EU:n ulkopuolella lääkäriksi valmistuneiden näyttökoe viivästyy
Tampereen yliopiston näyttökokeeseen olisi tulossa yli 70 ensikertalaista ja kymmenkunta tentin uusijaa.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolella lääkäriksi opiskelleiden laillistusprosessin viimeisen tentin, näyttökokeen suorittamisessa on viivettä.
Yleislääketieteen professori Markku Sumanen Tampereen yliopistosta kertoo, että tällä hetkellä kokeeseen pääsy voi kestää noin vuoden. Siihen on useita syitä.
Kliiniset opettajat pitävät näyttökokeita, mutta heistä on ollut hieman vajetta Tampereen yliopistossa.
– Opettajien työmäärä on lisääntynyt, koska lääkärikoulutukseen on otettu entistä enemmän opiskelijoita. Perusopetus on ensisijainen tehtävämme, josta emme voi tinkiä.
Valvira ilmoittaa uusia lääkäreitä
Sumasen mukaan Valvira on ilmoittanut aiempia vuosia merkittävästi enemmän ulkomailla opiskelleita lääkäreitä tenttijärjestelmään.
Esimerkiksi viime vuonna Valvira lähetti tiedot 120:stä ulkomailla opiskelleesta lääkäristä, jotka olisivat tulossa siihen. Tänä vuonna Valvira on ilmoittanut jo 45 lääkäriä kyseiseen järjestelmään.
– He eivät tietenkään ole vielä tässä kolmannen vaiheen kuulustelussa, mutta joskus he siihen tulevat.
Joka toinen on reputtanut
Näyttökokeeseen olisi nyt tulossa yli 70 ensikertalaista ja kymmenkunta tentin uusijaa.
Sumanen toteaa, että tenttijonon pidentymiseen vaikuttaa myös reputtaneiden määrä. Joka toinen ulkomailla lääkäriksi opiskellut on reputtanut näyttökokeessa.
– Tietenkin toivomme, että he pääsisivät heti läpi. Edellytämme kuitenkin samaa osaamista sekä Suomessa että ulkomailla opiskelleilta.
Lisää työvoimaa syksyllä
Jonoa näyttökokeeseen aiotaan purkaa. Kliinisten opettajien sijaisia on tulossa ensi syksynä Tampereen yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan.
Lisäksi hyvinvointialueiden koulutusylilääkäreitä pyritään rekrytoimaan tentaattoreiksi oman toimensa ohella. Myös aiemmin Tampereen lääketieteellisessä toiminut kliininen opettaja on lupautunut tähän työhön.
– Amanuensseihin ja koulutustehtävissä oleviin ulkomaisiin lääkäreihin esimiesasemassa tai henkilökohtaisessa ohjaussuhteessa olevat henkilöt ovat kuitenkin jäävejä tentaattoreiksi.
Pulmia saattaa aiheutua myös koetiloista. Paikallisella terveysasemalla pitäisi olla vapaita tiloja näyttökoetta varten. Tätä ei Sumasen mukaan ole aina helppo järjestää.
Nopeasti töihin suomalaiseen terveydenhuoltoon
Lisäresursseja tarvittaisiin EU- ja Eta-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkäreiden koulutukseen, joka valmentaa näyttökokeeseen. Tärkeää on myös ammatillisesti räätälöity kielikoulutus, jotta kielitaito ei olisi este tentin läpäisemiselle ja potilastyölle. Näin sanoo Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro .
– Olemme seuranneet Lääkäriliitossa näitä asioita pitkään ja pyrkineet edistämään, että laillistamisprosessiin kuuluvat resurssit olisivat riittävät.
Ulkomailla koulutetut lääkärit tulisi saada sujuvasti ja nopeasti työskentelemään suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Tämä olisi Heistaron mukaan kaikkien etu. Vaadittujen kuulustelujen on tarkoitus varmentaa asianmukainen osaaminen ja edelleen potilasturvallinen toiminta.
Laillistuspolkuun kuuluu amanuenssipalveluja ja työskentelyjaksoja terveydenhuollossa.
– Muualla koulutuksensa saaneet kollegat tarvitsevat yleensä muita enemmän ohjausta, koska palvelujärjestelmä ei ole heille tuttu.
EU- ja Eta-maiden ulkopuolella opiskelleiden koulutuspaikat voivat saada STM:n koulutuskorvausta. Heistaron mukaan näitä korvauksia pitäisi huomattavasti korottaa, koska ne ovat olleet laskusuunnassa jo monta vuotta.
