THL:n ylilääkäri Sara Launio toivoisi kaikille suomalaisille omalääkäriä.

– Mutta ei voi olla niin, että tarjotaan vain yhtä ratkaisua.

– Jos saisin esittää lampun hengelle toiveen, toivoisin, että jokaisella suomalaisella olisi omalääkäri, joka olisi yleislääketieteen erikoislääkäri, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Sara Launio .

Samaan hengenvetoon Launio myöntää, että toiveeseen on vielä hieman matkaa.

– Se ei ole kaikilla hyvinvointialueilla vielä realistista. Alueet kyllä tunnistavat, että hoidon jatkuvuus on tärkeää, ja kehityksen suunta ja tahtotila ovat selvät. Tässä hetkessä täytyy tehdä niitä toimia, jotka ovat mahdollisia.

Ja niitä toimia tehdään. Kun katsoo Suomen karttaa hoidon jatkuvuuden osalta, näyttää ihan hyvältä. Erilaisia malleja ja pilotteja riittää kymmeniä eri puolilla maata. Jokaisella alueella on käynnissä jonkinlainen hoidon jatkuvuusmalli tai -kokeilu.

Malleja ovat esimerkiksi omalääkäri-, omahoitaja- tai omatiimimalli – ja jotain siltä väliltä.

Launio kuuluu omalääkärimallin kansalliseen kehittäjäryhmään, ja hän kerää tietoa mallien tilannekuvasta hyvinvointialueilla.

– Tilanne Suomessa on moninainen, ja synteesiä on ainakin vielä vaikea muodostaa. Tässä on myös ollut jonkin verran yhteisen terminologian puutetta, Launio myöntää.

Lähtötilanne alueilla hyvin erilainen

Hoidon jatkuvuuden kehittämisen polkaisi kunnolla käyntiin etenkin viime hallituskaudella julkaistu Omalääkäri 2.0 -selvitys . Hoidon jatkuvuusmallit on mainittu myös nykyisessä hallitusohjelmassa, ja sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt mallien käyttöönottamista varten omalääkäriohjelman .

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on todennut, että tavoitteena on saada hallituskauden loppuun mennessä kaikille hyvinvointialueille jokin omalääkärimalli.

Osa hyvinvointialueista on saanut erillisrahoitusta mallien kehittämiseen esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta .

Sara Launio huomauttaa, että lähtötilanne alueilla on hyvin erilainen. Ne alueet, jotka ovat saaneet palvelun kehittämiseen rahoitusta, ovat päässeet paremmin liikkeelle.

­– Osa alueista edistää hoidon jatkuvuutta omina kehittämishankkeinaan, ja osalla alueista se on pienempää päivittäiskehittämistä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Mukana virkalääkäreitä ja ammatinharjoittajia

Hoidon jatkuvuusmalleissa yhdistetään erilaisia työpari- ja tiimimalleja, ja niissä on mukana niin virkasuhteessa olevia työntekijöitä kuin itsenäisiä ammatinharjoittajia. 

Osa alueista on jakanut koko väestön ja nimennyt sen tietyille lääkäreille ja/tai hoitajille. Moni on nimennyt omalääkärin tai -hoitajan lähinnä pitkäaikais- tai monisairaille.

– Etenkin paljon palveluja tarvitseville henkilökohtainen hoitosuhde olisi tärkeää, ja tiimimallissa heille on osoitettu esimerkiksi diabetes- tai astmahoitaja. He eivät tietenkään voi ottaa kokonaisvastuuta hoidosta, mutta se on kuitenkin ponnistus kohti henkilökohtaista hoitosuhdetta, Launio pohtii.

Uusi tilanne vaatii johtamista

Sara Launion mielestä tavoiteltava malli olisi siis omalääkäri-hoitaja-työpari, jossa lääkärin hoitosuhteen jatkuvuus takaa myös hoitovastuun jatkuvuuden.

– Se ei kuitenkaan valitettavasti ole todellisuutta kovinkaan monessa paikassa. Lääkärityövoimaa puuttuu tai työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Myös johtamista tarvitaan tässä uudessa tilanteessa.

Launio lisää, että tässäkin on haettu erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan ammatinharjoittajapilotissa on hyväksytty, että osaa väestöstä voi hoitaa pysyvä lääkäri, vaikka koko väestöä ei voisikaan.

Tavoitetila hoidon jatkuvuuden osalta on hyvinvointialueilla siis selvä. Miten tästä eteenpäin?

– Ei voi olla niin, että tarjotaan vain yhtä ratkaisua. Meillä on varsin erilaisia alueita tässä maassa, ja tulemme tarvitsemaan ratkaisuja, jotka sopivat paikallisiin olosuhteisiin, Launio päättää.

STM järjestää tiistaina 21.10. tilaisuuden, jossa käsitellään hoidon jatkuvuuden parantamiseen tähtääviä malleja ja niiden käytön tilannetta hyvinvointialueilla.  

Lue lisää: Omalääkärille tulee turvata kasvokkainen vuorovaikutus

Lue lisää: Hoidon jatkuvuudelle haetaan nyt selkeitä mittareita