STM esitteli terveydenhuollon menetelmien arviointiin kolme mallia.

Mitä useampi toimija, sitä monimutkaisempi soppa.

Terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) on tällä hetkellä Suomessa hajautunut, ja sitä hyödynnetään päätöksenteossa epäyhtenäisesti.

Päätöksiä lääkkeistä, laitteista ja hoitomenetelmistä tekee nyt usea toimija, mikä on johtanut erilaisiin käytäntöihin, päällekkäiseen työhön ja hitaampaan menetelmien käyttöönottoon.

Arviointitoimintaa on kuitenkin mahdollista parantaa merkittävästi nykyisestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi tänään HTA:n loppuraportin, jossa toiminnan uudistamiseksi esitellään kolme vaihtoehtoista mallia.

Ne voisivat olla monitoimijamalli, kahden toimijan malli ja yhden toimijan malli.

Monitoimijamallissa arviointia tekisivät Fimea, Hila ja THL. Kahden toimijan mallissa toinen toimija arvioisi kaikki lääkkeet ja lääkinnälliset laitteet ja toinen arvioisi kaikki muut menetelmät.

Yhden toimijan mallissa arviointi keskitettäisiin vain yhdelle arvioijalle.

– Riittävästi resursoituina jokainen näistä malleista parantaisi nykytilaa ja lisäisi vaikuttavuutta, tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä NHG:stä totesi.

Kansallisen yksikön lisäksi viisi alueellista toimijaa?

Uudistuksen tavoitteena on, että vaikuttavat menetelmät otetaan käyttöön yhtenäisesti koko maassa, ja samalla luovutaan sellaisista hoidoista ja tutkimuksista, joista on vain vähän hyötyä.

Kustannus oy Duodecimin päätoimittaja Kristian Lampe piti parhaana vaihtoehtona yhtä kansallista yksikköä, jolla olisi vastuu arviointien tuottamisesta ja HTA-toiminnan kansallisesta koordinoinnista.

– Lisäksi olisi hyvä olla noin viisi alueellista toimijaa, jotka keskittyisivät HTA-tiedon implementaatioon omilla alueillaan.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Pirjo Mustonen oli samaa mieltä. Hänen mukaansa "yhden luukun periaate" lisää luottamusta hyvinvointialuetasolla.

– Yhden toimijan malli on ehdoton suosikkimme. Se on helppo ymmärtää, ja se on selkeä asioinnin näkökulmasta. Riski sekavuudelle vähenee.

Mustonen lisäsi, että arviointikohteiden priorisointi toteutuisi tarkoituksenmukaisemmin ja systemaattisemmin.

– Yksi toimija joutuu myös ottamaan holistisemman asenteen, jolloin "tämä ei kuulu minun tontilleni" -riski pienenee.

Mustonen toi terveisiä myös kliinikkokentältä.

– Tukea tarvitaan erityisesti kompleksisessa päätöksenteossa, joka edellyttää kliinisten ja ei-kliinisten intressien yhteensovittamista. Tässä me johtajat tarvitsemme ymmärrystä, kykyä argumentoida, perustella ja auttaa organisaatiota tekemään viisaita ratkaisuja.

Lue lisää: Terveydenhuollon menetelmien arviointia uudistetaan