoissa, lähitiimit ja esihenkilöt saattavat monella vaihtua. Arkeen tulee muutoksia, jotka vaativat joustamista ja uuden opettelua.

Pasi Hirvikoski huomauttaa, että lääkärien työnkuva on aveissa ollut vaihteleva. He ovat voineet toimia esimerkiksi esittelijöinä, ratkaisijoina, molempina tai pelkästään asiantuntijoina.

– Uusi työnkuva on vielä epäselvä. Pidän tärkeänä, että lääkäreita koskevissa valvonta- tai kanteluasioissa käsittelijänä on jatkossakin lääkärin koulutuksen saanut virkamies.

Entä vaikuttaako uudistus kentälle?

Hirvikoski arvelee, että potilastyössä lääkäri ei välttämättä huomaa koko uudistusta. Samaa mieltä on Jonne Sirola.

– En usko, että se suuresti heidän arkeensa vaikuttaa. Toivottavasti se selkeyttää asioita heille, joita aihepiiri koskettaa, hän pohtii.

Säästöjä vai ei?

Lupa- ja valvontaviraston perustaminen on osa valtion aluehallinnon uudistusta, jota koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa lupa- ja valvontakäytäntöjä valtakunnallisesti.

Hankejohtaja Mikko Saarinen valtiovarainministeriöstä kertoo, että säästöjä ei sinänsä tavoitella. Valtionhallintoon kohdistuu kuitenkin merkittäviä säästövaatimuksia, jotka periytyvät Valviralta, ja aveilta ja Ely-keskuksilta.

– Siinä mielessä tavoittelemme myös tehostamista. Pystymme hoitamaan tehtävät jatkossa aiempaa pienemmällä henkilömäärällä ilman, että palvelutaso oleellisesti heikkenee, Saarinen kuvailee.

Uuteen virastoon siirtyy noin 2 000 asiantuntijaa Valvirasta, aveista ja Ely-keskuksista. Päätoimipaikaksi tulee Tampere, jonne pääjohtajan virka sijoittuu.

Yhteensä virastolla on 18 toimipaikkaa ympäri Suomen.

Saarisen mukaan viraston johtajavalinnat ja rakenteet saadaan valmiiksi 1.1. mennessä, mutta sen jälkeen toiminnan kehittäminen vasta alkaa.

– Aiemmista virastouudistuksista tiedetään, että vie 2–3 vuotta, ennen kuin olemme vaikuttavuuden osalta iskussa. Alussa on niin paljon käytännön asioita hoidettavana.

Lue lisää: Aluehallintoviraston tehtävät uuteen Lupa- ja valvontavirastoon