THL on jo tarttunut toimeen, jotta tietoisuus syöpää ehkäisevästä rokotteesta lisääntyy.

Matala HPV-rokotuskattavuus Keski-Pohjanmaalla huolestuttaa lääkäri Kaarina Röningiä Kokkolasta.

– Kattavuus on meillä vain 72,6 prosenttia. Pohjanmaalla luku on 74,4 ja Etelä-Pohjanmaalla 73,4. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella luku on sen sijaan 86,9 prosenttia ja Pohjois-Savossa 86,8 prosenttia, hän kertoo.

Luvut ovat vuonna 2012 syntyneiden tyttöjen HPV-rokotteen ensimmäisen annoksen kattavuuksia.

Suomessa kansallinen rokotuskattavuus on selvästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa, joissa ollaan 90 prosentin tuntumassa. Syöpiä aiheuttavien papilloomavirusten kierron estämiseen tarvitaan 90 prosentin rokotuskattavuus.

– HPV-rokotteen eteen pitäisi ruveta tekemään enemmän työtä, jotta ihmiset ymmärtäisivät, että se on ainoa rokote, joka ehkäisee syöpää, Röning näkee.

Osa kansallista syöpästrategiaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Camilla Jordmanilla on Röningille hyviä uutisia.

– THL on ollut hyvin huolissaan alhaisesta rokotuskattavuudesta, mutta nyt HPV-rokotuksiin liittyen tapahtuu lähiaikoina paljon, hän kertoo.

Aihe on mukana kansallisessa syöpästrategiassa. Tietoisuutta rokotteesta pyritään lisäämään muun muassa webinaareilla ja tiedotuskampanjoilla.

90 prosentin rokotuskattavuus on tavoitteena saavuttaa mahdollisimman pian.

Rokote ehkäisee valtaosan HP-viruksen aiheuttamista syövistä. Kun rokotuksen avulla ehkäistään infektioita, ehkäistään syövän esiasteita ja syöpiä.

Mihin ikään asti rokottaminen kannattaa?

Röningin vastaanotolle tulee toisinaan nuoria aikuisia, joita harmittaa se, että vanhemmat kielsivät HPV-rokotteen alaikäisenä.

Kansallisessa rokotusohjelmassa HPV-rokotteen saavat maksutta kaikki 10–12-vuotiaat. Jos rokotteet ovat jostain syystä jääneet ottamatta, ne on mahdollista saada maksutta vielä ennen 19 vuoden ikää. Röning pohtii, voisiko maksuttoman rokotteen ikärajaa nostaa korkeammalle.

Yli 19 vuoden ikä ei ole THL:n Jordmanin mukaan este rokottamiselle, mutta rokotus on silloin omakustanteinen.

– Rokote tehoaa parhaiten, kun sen saa nuorena, jolloin papilloomavirustartuntaa ei todennäköisesti ole vielä saatu. Nuorena elimistö myös synnyttää parhaiten vasta-aineita, Jordman kertoo.

HPV tarttuu yleensä seksuaalisen kontaktin kautta, joten rokote antaa parhaan suojan, kun se annetaan ennen ensimmäisiä seksikokemuksia.

Keski-Pohjanmaalla rokotuskielteisyyttä

Röning otaksuu, että Keski-Pohjanmaan matalaa rokotuskattavuutta selittää alueen uskonnollinen ajatusmaailma.

– Ajatellaan, että kyseessä on vähän kuin seksirokote, joka antaa luvan harrastaa seksiä. On tiettyjä katsantokantoja, joissa rokotetta ei ole koettu tärkeäksi.

Keski-Pohjanmaalla on muutenkin muuta maata enemmän rokotuskielteisyyttä. 3,7 prosenttia lapsista jää vaille rokotteita.

– Neuvolassa pyydetään vanhemmilta lupa rokottaa lapsi. Mielestäni pitäisi olla niin päin, että vanhempien pitäisi antaa lupa ja ottaa vastuu, jos lapsi jää ilman rokotetta, Röning näkee.

Hänen mielestään rokottamattomuus pitäisi näkyä potilastiedoissa riskitietona.

Camilla Jordmanin mukaan THL onkin vastikään ohjeistanut, että jos potilas kieltäytyy rokotuksen ottamisesta, tieto voidaan kirjata vapaana tekstinä kertomusnäkymään.

Totaalikieltäytyminen rokotuksista tai muutoin merkittävä poikkeama kansallisista rokotussuosituksista tulisi lisäksi kirjata riskitietoihin.

Kannattaisiko HPV-testi ottaa kotona?

Röning on huolissaan myös siitä, että osallistuminen kohdunkaulasyövän seulontoihin on vähentynyt. Hän pohtii, auttaisiko tässä Ruotsin mallin mukainen kotitestaus.

Ruotsissa HPV-nukleiininäyte otetaan itse kotiin lähetettyjen näytteenottovälineiden avulla. Vain positiivisen näytteen antaneet naiset kutsutaan näytteenottoon.

– Asiasta ei pidä tehdä liian monimutkaista. Silloin ihmiset ottavat enemmän näytteitä ja osallistuvat seulontoihin, Röning ehdottaa.

Lue lisää: Suomi jää kauas tavoitteesta HPV-rokotuksissa