Hoitoon pääsy ei toteudu yhdenvertaisesti, mutta Suomi on kärjessä esimerkiksi syöpäseulonnoissa ja antibioottien vähentämisessä.

Suomalaisten terveydentila on monilta osin EU:n keskiarvoa parempi ja palvelujärjestelmä varsin kattava.

OECD:n ja Euroopan komission tuoreen maaraportin mukaan hoitoon pääsy ei kuitenkaan toteudu Suomessa yhdenvertaisesti.

Vuonna 2024 lääketieteellistä hoitoa tarvinneista 12,4 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tarvitsemiaan palveluja. Osuus on EU:n toiseksi korkein.

­– Raportti osoittaa, että palvelujen saatavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti. Köyhyysriskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksi kertaa muita todennäköisemmin tilanteessa, jossa hoitoa jää saamatta. Järjestelmän kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ne ihmiset, joille hoitoon pääsy on kaikkein vaikeinta, sanoo tiedotteessa johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Terveydenhuollon työvoimapula häiritsee edelleen toiminnan jatkuvuutta.

Vaikka sairaanhoitajia koulutetaan Suomessa paljon, lääkäreiden tarjonta on hiukan EU:n keskiarvoa alhaisempi ja alueellisesti epätasapainossa.

Terveysasioiden hoitaminen verkossa on Suomessa EU:n korkeimpia. Vuonna 2024 lähes kolme neljästä suomalaisesta tarkasteli terveystietojaan verkossa, ja digitaaliset klinikat toimivat ensisijaisena yhteyspisteenä kaikilla hyvinvointialueilla.

EU:n kärkeen Suomi sijoittuu syöpäseulontoihin osallistumisessa.

Suomi on menestynyt myös antibioottien käytön vähentämisessä, ja käyttö on laskenut jo alle vuoden 2030 kansallisen tavoitteen.

Lue lisää: Sotea ei voi johtaa kuin tehdasta