Hallituksen sote-ohjelma: laajoja linjauksia ja yllättäviä yksityiskohtia

Monen lääkärin arkeen voi vaikuttaa hallituksen tavoite vähentää lausuntojen kirjoittamista.

Petteri Orpon (kok.) johtama hallitus julkaisi ohjelmansa 20. kesäkuuta. Lomakaudella otsikoissa ovat olleet ohjelman sijaan rasistiset kirjoitukset ja ministeriero. Mutta mitä on kenties odotettavissa sote-rintamalla? Kirjaukset sisältävät arjen yksityiskohtia ja laajoja linjauksia.

Kustannusten kasvun hillitseminen ja kansallisen ohjauksen vahvistaminen ovat isoja tavoitteita. On mahdollista, että nähdään hyvinvointialueiden yhdistymisiäkin. Näin voi käydä, jos hyvinvointialue joutuu rahoitustilanteen vuoksi hallitusohjelmaan kirjatun mukaiseen arviointimenettelyyn.

Hallitusohjelmassa mainitaan vaikuttavuus ja vähähyötyisten hoitojen vähentäminen.

Perustuslakivaliokunnalle tietää töitä, jos kirjaus "selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta, jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle" etenee lakiesitykseksi asti.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa toimivan palveluvalikoimaneuvoston linjaukset ovat suosituksia, koska perustuslakivaliokunta ei vuonna 2013 ollut sitovuuden kannalla.

Väheneekö lausuntojen laatiminen?

Monen lääkärin arkeen voi vaikuttaa hallituksen tavoite vähentää lausuntojen kirjoittamista, jotta potilastyöhön jää enemmän aikaa. Lääkärilehden haastattelemat lääkärit nimesivät aiemmin tänä vuonna lausuntojen vähentämisen mahdollisuuksia.

Kiirehdittäväksi aiheeksi hallitus on nimennyt sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden. Perusterveydenhuollon jonoja on määrä purkaa Kela-korvausten kautta, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen saatavuutta parantaa muun muassa porrasteisen hoitomallin ja psykoterapiakoulutuksen osittaisen maksuttomuuden kautta ja ikäihmisten kotona pärjäämistä tukea järjestöavustuksin ja terveyden edistämisen määrärahoin.

Hallitus haluaa myös kehittää erikoissairaanhoidon konsultaatiota ja vastaanottotoimintaa perusterveydenhuollon yhteydessä. Terveysaseman saisi tulevaisuudessa vaihtaa kolmen kuukauden välein. Nyt vaihto on sallittu vuoden välein.

Yksityispuoli esillä, valvontaa lisää

Yksityissektori tulee esiin monessa hallitusohjelman sote-osion kohdassa. Palvelusetelijärjestelmää on määrä kehittää, ammatinharjoittajamallin hyödyntämistä selvittää, Kela-korvauksia rahoittaa.

Lisäksi yksityissektori tulee esiin sellaisissa kirjauksissa kuten "varmistetaan yhteistyö muun muassa hyvinvointialueiden, kuntien, järjestöjen, seura­kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välillä", "sääntely ei saa luoda keinotekoista estettä palvelujen hankkimiselle yksityiseltä palveluntuottajalta" ja "selvitetään tapoja vahvistaa hankintaosaamista [..] sekä ymmärrystä ulkopuolisten palveluntarjoajien merkityksestä hyvinvointialueilla".

Valviralle ja aluehallintovirastoille linjaukset tietänevät lisätyötä. Hallitus haluaa parantaa hoitotakuun toteutumisen valvontaa ja nopeuttaa EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutettujen ammattioikeuden saamista. Kokonaan uudeksi tehtäväksi on kirjattu hyvinvointialueiden taloudellisuuden ja tuloksellisuuden valvonta.

Pitkään esillä ollut valvontatehtävien kokoaminen yhden viraston alaisuuteen on nyt kirjattu hallitusohjelmaan.

Pieni mutta mielenkiintoinen yksityiskohta on sanan vaihtoehtohoito käyttö tekstissä. Sanan käyttöä on kritisoitu, koska sen katsotaan viestivän, että hoitoa voisi käyttää lääketieteellisen hoidon sijaan. Esimerkiksi turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes puolustaa uskomushoito-termin käyttöä.

Toinen huomiota herättävä yksityiskohta on vaihdevuosien mainitseminen työkykyyn liittyen. Nähtäväksi jää, millaisia poliittisia toimia tehdään, jotta "vaihde­vuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi".