Terveydenhuolto

Eturauhassyövän Käypä hoito -suositukseen uusi ohje

Diagnostiikkaosuuteen liitettiin PSA-testauksesta kertova ohje lääkäreille ja potilaille.

Sari Kosonen
Adobe/AOP

Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä. Suomalaisen asiantuntijatyöryhmän laatima eturauhassyövän Käypä hoito -suosituksen päivitys pohjautuu ensimmäistä kertaa Euroopan urologiyhdistyksen ja eurooppalaisten syövänhoitoyhdistysten hoitosuositukseen.

Nyt julkaistiin ensimmäinen, diagnostiikkaan liittyvä osa. Suositus täydentyy hoitoon ja seurantaan liittyvällä osalla kevään 2023 aikana.

Jos oireettoman miehen PSA-testausta harkitaan ja tavoitteena on eturauhassyövän varhainen diagnostiikka, hänelle tulee kertoa eturauhassyövän varhaiseen toteamiseen liittyvistä mahdollisista hyödyistä ja haitoista. Päivitettyyn suositukseen on liitetty PSA-testauksesta kertova ohje lääkäreille ja potilaille. Tavoitteena on helpottaa yhteistä päätöksentekoa.

Käypä hoito -suositus muistuttaa, että yksittäinen PSA-arvon mittaus ei ole riittävä, koska PSA-arvoon liittyy virhelähteitä. Suurentunut PSA-arvo johtuu usein muusta syystä kuin syövästä, esimerkiksi eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, virtsatietulehduksesta tai eturauhastulehduksesta. Toisaalta PSA-arvo ei aina suurene syövästä huolimatta.

Lue myös

Varhaisvaiheen eturauhassyöpä ei yleensä aiheuta mitään oireita. Tyypillistä kliinistä oirekuvaa ei ole, vaan ensimmäiset oireet, jotka saavat potilaan hakeutumaan lääkäriin, ovat useimmiten samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa ja muissa virtsaamishäiriöitä aiheuttavissa sairauksissa. Hyvin usein paikallinen eturauhassyöpä on oireeton.

Päivitetyn suosituksen mukaan varhaista diagnostiikkaa on hyvä kohdentaa potilaisiin, joilla on iän lisäksi muita eturauhassyövän riskitekijöitä. Diagnostiikka perustuu kliiniseen arvioon, PSA-arvon mittaukseen, magneettikuvaukseen ja koepaloihin.

PSA-testauksen perusteella löytyvää, solukuvaltaan hyvin erilaistunutta eli ei-aggressiivista eturauhassyöpää ei aina tarvitse hoitaa, vaan usein riittää aktiivinen seuranta.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030